Voyagerin käyttöönottoa valmistelemaan perustettiin yliopistokirjastojen yhteisiä, modulikohtaisia työryhmiä. Ryhmät kokoontuivat ensimmäisen kerran vuonna 2000. Vuoden 2004 alusta lähtien myös ammattikorkeakoulukirjastot ovat olleet edustettuina työryhmissä.
OPAC-työryhmän tehtäviä ovat
- Määritykset ja käännökset: näytöt ja suositukset hakuindekseiksi
- Yhteystavat ja yhtäaikainen haku
- Asiakkaiden itsenäiskäyttö
- Kehittämisehdotusten kokoaminen ja niiden saattaminen järjestelmätoimittajan tietoon
- Sisällönkuvailu tiedonhaun kannalta: asiasanoitus, auktoriteetit
- Aputietokantojen tarpeen ja linkityksen kartoittaminen kirjastojen tiedonhakua varten; esim. auktoriteettitiedostot, kuten VESA ja UDK MRF)
- Digitaalisen kirjaston kokonaisuuden (Voyager + Nelli-portaali + DOMS) seuraaminen Voyagerin näkökulmasta
Ryhmään kuuluvat Nanna Hakala, HYK/Tietokantapalvelut, Linnea - sihteeri, Tua Hindersson-Söderholm, Hanken, Riitta Hoppania, OYK - puheenjohtaja, Jaana Isojärvi, Jamk, Minna Koistinen, Oamk, Maija Koskinen, TYK, Eija Kumanto, HYK/Tietokantapalvelut, AMKIT, Eeva Kärki, HYK/Sisältöpalvelut, Laura Parikka, JoYK, Eeva Peltonen, HY/Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto ja Anja Törmä, Tilastokirjasto.
Ryhmän toiminta
Kokemuksemme OPAC-ryhmästä ovat siis vasta vuodelta 2004, jolloin amk-kirjastojen edustajat tulivat näihin työryhmiin mukaan. Erikoiskirjastojen edustaja on ollut mukana ryhmässä jo aiemmin. Kokouksia pidetään noin kuudesti vuodessa ja pääsääntöisesti Helsingissä. Ennen kokouksia ryhmä perehtyy aineistoon, joka lähetetään ryhmälle oman postituslistan kautta (Linnea-OPAC) ja lukemista onkin riittänyt joka kokoukseen :) Kannattaa lukea vaikkapa vain yksi OPAC-ryhmän muistio, siitä selviää millaista OPAC-ryhmän työ on http://www.lib.helsinki.fi/Linnea2/intra/ryhmat/opac/kokoukset/index.htm (tämä on salasanalla suojattu ja yliopisto- ja amk-kirjastojen käytettävissä).
Viime kokouksessa käsittelimme sisällönkuvailun ohjeluonnosta ja kävimme läpi OPAC-enhancementit. Kokouksessa otettiin tulevalta kehittämislistalta pois virhelistaukseen kuu-luvat (menevät listalle 'bugit') ja kävimme läpi ne asiat, jotka ovat jääneet pois kymmenen kärjestä. Nämä kymmenen kokonaisuutta on OPAC enhancement -ryhmä valinnut kaikista sadoista käyttäjiltä tulleista toiveista ja vaatimuksista. Niihin kymmeneen Endeavor antaa vastauksen käyttäjä-kokouksen yhteydessä. Pyrimme tekemään ongelmis-ta listan valiten niistä tärkeimmät asiat. Jatkossa laitamme asiat myös isommalle kirjasto-jen OPACin kehittämis- ja editointityötä tekevälle käyttäjäjoukolle kommen-toitavaksi. Enhancement-prosessi on erittäin työläs, mutta tarpeen koska sillä pyritään vaikuttamaan ohjelmiston kehitykseen. Ryhmässämme enhancement-työ on mukana lähes joka kokouksessa.
Koulutusten tarpeen kartoitus ja koulutusten järjestäminen ovat asiana seuraavassa kokouksessa. Ryhmä järjesti (vuosiin) ensimmäisen sisällönkuvailukoulutuksen viime kesänä yhdessä luetteloin-tiryhmän ja HYK:in Linnea-palvelujen kanssa. Seuraavan koulutuksen suunnittelu aloitetaan ensi vuonna. Palautteen mukaan lisäkoulutukseen on tarvetta.
Kokouksissa käsitellään aina myös kirjastoista tulleita kysymyksiä. Vastaus moneen ongelmaan voi löytyä OPAC-ryhmän pöytäkirjoista. OPAC-vastaavien kannattaa tietysti silmäillä aina pöytäkirjat, jotta sitten tarvitessa helpommin löytää sinne kirjatut asiat.
Yhteistyön etuja
Teknologian nopea kehittyminen ja siitä johtuvat isotkin muutokset Voyagerissa ja OPAC:ssa on helpompi kohdata yhdessä yliopistokirjastojen kanssa, kuin yksinään jokaisessa 28:ssa amk-kirjastoissa. Tästä esimerkkinä ovat erilaiset yhdessä laaditut ohjeet, jotka soveltuvat niin yliopistokirjastoille kuin amk-kirjastoillekin. Niin ikään, jotta saisimme paremmin OPACin kehittämisehdotuksia läpi, niin tässäkin on järkevää edetä yhteisrintamassa yliopistokirjastojen kanssa.
OPAC-työryhmän työskentelyssä yhtenä tavoitteena on, että mahdollisuuksiemme mukaan pystyisimme vaikuttamaan OPAC-käyttöliittymän kehittämiseen, sen toiminnallisuuden ja ulko-asun parantamiseen. Tämä kaikki vaikuttaa käytettävyyteen ja siten meillä olisi tarjota entistä parempi ja helppokäyttöisempi kirjastojärjestelmä asiakkaiden käyttöön.
Lisäksi yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen yhteistyön etuna on se, että saamme samalla tavalla toimivat haut korkeakoulukirjastojen kirjastotietokannoista. Myös yhtenäinen terminologia OPAC:ssa helpottaa asiakkaita omaksumaan eri kokoelma-tietokantojen erityispiirteet.
Jotta amk-kirjastojen ääni saataisiin vieläkin paremmin kuuluviin yliopistokirjastojen joukossa, toivomme lisää yhteydenottoja suoraan amk-kirjastojen edustajilta. Lähetä sähköpostia suoraan amk:n OPAC-työryhmän edustajille jaana.isojarvi@jypoly.fi tai minna.koistinen@oamk.fi tai vaihtoehtoisesti suoraan koko OPAC-työryhmälle voy-opac@helsinki.fi.
 | ||
|
| ||
 | ||
 | ||
 | ||
 |
 | |
Kirjoittajat:
Jaana Isojärvi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Minna Koistinen, Oulun ammattikorkeakoulu
Eija Kumanto, Helsingin yliopiston kirjasto