Kreodi arkisto

 Etusivu

 Artikkelit

 Lehdet

 Kirjoittajat

 Haku

Kansalliskirjasto valitsi vuonna 2003 digitaalisten kokoelmien hallintajärjestelmäksi Endeavorin ENCompass for Digital Collections -ohjelmiston. Ammattikorkeakouluista ohjelmiston ovat hankkineet käyttöönsä Helsingin ammattikorkeakoulu STADIA, Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK), Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu (KTAMK). ENCompass ja muut sähköisten aineistojen hallintajärjestelmät kiinnostavat myös monia muita, koska erilaisten sähköisten tiedostojen hallinta on ajankohtainen haaste.

ENCompass-edelläkävijämme valottavat, mihin kaikkeen uutta ohjelmistoa aiotaan käyttää ja millaisia haasteita pioneereillamme on edessä tai parhaillaan työn alla. Artikkelin asiantuntijat ovat Kaisa Toikka (TAMK), Erkki Tolonen (STADIA), Jyri Helakangas (JAMK) ja Jukka Ristiluoma (KTAMK).

Opinnäytetyöt ovat yhteinen ENCompass-aineisto

Kaikki mukana olevat ammattikorkeakoulut aikovat hallita sähköisiä opinnäytetöitä ENCompassilla. TAMKissa ohjelmistoon viedään myös ääni- ja kuvakirjasto Diivan sisältö sekä TAMKin julkaisut. JAMKissa taas tutkitaan mahdollisuutta hallita R5-verkko-oppimisympäristön digitaalista materiaalia. KTAMKissa kulttuurin koulutuksessa syntyy kuvia ja videoita, joita julkaistaan ENCompassissa. Lisäksi KTAMK tutkii mahdollisuutta käyttää ohjelmistoa arkistokäytössä siten, että käyttöoikeus tiettyihin kokoelmiin rajataan vain omaan organisaatioon.

Ensimmäiset ammattikorkeakoulujen palvelut käyttöön syksyllä 2005

TAMKilla käyttöönottoaikataulu on rivakin: siellä suunnitellaan, että tutkintotöiden luettelointi ENCompassiin aloitetaan kesän 2005 aikana ja palvelu avataan yleisön käyttöön syksyllä 2005. Stadiassa ja KTAMKissa aloitetaan käyttöönotto syksyllä 2005. JAMKissa aikataulu on vielä avoin.

TAMKin, JAMKin ja TOKEMin tutkintotyökokoelmat tulevat vapaasti verkkoon. STADIASSA tutkintotyökokoelman käyttöoikeudet ovat vielä avoinna. Muiden sähköisten materiaalien, kuten TAMKin ääni- ja kuvakirjasto Diivan, JAMKin verkko-oppimateriaalien ja KTAMKin arkistoaineistojen käyttöä rajoitetaan käyttäjätunnistuksella.

Kansalliskirjasto hallinnoi tekniikan

ENCompass-käyttöönotossa asennetaan virkailijaohjelmat (staff clientit) ja päätetään, mitä metadatastandardia aiotaan hyödyntää. Lisäksi kirjastoissa muokataan itse ENCompassin käyttöliittymä halutunlaiseksi. Helsingin yliopiston kirjasto hoitaa muuten käyttöönoton valmistelun ja käytön hallinnoinnin, koska kaikki systeemimääritykset tehdään siellä.

Kansalliskirjasto kehittää mallia opinnäytetöiden julkaisemisesta ENCompassilla. Opinnäytetöiden tallennusformaatti pohjautuu Dublin Core -metadatastandardiin. Samaa metadatastandardia sovelletaan KTAMKissa myös kuvan ja videon tallentamisessa. Muissa ammattikorkeakouluissa kuvan, äänen ja verkko-oppimisaihioiden tallennusformaattia ei ole vielä mietitty.

Kaisa Toikka TAMKista selventää käyttöönoton jälkeistä elämää ENCompassin kanssa: "Teknistä ylläpitoa ei käyttävällä kirjastolla juuri ole. Kokoelman hallinnointiin (esim. käyttöoikeudet) liittyvissä muutoksissa tehdään pyyntö HYKille, joka toteuttaa ne. Kirjasto hoitaa lähinnä luetteloinnin ja tiedostojen siirron."

ENCompassiin voidaan siirtää tietueita toisista järjestelmistä. Esimerkiksi tietueiden siirto Voyagerista ENCompassiin ja takaisin on mahdollista. Jyri Helakangas JAMKista kertoo myös, että ENCompassista voidaan tehdä hakuja suoraan omaan Voyager-tietokantaan ja näin ollen jo olemassa olevien elektronisten opinnäytetyötietueiden siirto ei välttämättä ole tarpeellista.

ENCompass käyttöön?

Esa-Pekka Keskitalo Kansalliskirjastosta kertoo, että periaatteessa ENCompassin voi ottaa käyttöön milloin vain, mutta käyttöönottoa rajoittaa Kansalliskirjaston henkilökunnan määrä. Keskitalo toivoo, että kiinnostus esitetään ajoissa ja käyttöönotossa varaudutaan tarvittaessa odottamaan. Käyttöönotto voi tulevaisuudessa sujua suoraviivaisesti, mikäli kehitetyt ratkaisut soveltuvat sellaisinaan.

Keskitalon mukaan ENCompassin kustannuksiin vaikuttaa korkeakoulun FTE-luku (taulukko 1)

Taulukko 1. ENCompass-lisenssin hinta

Keskitalo kertoo, että vuosittainen ylläpitomaksu on 1000 - 1500 ? ja tulevaisuudessa Kansalliskirjasto joutuu lisäksi laskuttamaan laitteistoympäristön ylläpidosta ja kehittämisestä. Alustavasti on laskettu, että korkeakoululle, jonka FTE-luku on 1000, vuosikustannus olisi noin 300 ?.

AMKIT-konsortion johtoryhmä pitää ENCompass-hanketta tärkeänä. Johtoryhmä selvittää ammattikorkeakoulujen kiinnostusta ENCompassiin ja tarvittaessa mahdollisuutta keskitettyyn rahoitukseen seuraavan toimintakauden aikana. Kirjastoverkkopäivässä 7.4.2005 palvelupäällikkö Hormia-Poutanen linjasi esityksessään yhdeksi peruspalveluksi kansallisen dokumenttiarkiston, joka on tavoitteena saada kansallisen infrastruktuurin rahoituksen piiriin vuonna 2007.

Muuta aiheeseen liittyvää:

Keskitalo, E-P. (2005) DORIA - digitaalisen aineiston hallintajärjestelmä. Saatavissa: http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/hankkeet/DOMS.htm

Keskitalo, E-P. Kurvinen, P. (2004) Urkki tapaa Dorian: ENCompass-ohjelmiston käyttöönotto etenee hyvää vauhtia. Tietolinja 2/2004. Saatavissa: http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0204/doria.html

Keskitalo, E.-P. (2003) DOMS : digitaalisten aineistojen hallinta yliopistokirjastoissa. Tietolinja 02/2003. Saatavissa: http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0203/doms.html

Kirjoittaja: Marika Puputti
Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu 

 Etusivu

 Artikkelit

 Lehdet

 Kirjoittajat

 Haku