Kreodi arkisto


 Etusivu

 Artikkelit

 Lehdet

 Kirjoittajat

 Haku



Kreodi  2 / 2007 

 Artikkelit


Työtä päin - Mikkelin Kesäpäivät 2007 omin kommentein 

Kirsti Karttunen

  

Kesäyliopiston rehtori Helena Sjöstedt yllätti minut heti Mikaelin ala-aulassa taluttamalla kesäyliopiston kurssisuunnittelijan luo ja yllyttämällä: "kun nyt lupaat niin muistutamme talvella, että sinä lupasit kesällä.." Vitsi oli siinä, että ovat talvella järjestämässä kurssia, johon liittyy tiedonhankinnan opetusta.

Onnellisuudesta
Professori Timo Airaksinen puhui onnellisuudesta. Katsokaa avoimesti tulevaisuuteen, meillä ei ole muuta kuin tulevaisuus! Onni tarkoittaa, että ollaan asemassa, josta ei ole hyviä syitä haluta pois. Ihminen on ajatteleva arvoeläin. Elämällä täytyy olla mieli ja merkitys. Jos työ on merkityksetön, identiteetti katoaa. Työn mielekkyyden löytäminen on tärkeää. "Minä saan työstä rahaa" -ajatus ei riitä mielekkyydeksi. Jos ajattelee vain omaa etuaan ja on työpaikalla, jolla ei ole omaa etua, niin on pian liemessä. Jos voi ajatella olevansa hyödyksi, esim. omalle perheelle, niin se mielekkyys voi tulla sitä kautta. Altruismi on yksi keino.

Tietää, osallistua, kokea, kun nämä ovat läsnä työssä, suurempaa hätää ei ole. 1) Tietää: Tiedämme mitä teemme, miksi, kenelle, kuka tekee. On masentavaa jos vääntää ruuvia eikä tiedä mitä varten se ruuvi on väännettävä. 2) Osallistuminen: Luottamusta ja vastuuta tarvitaan. Osallistumista voi kehittää: arvokeskustelut, yhteiset päämäärät. Osallistuminen on aktiivista. Liikkeen loppuminen on kuolema! 3) Kokeminen: Pelkkä televisio ei riitä. Jos työ ei sisällä fiilistä, se on haettava jostakin. Pullosta? Taannumme, jos emme saa tunteita mukaan. Emme ole robotteja. Ihmiset ovat joutuneet korvike-elämän uhreiksi. Hae aitoja elämyksiä, ei virtuaali- ja keinoelämyksiä!
Tärkeintä on itsensä toteuttaminen omassa työssä. Mielekkyys rakennetaan em. kolmen kohdan avulla. Voi valoisasti katsoa tulevaisuuteen!

(Olen elokuun puolivälissä tekniikan kehittämispäivässä julkisesti esittänyt kokevani olevani hyödyksi MAMK:ssa, mutta voisin tehdä vielä enemmänkin yhteistyötä. Jälkikäteen saamani palaute, lähes tarkka sitaatti kuului: Se oli jämpti esitys. Ei me korulauseita kaivata vaan suoraan sanomista niin kuin asia on. Palaute ilahdutti minua sangen suuresti.)

Valtiotieteen tohtori Arja Alho puhui mm. työntuottavuudesta ja johtajuudesta. Esitystä seurasi yleisökysymys: Miten selviät eri tilanteista? Alho vastasi: Pitää olla oma alue, mahdollisuuksia elpyä, uusiutua. Pidettävä itse huolta itsestään, muut eivät sitä tee. Oman mielen hurrikaanialue tarvitaan. Ennakoi tuleva tilanne. Yksikään meistä ei selviä elämästä ilman jotain kriisiä. Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainion esitys oli otsikoitu Menestystä, työtä ja hyvinvointia. Vainio lausui mm. Vaan onko luova työ enää niin ihanaa? Projektoitua ja aikataulutettua luovuutta; tiimityötä ja itseohjautuvuutta; aina näytön paikka!

Tervehdin Ari Valjakkaa lounastauolla muistuttamalla hänelle Wärtsilän keskushallinnon tietopalvelu ja 80-luvun alku, jolloin hän oli esimieheni esimies. Valjakkaa hymyilytti. Totesimme yhteisesti sen ajan hyvin lakkopitoiseksi ajaksi. Hän kertoi tekevänsä paljon yhteistyötä MAMK:n mediapuolen kanssa paikallis-TV:n kehittämisessä.Valjakka arveli, että voisi joskus lähestyä minua tiedonhakutoimeksiannolla!

Tunteesta
Team Manager Timo Jutila: Kun valmistauduimme 1995 kisoihin, toisen arvostaminen oli avainasia. Toinen avainasia on tiedon kulku. Ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä. Kukaan ei pääse sanomaan "minä luulin". Jos joku asia askarruttaa, ole hyvä ja kysy. Ruvettiin käyttämään sanaa kiitos. Siitä tulee positiivinen ilmiö, kun sanotaan huomenta, hyvää yötä ja kiitos. Aivan niin kuin kasvatamme lapsiammekin. Kaiken a & o on valmistautuminen. Kun on aidosti oma itsensä, alkaa kehittyä. Ollaan erilaisia, hyväksytään se erilaisuus.

AJATUS Ruotsia vastaan peli
TUNNE ilman tunnetta ei pysty pelaamaan
TOIMINTA kiekko putoaa jäähän ja peli alkaa...

Vaikeinta on se "tunne". Sama toimi myös makuuhuoneessa. Uhoaminen ei ole oikeaa valmistautumista. Iso tavoite pieniin palasiin ja nenä eteenpäin. Tavoite saavutetaan: MM 1995.


Kuva havainnollistaa kuinka Tertin Kartanossa järjestetään kauniisti katettuja iltaruokailuja Mikkelin Kesäpäiviin osallistuville.

Erikoissairaanhoitaja Outi Ojala esiintyi niin että pitkä kokemus oli aistittavissa: Hän aloitti kysymällä, onko työ muuttunut ihan hulluksi? ja eteni esityksensä loppupuolella kysymyksiin: Mitä nuoret haluavat? Suostuvatko painamaan nykyistä tahtia? Millä hinnalla suostuvat? Panostetaan perehdyttämiseen, otetaan työharjoittelijat hyvin vastaan. Tarvitaan eläkkeelle siirtyvien parempaa hyödyntämistä: mentori, sijainen, pehmeä lasku kun suhtaudutaan myönteisesti. Aika pitkä matka meillä on monikulttuuriseen yhteiskuntaan. Katsotaan miten suhtaudumme esimerkiksi romaneihin, vammaisiin, homoihin. Huhut ovat työpaikkojen pahimpia saastuttajia.

Kuopiolaiselta Bella-Veneiden toimitusjohtaja Raimo Sonniselta kysyttiin: Merkitseekö tunne vai vain raha? Sonninen vastasi: Tunne on ratkaiseva. Tarvitaan tunne halu ja osaaminen. (Vertaa Halu, hinku ja himo: informaatiolukutaito ammattikorkeakoulussa, IL:n ydinainesanalyysi)

Ihmisenä olemisesta
Heli Laaksonen esitteli itsensä: Olen runon kirjoittaja ammatiltani. Viimeiset kolme vuotta olen ollut yrittäjä (toiminimi). Kun laiminlyö perhettä, terveyttä ja yöunta niin jää aikaa työn tekemiselle, mutta kuinka kauan sitä kestää. Laaksonen jatkoi: Mukanani on kuusi esinettä muovipussissa:

1) Pieni junan lattialta löytämäni patteri, jonka liitän asioiden ymmärtämiseen ja käsittämiseen. Sähkö on käsittämättömän hankala ymmärtää. On vesivirta ja on valovirta. Jos kylpyhuoneessa on päiväksi jäänyt hana vuotamaan ja valot päälle, illalla vesi tulee päälle, mutta valo ei. Olen lingvisti: mitä ymmärtäminen tarkoittaa; kun kiertää ympäri ja sitten ymmärtää. Käsittää - käpälöi käsillä. Ruotsalainen förstår seisoo edessä. Englannissa understand, minkä alla se seisoo? Autokorjaamossa montun päällä on ainoa mikä tulee mieleen. Kun hieman ymmärtää itseään, voi ymmärtää muitakin. Kirjoitan runoja, jotta ymmärtäisin itseäni. Kirjoittaminen on lisännyt minulle itseymmärrystä. Toinen täytyy tuntea todella hyvin ennen kuin voi toivottaa: ole oma ittes vaan!
2) Makaroni kaupan liukuhihnalta, kun edellisen asiakkaan pussissa oli reikä. Mies oli nolo pussin hajoamisesta: mitä ihmisetkin nyt sanovat. Se asenne kaventaa elämää.
("Juuston ostajan ominaisuudessa noudatan moitteettoman käyttäytymisen kulttuuria Hakaniemen Maksissa, etten mokaa juuston ostossa. Se on hyvin laaja ilmiö meidän kulttuurissamme." muistiinmerkintäni on peräisin vuoden takaa Kesäpäiviltä Pekka Himasen esityksestä.) Kuinka paljon pelätään toisen ihmisen mielen pahoittamista. Puhelu kuljettajan kanssa kielletty -kyltti linja-autossa. Mistä se johtuu? Aikamoista säätämistä kun kaikkeen tarvitaan ohje.
3) Hiuspinni. Ennen kaikki oli paremmin, olen ajatellut näin 5 -vuotiaasta. Hiuspinni on aina ollut samanlainen. Hemuli kysyi mitä eroa on kasvilla ja linnulla? Kasvi yrittää sopeutua muutokseen, olosuhteisiin. Lintu häipyy, ei jää odottelemaan. Miten ihminen suhtautuu? Jossain asioissa kuin lintu, jossain kuin kasvi.
4) Citroenin tuulilasinpyyhkijän moottorin sulake. Auto on välttämätön, täytyy olla kunnossa. Käytin neljä tuntia sulakkeen vaihtamiseen. Kaksi viikkoa olin onnellinen: olen ollut niin reipas. Ylioppilaaksi pääsy ei ollut sen rinnalla mitään. Käsillä valmiiksi tekeminen on merkityksellistä. Ihmisen työ on nykyään niin aivotyötä, ei synny konkreettista. Tarvitaan onnistumisen kokemuksia, vaikka tiskaamalla astiat. Runo: Halon hakkaajan puhelin on kiinni. Tykkäämisruno! Tekee mieli kertoa toiselle mitä on tapahtunut, pieniäkin asioita. (Minä käytän tähän sähköpostia!)
5) Pieni tiuku, löytyi autosta, kulkusen tapainen. Pienenä oli kauhea murhe kun se kivi kulkusen sisällä ei pääse koskaan ulos. Ajattelin, että pitäisikö tonkien kanssa avata ja laskea se ulos. Kirjoittaminen ei suju ellei pysty kuvittelemaan ja eläytymään. Toisaalta se hankaloittaa jos eläytyy toisten murheisiin liikaa. Etsin kartasta mahdollisimman suoran tienpätkän ja tein sille runon: Eksyin Kauhajoen ja Jalasjärven välillä.
6) Nippuside. Olen aina tykännyt sanasta nippuside, ymmärrän sen. Tieliikelaitoksesta tuli Destia, jotain niin kummallista, mikä kebabkioski siihen tulee? Oravan häntä nippusiteellä kiinni Opelin antenniin ja auto löytyy aina isoltakin parkkialueelta. Se kuvastaa luovuutta!

...mikkeliläinen informaatikko Kirsti, joka laati 13-sivuisen Kesäpäivä-raportin ja lähetteli sitä mm. seuraavin tuloksin: "Meni reilu viikko, etten lukenut sähköpostiani. Kun nyt sitten olin sieltä niksuttanut roskakoriin noin 300 spammia, löysin tämän viestisi. Olitpa laatinut todella komean paketin kesäpäivistä! Kiitos siitä! En hengästynyt enkä eksynyt Kauhajoen ja Jalasjärven välille." 

 

 




 Etusivu

 Artikkelit

 Lehdet

 Kirjoittajat

 Haku