Kreodi arkisto


 Etusivu

 Artikkelit

 Lehdet

 Kirjoittajat

 Haku



Kreodi  2 / 2007 

 Artikkelit


Keskustelua yli organisaatiorajojen 

Eeva Savolainen

  

Kirjastoalan osaaminen nyt ja tulevaisuudessa oli pohdinnan kohteena Etelä-Karjalan, Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kirjastojen yhteisessä tapaamisessa Ristiinan hotelli Heimarissa 17.8.2007. Päivän aikana kuultiin alustuksia ja tehtiin ryhmätöitä. Päivän puheenjohtajana toimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kirjastonjohtaja Iiris Kuusinen.

"Kyllä tällaisista tapaamisista on kovasti hyötyä, kun saa jutella samaa työtä tekevien ihmisten kanssa. Saa tietää erilaisista työkäytännöistä ja tavoista ratkaista niitä samoja ongelmia, joiden parissa me kaikki kollegat painiskelemme", toteaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun informaatikko Pekka Malvela päivän annista.

Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun johtaja Ulla Ohvo on samoilla linjoilla: "Kollegoiden kanssa keskustelu ja ideointi on aina inspiroivaa."

"Virkistävä tuulahdus oman organisaation ulkopuolelta", kiteyttää Laurea-kirjaston informaatikko Juha Kämäräinen, joka toimi yhtenä päivän alustajista.




Aavistuksia tulevaisuudesta

Alustuksissa nostettiin esiin tulevaisuudenkuvia ja ajatuksia siitä, miten uusiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin voi valmistautua.

Tulosaluejohtaja Kirsi Taivalantti käsitteli puheenvuorossaan korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen haasteista ja niiden vaikutuksia Mikkelin ammattikorkeakoulun tulevaisuuden suuntiin.

Laurea-kirjaston informaatikko Juha Kämäräinen kertoi tietoympäristö-ajattelun sovelluksista. Kämäräisen mukaan kirjaston mieltäminen tietoympäristöksi pyrkii olemaan täydentävä näkökulma pikemminkin kuin suunnanmuutos: se osoittaa kirjaston pysyvän mukana maailman muutoksessa.

"Tietoympäristöajattelu nostaa kirjaston profiilia: sekä haastaa että antaa mahdollisuuden monipuolistaa osaamistamme. Annamme myös asiakkaillemme ja johdolle uutta ajateltavaa kirjastosta ja sen mahdollisuuksista. Uskon, että tietoympäristötyö antaa signaaleja kirjasto- ja informaatiopalvelualan koulutukselle ja rekrytoinnillekin", Kämäräinen pohtii.

Kymenlaakson ammattikorkeakoulun informaatikko Eeva Savolainen puhui tulevaisuuden kirjastonhoitajuudesta Jarmo Saartin ja Jaakko Korpisaaren toimittaman teoksen pohjalta.

Tulevaisuudessa tietoresurssien hallinnan ja substanssiosaamisen rinnalle tarvitaan yhä enemmän muun muassa taloudellista osaamista ja informaatio-oikeuden asiantuntijuutta. Epävarmuuden sietokykyä pidetään eräänä tärkeimmistä tulevaisuuden kirjastotyöntekijän ominaisuuksista.




Tutustumista ja ajatustenvaihtoa

"Ryhmätyöt olivat päivän parasta antia. Alustusten pohjalta syntyi ajatuksia, joista oli mukava keskustella toisten kanssa", toteaa tietopalvelusihteeri Marjo Asikainen Mikkelin ammattikorkeakoulusta.

Kussakin ryhmässä oli edustajia kaikista organisaatioista, joten uusia tuttavuuksia tuli solmittua.

"Tutustuimme ensin toisiimme kertomalla itsestämme ja töistämme, sillä ryhmässäni oli jäseniä Mikkelistä, Imatralta, Lappeenrannasta ja Kouvolasta", Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kirjastosihteeri Heli Kolehmainen kuvailee.

Tutustuminen muiden organisaatioiden edustajiin oli paitsi kiinnostavaa, myös kirjastojen yhteistyön kannalta hyödyllistä:

"Kyllähän se konkretisoi tätä meidän joukkoa, että näki ketä me oikein olemme", Ulla Ohvo toteaa.

"Vaikka olisikin aiemmin ollut yhteistyössä sähköpostite, on mukavaa saada sähköpostin lopussa olevalle nimelle myös kasvot", huomauttaa Marjo Asikainen.

Kolehmaisen ryhmässä keskusteltiin siitä, miten osaaminen ja asiantuntijuus näkyy yhtäältä asiakkaalle, toisaalta kehysorganisaatiolle ja kolmanneksi kirjaston työyhteisössä.

Muissa ryhmissä pohdittiin miten kirjastoammattilainen voi vaikuttaa tulevaisuuteensa ja tulevaisuuden työnkuviin ja varmistaa oman osaamisensa ajantasaisuuden muuttuvien vaatimusten pyörteissä, sekä miten kirjastoammattilainen voi tukea organisaationsa päämääriä, toimia strategisena kumppanina ja kehittää työtä asiakaslähtöisesti.

Hotelli Heimarin sijainti järven rannalla luonnon helmassa keräsi osallistujilta varauksettomia kehuja. Kauniin ympäristön lisäksi mieleen jäi muutakin. Ulla Ohvon muistikuvissa päällimäiseinä olivat tunnelma ja ihmisten myönteisyys. Myös konkreettisempia muistoja jäi:

"Sauna. Uiminen. Makkara", kertaa Pekka Malvela.




Etelä-Karjalan, Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakouluilla ja Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla on yhteistyösopimus, jonka puitteissa on toteutettu mm. kirjastojen tekijänoikeutta käsittelevä koulutus sekä Moodle-oppimisympäristöön rakennettu tiedonhaun verkkokurssipohja.

Eeva Savolainen, KyAMK
 

 

 




 Etusivu

 Artikkelit

 Lehdet

 Kirjoittajat

 Haku