"Sivistyneen ihmisen velvollisuus on olla hyvällä tuulella" -lausuma on peräisin kreikankirjallisuuden opintojeni alusta, kertoi professori Paavo Hohti Mikkelissä maaliskuussa 2008 ja jatkoi: Se on ainoa ohje, jonka olen yliopistolta saanut. Kaikki muu yliopistosta saatu on tietämistä. Ajatelma on peräisin Perikleen puheesta noin vuodelta 430 eaa ja se liittyy Peloponnesolaissotien aikaan ja ateenalaisiin. Mikkelissä tällä lausumalla avattiin yleisöluento sivistyksestä. Tähän en tarvitse kovinkaan merkillistä aasinsiltaa todetakseni, että Maikki on sivistynyt. Perustelut löytyvät artikkelista Esittelysarjan avaus: Nikkarilan Maikki.
E=mc2, kaikki muistavat sen, mutta kuka ymmärtää sen? Pitää kaivautua syvälle perusteluihin ennen kuin ymmärretään mistä on kysymys. Lopputuloksen esittäminen ei riitä. Pitää saada opiskelijat keksimään itse tarvittava reitti, esitti Olli Hyppönen tammikuisessa pedagogiikkakoulutuksessamme ja jatkoi: Opiskelija on auton moottori. Polttoaine on aika. Jos ei mene aikaa sisään, moottori ei käy. En ole nähnyt opiskelijaa, joka olisi oppinut vaikean asian käyttämättä aikaa. Yleisesti käytetään epärationaalista ajatusta: Jos ei pärjää jossain asiassa, vähennetään käytettävää aikaa. Kun rationaalisesti ajatellen pitää tehdä juuri päinvastoin. Jos tavoite on itsenäinen ajattelu, myös opetus sisältää itsenäistä ajattelua. Opetuksen aikana tapahtuva muutos on SE JUTTU! Sellainen opetus, jossa kaikki osaavat jo kaiken, menee hukkaan. Virheitä pitää tehdä! Anna virikkeitä ja laita opiskelija käyttämään aivojaan! Koulutuksessa mukana olleen suusanallinen loppukommentti: Tähänastisista täyspäisin koulutus!
Edellisen Kreodin numeron päätoimittajana lähetin viestejä ympäristöön - siis muille kuin amk-kirjastoihmisille - siitä, että tällainen lehti on olemassa ja minullakin on jotain tekemistä asian kanssa. Useampikin viestini saajista oli sen verran utelias, että ihmetteli verkkolehden nimen taustaa. En minäkään sitä taustaa tuntenut, mutta nyt tiedän: "Verkkolehti on saanut nimekseen Kreodi, sillä sen tarkoituksena on viestiä ammattikorkeakoulukirjastojen vakaasta kehityksestä: merkitseehän sana kreodi mm. biologiassa vakaata kehityskulkua." (Kreodi 1/1999). Kreodi käsitteen etu on, että se korostaa yksilönkehityksen kokonaisuutta, koko organismia, yksittäisten ominaisuuksien sijasta, kirjoittaa Yrjö Haila artikkelissaan ja jatkaa: ...näkemys yksilönkehityksestä kreodina voidaan kiinnostavalla tavalla rinnastaa Aristoteleen käsitykseen yksilönkehityksen potentiaalin toteutumisena, tai pikemminkin toteutumisketjuna, jossa aiemmat toteutumat luovat uuden potentiaalin, joka taas toteutuu. Tuo edellä esitetty istuu mielestäni varsin hyvin siihen ajatteluun, miten ainakin minä näen Kreodimme. Jos Perikleellä aloitin ja Aristoteles esiintyy päätöskappaleessa, niin eikö se vallan mainiosti kerro siitä mitä teemme ja mitä varten Kreodi on! Muista lukea Ajasta aikaan ja kaikki muutkin tämän numeron kirjoitukset. 
Kommenttejanne ja muita reaktioitanne odottaen ja toivoen
Mikkelissä 29. huhtikuuta 2008
Kirsti
"Jos haluat olla hyvä työssäsi, älä keskity vain siihen. Soita rumpuja, maalaa tauluja, opettele uusi kieli. Tee jotain, joka saa elämän virtaamaan suonissasi. Ottamalla vastaan uusia, innostavia haasteita, ihminen rakentaa kognitiivisia ja emotionaalisia "lihaksiaan", jotka tekevät hänet vahvaksi myös ydinosaamisessaan."
Garri Kasparov
Lähteet:
Yrjö Haila: Käyttäytyminen: Sisäisten ja ulkoisten tekijöiden erottaminen mielivaltaista, http://www.tsv.fi/TTAPAHT/002/haila.htm, luettu 17.3.2008
Garri Kasparov: Kuinka elämä jäljittelee shakkia, Tammi 2008, kirja-arvostelu Talouselämä 4/2008