Savonia-ammattikorkeakoulun kirjaston henkilökunta teki opintomatkan Hollantiin 9.-13.12.2007. Matkan tarkoituksena oli perehtyä hollantilaisiin kirjastoihin ja oppimiskeskuksiin, jotta saisimme uusia ideoita Savonia-ammattikorkeakoulussa toteutettavaan organisaatiouudistukseen. Ideoita haettiin myös tulevaan uuteen kampuskirjastoon/oppimiskeskukseen.
Vierailukohteemme olivat Hogeschool Utrecht, Avans Hogeschool Breda; oppimiskeskus Xplora, Saxion Hogeschool Deventer ja Cetrale Bibliotheek (Bibliotheek Rotterdam). Hotellimme sijaitsi Utrechtissa, josta käsin teimme päivämatkoja kohteisiimme. Valitsimme majoituskaupungiksi Utrechtin, koska ensimmäisen päivän vierailukohde oli Hogeschool Utrecht ja toisaalta myös siksi, että Utrecht sijaitsee maantieteellisesti keskeisellä paikalla kohteisiimme nähden. Kaukaisin kohde oli Bredassa sijaitseva Avans Hogeschool, noin parin tunnin junamatkan päässä.
Päällimmäisenä matkasta jäi mieleen se, että Hollannin ammattikorkeakouluissa on erityisen hienosti ymmärretty oppimiskeskusajattelu. Päähuomio on toiminnassa ja oppimisessa ei kokoelmissa. Tiloissa on kiinnitetty huomioita sosiaaliseen funktioon, viihtyisyyteen ja värien käyttöön. Tilat ja laitteet mahdollistavat hyvin toiminnallisen oppimisen. Lähtökohtana on pidetty sitä, että kaikki opetus ei siirry verkkoon, vaan, että opiskelijat tulevat opiskelemaan oppimiskeskukseen, jossa heille myös tarjotaan tarvittava tuki niin opettajien kuin informaatikkojenkin puolesta. Tämän kaltaisella oppimiskeskusajattelulla pyritään siihen, että opiskelijat tulevat oppimiskeskukseen opiskelemaan ja tapaamaan opiskelutovereitaan ja tällä tavoin pyritään estämään opiskelijoiden syrjäytyminen. Erityisesti korostetaan yhteisöllisyyttä. Huomioitavaa on myös se, että informaatikkojen ja opetushenkilöstön rooli nähdään toistensa vertaisina. Informaatikot osallistuvat myös opetuksen kehitystyöhön.
Avans Hogeschool. Oppimiskeskus Xploran toisen kerroksen opiskelutiloja.
Kirjastot organisaatioina eivät eroa oleellisesti suomalaisista korkeakoulukirjastoista. Kirjastopalvelut pääosin tuotetaan keskitetysti ja tärkeiden toimintojen osalta on muodostettu työskentelytiimejä. Myös rahoitusmalli on lähes samankaltainen kuin meillä Suomessa. Ainoastaan Avansin oppimiskeskus Xploran budjetti on täysin itsenäinen, se ei ole sidottu opiskelijamäärään.
Merkittävimpinä eroina suomalaisten ja hollantilaisten korkeakoulukirjastojen palveluissa voidaan pitää sitä, etteivät palvelut ole julkisia ja kaikille avoimia samalla tavoin kuin meillä Suomessa. Myös kirjastojen välinen yhteistyö nähdään hieman eri tavalla: Hollannissa toisen organisaation jäsenillä on mahdollisuus käyttää toisen organisaation palveluita, kun se meillä perustuu siihen, että kirjastot ovat pääsääntöisesti verovaroin ylläpidettyinä kaikkien käytettävissä. Suomalaisissa korkeakouluissa olisi syytä huomioida erityisesti Xplorassa toteutettu pedagoginen linjaus informaatikkojen ja opettajien tasavertaisesta roolista opiskelijoiden tukena ja opetuksen suunnittelu- ja kehitystyössä. Tällä tavoin voidaan hyödyntää eri ammattikuntiin kuuluvien henkilöiden osaamista. Atk-tuen näkökulmasta huomio kiinnittyy siihen, että Helpdesk on sijoitettu näkyvälle paikalle lähelle asiakkaita, kun meillä Suomessa atk-tukihenkilöstö työskentelee omissa työhuoneissaan asiakkailta näkymättömissä tiloissa.
Hollantilaisissa korkeakoulukirjastoissa on myös hyvin samankaltaisia ongelmia kuin meillä Suomessa: esimerkiksi tiedonhankinnan koulutuksen määrä ja taso vaihtelee. Useinkaan tiedonhankinnan opetus ei sisälly opetussuunnitelmiin.
Kaikissa kohteissamme vierailuumme oli valmistauduttu huolellisesti. Vierailujemme alussa oli yleensä reilun tunnin mittainen tutustuminen ja keskustelutilaisuus. Tämän jälkeen saimme kiertää kirjastojen/oppimiskeskusten tiloja. Varsinaisten asioidemme lisäksi keskustelut vierivät usein hyvin moneen muuhun kirjastotoimintaan liittyvään asiaan, kuten esimerkiksi tietokantalisensseihin ja niinkin arkisiin asioihin, kuin laina-aikoihin ja myöhästymismaksuihin. Junat liikkuivat aikataulussaan, joten mekin pysyimme tarkasti suunnitellussa aikataulussamme.
Tuula Snicker, johtava informaatikko
Savonia-ammattikorkeakoulu