Viestintäryhmä ideoi, että AMKIT-johtoryhmän luopuva puheenjohtaja Ulla Ohvo laatii kysymykset ja seuraavan johtoryhmän uudet jäsenet ja varajäsenet vastaavat kysymyksiin. Tulokset julkaistaan Kreodissa. Ulla oli innolla asialla, kysymykset tulivat nopeasti ja ainakin Kreodin va. päätoimittajan mielestä kysymykset olivat varsin vaativia.
1. Mitä on mielestäsi tehokas ja innovatiivinen johtoryhmätyöskentely? Minkälaisiin asioihin haluaisit kiinnittää huomiota tulevassa työskentelyssä?
2. Jos saisit nimetä kolme tulevalla johtoryhmäkaudellasi (1-3 v) edistettävää asiaa, mitä ne olisivat?
3. Oma visiosi Suomen kirjastoverkon tilasta vuonna 2015?
Ulla-Riitta Lahtinen jakoi kysymykset asianosaisille AMKIT-konsortion vuosikokouksessa Seinäjoelle 18.4. ja vastaukset pyydettiin seuraavalla viikolla Kreodin toimitukseen. Kiitän Kreodin puolesta ansiokkaista vastauksista. Kreodissa julkaisemista varten en näe muita valinnan mahdollisuuksia kuin sen, järjestetäänkö vastaukset henkilöittäin vai vastauksittain. Tulkinnat näemme ja koemme käytännön työn kautta lähivuosina. Onnea joryn jäsenille vaativassa tehtävässään.
Antti Seppänen, Jyväskylä
1. Tehokas ryhmätoiminta edellyttää sitoutuneet ja motivoituneet osanottajat. Ryhmällä täytyy olla yhteinen päämäärä. Kokousten ilmapiirin täytyy olla innostava ja tehokas. Hyvän ryhmänvetäjän rooli on merkittävä. Ryhmällä pitäisi olla rohkeutta visioida tulevaa ja nähdä mahdollisuuksia. Kyllä muutosvastarinta pitää huolen uhkien esiin kaivamisesta. :)
Tulevina vuosina muutosten vauhti ei ainakaan hiljene. Kansalliskirjasto on ottamassa rooliaan kirjastokentän innovaattorina ja kehittäjänä. Rakenteellinen kehittäminen muuttaa toimintakenttää. Tekniikka kehittyy vauhdilla. Uuden johtoryhmän pitää pysyä kelkassa ja mieluummin itse luoda tulevaisuutta pelkän reagoinnin sijasta.
2. - amkit -konsortion toiminnan muutos. Lyömme (toivottavasti) hynttyyt yhteen kirjastojärjestelmän hallinnan osalta Linnean kanssa. Mitä tehtäviä amkit-konsortiolla on sen jälkeen? Miten toiminta organisoidaan? Tässä on hieno mahdollisuus organisoida toimintaa uudelleen.
- olla proaktiivinen rakenteellisessa kehittämisessä. Pitäisi nähdä erilaiset järkevät yhteistyömahdollisuudet eri kirjastojen välillä. Yhteistyö myös kunta- ja yliopistokirjastojen kanssa. Unohtamatta toisen asteen kirjastoja.
- asiakasnäkökulman vahvistaminen. Olemme olemassa, jotta opiskelijoistamme tulisi informaatiolukutaitoisempia ja T&K -työ entistä aluevaikuttavampaa. Miten amkit-konsortio voi vaikuttaa näiden toteutumiseen?
3. Kirjastoverkko 2015 lienee perusteiltaan samanlainen kuin nyt. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja on vähemmän kuin nyt, joten kirjastojakin on vähemmän, mutta ne ovat isompia. Toisen asteen kirjastot ovat tulleet merkittäväksi toimijaksi kirjastokentällä. Kirjastokenttä voidaan jakaa kolmeen sektoriin: yleiset kirjastot, oppilaitoskirjastot ja erikoiskirjastot. Yhteistyö oppilaitoskirjastojen kesken yli opetusasterajojen on yleistä ja luontevaa.
Tekniikka on kehittynyt vauhdilla ja sähköisten aineistojen määrä kasvaa vuosittain. Ulkomaiset kustantajat tuovat yhä useammin myös e-kirjan kustantamistaan kirjoista. Täten e-muotoisten kurssikirjojen saatavuus paranee. Kotimaisetkin kustantajat tekevät kysytyimmistä nimekkeistään e-versioita. Opiskelijat vaativat kurssikirjansa myös e-versioina, jotta niitä riittää kaikille. Kansallinen digitaalinen kirjasto on lanseerattu, mutta sen toiminnallisuus ei vastaa ennakko-odotuksia. Uutta järjestelmää etsitään.
Marjatta Puustinen, Kemi-Tornio
1. -vapaa, avoin ja myönteinen ilmapiiri mahdollistaa innovatiivisen työskentelyn; asioista voi silti (ja pitääkin) olla eri mieltä,
-aikatauluista ja työnjaosta on aina hyvä sopia; kokoustekniikoita voi alussa tai tarpeen tullen vaihdella, jotta löytyy juuri tälle ryhmälle paras mahdollinen tapa; etäkokouksiakin pitää käyttää ja harjoittaa
- Minulle kaikki on vielä aika uutta - uskon oppivani paljon toimikaudellani. Tiedottamisen merkitys on suuri; uusista hankkeista, valmistuneista raporteista jne. on hyvä viestittää koko amk-kirjastokentälle - melkein joka paikassa on meneillään rakenteellisen kehittämisen hankkeita ja on hienoa jos niissäkin voimme tukea toisiamme.
2. - Kirjastojen rakenteellinen kehittäminen on yhteinen asia; tähän liittyen Kansalliskirjaston roolin selkiyttäminen; amk-kirjastoissa on osaamista ja tahtoa. Mietittävä tarkkaan mitä kannattaa keskittää ja saadaanko sillä esim. kustannussäästöjä (millään aikajänteellä)
-henkilökunnan osaamisen kehittäminen yhteisesti (muutoksessa pärjääminen edellyttää uudenlaista osaamista ja koulutusta)
-verkkokirjojen käytön edistäminen yhteisesti (esim. koekäyttömahdollisuudet, yhteiset tarjouspyynnöt...), mutta liittyen myös IL:n -edistämiseen - miten verkkokirjaa käytetään ja voidaan käyttää opetuksessa
3. Kirjastoverkko muuttaa muotoaan, mutta kirjastojen merkitys ei vähene. Työnkuvat, toimintaympäristö jne. voivat muuttua, mutta tämähän ei ole mitään uutta. Kirjastot ovat olleet monissa asioissa edelläkävijöitä ennenkin ja näin jatkukoon.
Iris Tahvanainen, EVTEK
1. Johtoryhmätyöskentelyä vaivaa sinänsä myönteinen piirre, eli asioiden runsaus, mutta innovatiivisuuden vuoksi toivoisin, että olisi joskus enemmän aikaa uuden ideoimiseen ja pohtimiseen. Olen kokenut webex-verkkokoukset hyviksi ja tehokkaiksi, mutta ideointiin ja kehittelyyn ne eivät mielestäni ole parhaita. Innovatiivisuuspuolta onneksi täydentävät kirjastonjohtajien seminaarien uusi valmisteleva luonne.
Kokousten valmistelu on ollut hyvällä tolalla, mutta yllättäviä ad hoc -asioita tulee aina. Johtoryhmään kulkeutuu tietenkin jäsenten nykyinen yleinen ongelma, ettei "rakenteellisessa puristuksessa" ehdi tarpeeksi seurata kentän ja alan tuulia ja signaaleja.
2. Amk-kirjastojen turvattu ja resursoitu asema ammattikorkeakoulujen organisaatiossa edellä mainitussa rakenteellisessa puristuksessa; rahoituksen turvaaminen tuleviin hankkeisiin, jotka eivät välttämättä ole mammuttimaisia kansallisia hankkeita; yhteinen kansallinen tai ammattikorkeakoulujen bibliografinen tietokanta.
3. Vuosi 2015 on aika lähellä. Nythän kirjastoverkossa on OPM:n ohjaamaa pyrkimystä keskitettyihin järjestelmiin ja palveluihin. Voi olla että v. 2015 ollaan taas menossa yksilöllisempään suuntaan, jolloin eri tarpeisiin soveltuvat pienemmät järjestelmät keskustelisivat keskenään. Voi myös olla ihan päin vastaisesti muutama alueellinen tieteellinen/amk-kirjastokeskus, ja yleiset kirjastot samoissa kimpoissa mukana. Ehkä tuolloin v. 2015 e-aineistot vastaavat jo amk-opiskelijoidenkin tarvetta, mutta uskon fyysisten kirjastotilojen edelleen vastaavan yhteisöllisyyden/yhteistyön tarpeeseen.
Iiris Kuusinen, Kymenlaakson AMK
1. Tehokas johtoryhmätyöskentely edellyttää, että kokousasiat on etukäteen hyvin valmisteltu, ja kokousosallistujat ovat perehtyneet lähetettyihin asiakirjoihin. Silloin asioiden käsittely sujuu napakasti ja sutjakkaasti. Tehokkuutta lisää myös etukäteen määritelty kokouksen kesto, jota on jo noudatettu Webex-etäkokouksissa. Innovatiivinen johtoryhmätyöskentely puolestaan edellyttää keskustelua ja spontaania ideointia. Toimintasuunnitelmia laadittaessa jory on joskus pitänyt seminaarityyppisiä kokouksia, joissa on ollut enemmän vapaamuotoista keskustelua kuin normaaleissa kokouksissa. Molempia kokousmuotoja tarvitaan myös jatkossa.
2. - Korkeakoulukirjastojen muuttuva palvelukulttuuri ja organisoituminen rakennemuutoksessa. Suomen korkeakouluverkoston meneillään oleva myllerrys muuttaa merkittävästi kirjastojen asemaa ja sanelee pitkälti reunaehdot muille kehitettäville asioille.
- Verkkokirjastohanke
- Kansalliskirjaston keskitettyjen palveluiden, esim. yhteistilastoinnin, tehostaminen.
3. Vuonna 2015 Suomessa on huomattavasti vähemmän kirjastoja kuin nyt, ja ne ovat kooltaan suurempia. Kirjastot toimivat tiiviissä yhteistyössä yli sektorirajojen. Ainakin suuremmissa kaupungeissa on syntynyt yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisiä kirjastopalveluita tarjoavia keskuksia. Kansallisesti keskitetyt kirjastopalvelut ovat nykyistä monimuotoisempia, ja verkon kautta hoidettavat kirjastopalvelut lisääntyvät. Mitä kaikkea ennätämmekään nähdä seitsemässä vuodessa?
Jussi Kärki, Satakunta (Pori)
1. Sekä etä- että perinteisiä kokouksia pitää olla. Olen huomannut, että erilaisia ja eri vahvuuksia omaavat ihmiset täydentävät toisiaan mukavasti.
2. Rakenteellinen kehittäminen etenee hallitusti (esim.kirjastojärjestelmäkonsortiot), asiakasliittymä/kirjastojärjestelmä kehittyvät, informaatiolukutaidon edistäminen ja kirjaston rooli opetuksessa.
3. Korkeakoulukirjastojen toimipisteitä on nykyistä vähemmän, yliopisto- ja amk-kirjastojen loputkin raja-aidat hävinneet, amk-kirjastot selkeämmin osana opetusta uusien oppimismenetelmien ansiosta, kirjastojen verkkopalvelut kehittyneet - tai oikeastaan ei ole enää erillisiä kirjaston verkkopalveluja vaan ne on integroitu muihin sivustoihin, e-kirjojen tarjonta lisääntynyt vaikka asiakkaat haluavat edelleen painettuja, informaatiolukutaito/medialukutaito jne. ovat käsitteinä valitettavasti vielä epäselviä. Kirjaston perusidea pysyy kuitenkin samana vaikka palvelut hiukan vaihtuvat ja monipuolistuvatkin, edelleen yritämme saada aineistoa järjestettyä niin kuin kuvittelemme opiskelijoiden sitä haluavan, yritämme myös edelleen olla asiakaslähtöisiä vaikka kirjastotraditio aiheuttaakin sisäisiä ristiriitoja erilaisen median yms. kanssa.
Tarja Koskimies, Seinäjoki
1. Innovatiivisuus vaatii innokkuutta ja avointa mieltä; toivotaan, että meistä yhä löytyy mieluusti liian paljon kuin liian vähän puhetta. Nenäkkäin pidettävät kokoukset tarvitsevat riittävästi aikaa, toivottavasti pystymme sitä järjestämään. Toisaalta tehokas virtuaalikokous on suhteellisen lyhyt (ikävää, jos on korvalehdet arkoina lopunpäivää..). Tehokas kokous, pidetään se sitten nenäkkäin tai virtuaalisesti, edellyttää hyvää asioiden valmistelua ja siinähän meillä on pääkonttorin vahva kokemus tukena.
Minkälaisiin asioihin haluaisit kiinnittää erityistä huomiota tulevassa työskentelyssä? Se tavallinen asia, jota voi aina parantaa; viestintä konsortion jäsenille tulee olla mieluusti liian runsasta kuin liian niukkaa.
2. Äkkiä miettien tulee mieleen kaksi. Toivon, että Kansalliskirjastosta saamme kuuntelevan ja joustavan kumppanin yhteisesti toteutettavissa hankkeissa. Samoin toivon, että yhteistilastoon saataisiin lisää tarkkuutta (ne ohjeistukset!) ja vertailtavuutta. Miettiä pitänee sitäkin, onko Kansalliskirjasto oikea taho kokoamaan ko. tilastoa.
3. Varmaa on, että rakennemuutos iskee kirjastoihinkin; kirjastoja on vähemmän, mutta toimivat kirjastot ovat tehokkaita (ja ammattikorkeakoulujen kirjastot saumaton osa oppimisympäristöjä). Korkeakoulukirjastot pärjännevät kohtuullisesti, enemmän olen huolestunut pienten yleisten kirjastojen kohtalosta. Todennäköistä on, että kirjastoverkko täällä susirajalla harvenee melkoisesti kuntaliitosten myötä.
Uusia, jatkavia ja väistyviä AMKIT-johtoryhmäläisiä, vasemmalta: Kauko Maskulainen, Antti Seppänen, Hanna-Riina Aho, Iris Tahvanainen, Jussi Kärki, Ulla Ohvo, Päivi Ylätalo, Ulrika Wikström, Marjatta Puustinen, Sinikka Luokkanen, Tarja Koskimies, Marita Ahola ja Eeva Klinga-Hyöty. Oikealla vuosikokouksen puheenjohtajana toiminut Sirkku Blinnikka. Johtoryhmän yhteystiedot löytyvät http://www.amkit.fi/index.php?yhteystiedot_2ul