|
1990-luvun laman johdosta ollaan julkishallinnon organisaatioita ja toimintatapoja monessa suhteessa arvioimassa uudestaan. Toiminnan tehostamiseksi tarvittavia malleja on enenevästi etsitty yksityiseltä sektorilta. Valtionhallinnossa on paljolti luovuttu normiohjauksesta. Nyt puhutaan hallinnon hajauttamisesta, tulosohjauksesta ja -johtamisesta, ja myös markkinaohjauksesta.
Enää ei välttämättä julkisesti rahoitettuja palveluita tuoteta julkisorganisaatioissa vaan ne voidaan myös tilata muualta. Voidaan käyttää yksityistä tai kolmannen sektorin palveluntuottajaa. Asiakkaat ovat laatutietoisempia.
Markkinaperusteisessa julkisten palvelujen tuottamisessa pyritään palvelujen laadun parantamiseen, joustavuuteen ja tehokkuuteen. Tämä toimintatapa perustuu asiakaslähtöisyydelle. Uusi kuntalaki tukee asiakaslähtöistä toimintatapaa. Byrokraattisista menettelytavoista pyritään irti innovatiivisesti uusia ratkaisuja etsien.
Organisaatio ja toimintatavat rakennetaan monopoleja välttäen ja valinnanmahdollisuuksia lisäten. Ympäristö nähdään muuttuvana ja uusia mahdollisuuksia tarjoavana. Suositaan muutoshakuisuutta, tehtävät pyritään järjestämään monipuolisiksi, epämuodollisiksi ja tilannekohtaisiksi. Konkreettisesti tämä näkyy siinä, että toimenkuvista julkishallinnossa on luovuttu ja siirrytty kehityskeskusteluihin. Liitytään tarpeen vaatimiin verkostoihin.
Toimintatapaan vaikuttaa hyvin paljon myös ammattikunnan perinne. Onko se hitaiten muuttuva elementti vai kehityksen vauhdittaja?
Ovatko edellä kuvatut yleiset muutokset vielä näkyneet kirjastoissa? Ottavatko kirjastolaiset vaarin siitä neuvosta, joka sanoo, että muutoksesta selviää parhaiten menemällä siihen mukaan, vai katsotaanko, että varovaisuus on parasta?
Pirkko Pietiläinen, kirjaston johtaja FK, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, pirkko.pietilainen@oamk.fi
|