Kreodi arkisto


 Etusivu

 Artikkelit

 Lehdet

 Kirjoittajat

 Haku



Kreodi  2 / 2010 

 Artikkelit


Me ja muut 

Kirsti Karttunen

  

Mikkelin Akatemialla on oma luonteensa. Se on erittäin mukava ja sympaattinen tilaisuus, aloitti tilaisuuden puheenjohtaja, Paavo Hohti. Akatemian aihe on varsin ajankohtainen, se tulee vastaan, avasipa minkä lehden tahansa. Roomassa samaa aihetta käsiteltiin aikoinaan sanalla barbaari.


Samuudesta eroon muina meinä

Suomi on rajamaa ja monikulttuurinen maa. Lähihistoria on poikkeuksellinen: vuosina 1945-1991 Suomi oli suljettu ja monokulttuurinen. Suomalaisuutta pidetään kulttuurissamme yleispätevänä tai tavallisena ilmiönä. Suomalaisuus määritellään yhä luonnon ja ihannoidun maaseudun kautta. Suomalaisuus ei ole sen enempää luontoa kuin espanjalaisuus tai italialaisuus. Vallitsevat käsitykset yhdenmukaisesta suomalaisuudesta, samanlaisuudesta, on tuottamalla tuotettu pitkän ajan kuluessa. Ne perustuvat Sakari Topeliuksen Maamme kirjan (1876) ajatuksiin. Mielikuva suomalaisuudesta samuutena on mahdollinen vain, jos suomalaisten väliset erot jätetään huomiotta. Kukaan ei ole kuitenkaan "vain" suomalainen. Sukupuoli, sukupolvi, asuinpaikka, ammatti, kieli, etnisyys vaikuttavat. Ajatus samuudesta on täytynyt tuottaa. Suomalaisuus on pizza, joka syö kaiken, sanoo Mikko Lehtonen. Myös kansallisuusaate, ajatus siitä, että on jotain sellaista kuin suomalaisuus, on tuontitavaraa. Suomalaisuus on lainattujen ainesten kollaasi.

Kuinka opimme elämään erilaisuuden kanssa? 1980-luvulla Suomessa asui noin 20 000 ulkomaalaissyntyistä ihmistä. Vuonna 2008 Suomeen muutti ulkomailta 29 100 ihmistä. Ulkomaiden kansalaisia asui Suomessa vuoden 2008 lopussa 143 256. Kaksi yleisintä vaihtoehtoa suhtautua vieraisiin on: Ksenofobia, vieraan pelko, erot ovat kaikki, yhteinen ihmisyys ei mitään, ja ksenofilia, vieraan ihailu, yhtäläisyydet kaikki, eroilla ei väliä. Nämä ovat toistensa peilikuvia, kummassakaan ei tunnisteta vierasta tämän erityisyydessä. Onko ksenofilia koulutettujen ja varakkaiden asenne? Nykyisessä maahanmuuttokeskustelussa ei monestikaan pohdita sitä, että Suomi oli pitkään maasta muuttomaa. Esimerkiksi vuosina 1901-1910 maasta muutti 158 000 suomalaista. Maasta muuttaneet suomalaiset oletettavasti toivoivat, että heidät olisi uusissa kotimaissaan nähty ja hyväksytty sellaisina kuin he olivat.

Kuinka voi olla sekä täällä että erilainen? Kolmas vaihtoehto ksenosofia, vierasta koskeva viisaus. Jotta vieraan voisi nähdä tämän erityisyydessä, on nähtävä oma erityisyytensä. Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin. Todella viisas kansanviisaus!

Oikein väärin ymmärretty - suomalais-eurooppalaisia kulttuuri-, arvo- ja kommunikointieroja

En ole ikinä ennen käynyt kesäyliopistolla kahdenkymmenen asteen pakkasessa, se on kulttuuriero, totesi Roman Schatz. Me muodostamme sekunnissa käsityksen ihmisestä ja lokeroimme hänet. Kulttuuri on yhden ryhmän jäsenten mentaalinen ohjelmointi, jolla se ryhmä eroaa toisesta ryhmästä. Viestintää liittyy vähintään lähettäjä, vastaanottaja, tilanne ja viesti. Tilanteeseen voi vaikuttaa mitä söit aamiaiseksi tai tapetin väri. Kun toinen on Mikkelistä ja toinen Milanosta niin tilanne on sekava, viesti voi olla täysin sekava. 15% viesteistä menee läpi JOS puhutaan samaa kieltä.

Jokaisella kansalla (ihmisellä) on tapa ajatella me (minä) olemme normaali. Kun kulttuuriero on tosi suuri, törmäys on pienempi: esim. eskimo työmatkalla Zimbabwessa, ei odoteta niin paljon, annetaan anteeksi. Kun kulttuuriero on pieni, odotamme että toimimme samalla tavalla, mikä ei pidä paikkaansa. Jäävuoriteoria: ensi vaikutelma perustuu pinnallisiin havaintoihin, Suomalainen käyttää runsaasti rahaa asumiseen, mutta vähän koruihin - päinvastoin kuin Sisiliassa. Germaaninen tapa ja bingis - nopeita kepeitä vaihtoja, kaunis tapa pitää asia ilmassa. Peli on itse nautinto, ei tarvitse voittajaa. Romaaniset kulttuurit ja rugby - kaikki juoksevat ja huutavat se, jonka ääni kestää saa viestinsä perille. Suomalainen kulttuuri ja keilailu. Suomalainen ei rupea sanomaan jos on vain vähän sanottavaa. Kukin esittää vuorollaan painavaa sanomista. Kaikki pallopelit ovat arvokkaita. Jos yrität nopeuttaa keilapalloa, ei siitä tule mitään. Are you still there? on tyypillisin lause, jonka suomalainen kuulee ulkolaiselta puhelimessa. Jos italialais-suomalaisessa palaverissa todetaan että seuraava palaveri syksyllä, niin italialainen katsoo kalenterista marraskuuta ja suomalainen elokuuta, jolloin italialaiset ovat kaikki kesälomalla. suomalainen kokee kontrollin negatiivisena. Saksalainen nauttii siitä että on olemassa pomo joka auttaa. Suomalainen kysyy, mistä olet kotoisin. Jos et ole mistään kotoisin, se on huono. Saksassa kysytään mitä sinä teet. The human mind works like a parachute - siitä on hyötyä vain avattuna.

Kansallinen kehitys ja kansainväliset vaikutteet

Suomalaiset katsoivat että aineeton kulttuuriperinne on liian vaikea asia, eikä Suomi liittynyt UNESCOn ohjelmaan, kertoi Jussi Nuorteva. On tärkeää että kulttuurin vaiheita dokumentoidaan, jotta nähdään muutos. On tärkeää nähdä kulttuuri dynaamisena, ei jähmettyneenä. Kulttuuriset innovaatiot ovat yhtä merkittäviä kuin tieteelliset innovaatiot. Kulttuuri on luonteeltaan kansainvälistä, vaikutteet ylittävät rajoja, muuntuvat ja kehittyvät. Kansallista kulttuuria raaputettaessa löytyy yleensä myös vahva kansainvälinen pohja. Argentiinalainen tango, kroatialainen pitsinnypläys, belgialainen kärsimysnäytelmä vai onko? Schatzin esittämä taloesimerkki oli hyvä. Kun suomalainen ajattelee taloa, se on monta kertaa puusta rakennettu punaiseksi maalattu omakotitalo. Jos saksalainen ajattelee taloa niin se voi olla 24 asunnon nelikerroksinen kerrostalo. Suomessa on tilaa asua omassa, Saksassa ei välttämättä ole.

Agricola opiskeli Erasmus Rotterdamilaisen teoksia, opiskeli Wittenbergissä, loi suomen kieltä. Agricola oli aikansa lapsi, hänen teoksissaan on hyvin vähän mitään suomalaista. Gutenberg ja kirjapainotaito loi edellytykset uusien ajatusten levittämiselle. Tuomiokapitulien jäsenten tuli opiskella ulkomailla vähintään kaksi vuotta. Nykyään tavoite on, että kaikki opiskelijat ovat vaihdossa kuusi kuukautta. Arabialainen lääketiede tulee hyvin vahvasti esiin Agricolan Rukouskirjan ohjeissa. Ruhtinaiden hoveista tuli uuden tieteen ja kulttuurin keskuksia. Renessanssin aatelisihanne korosti oppineisuutta, diplomatiaa ja hovitapoja. Aatelisnuorukaisten koulutukseen 1500-luvun lopulla perustettiin ns. collegium illustreja. Opetuksesta vastasivat professorien lisäksi aatelin tarpeisiin erikoistuneet harjoitusmestarit; miekkailu, ratsastus, tanssi, musiikki, modernit kielet, piirustus. Ulkomainen opintomatka oli 1600-luvulla yleinen aatelin koulutuksessa.

Naiset tulivat voimakkaasti esiin varhaisemmin Suomessa kuin muualla Euroopassa; vahvasti esillä harjoituskoulun kautta, esim. voimistelu ja terveydenhoito. Poikkeuksellisen paljon naisia tuli yliopistoihin jo ennen sotia. Koulutus oli se sosiaalisen nousun mahdollistaja, mitä Euroopassa ei ollut samalla tavalla.

Mistä suomalaiset ovat peräisin?

On vaikea päättää, ketkä ovat suomalaisten sukulaisia, arvioi Kalevi Wiik aluksi, mutta kyllä hän pitemmällä ehtiessään esitti ihan selkeitä suuntia sukulaisille. On asiallista siirtyä geneettiseen tutkimukseen. Jokainen meistä on ikään kuin äidin ja isän keskiarvo. Miehillä y-kromosomi peritty isiltä: aina maailman alusta lähtien isiltä pojille. Geneettinen Aatami on siellä taustalla, isälinja. On tapahtunut mutaatioita satojen tuhansien vuosien kuluessa ja se tekee mahdolliseksi ryhmiin jakamisen. On mitokondrioita jotka periytyvät aina äidiltä. Äitilinjat ovat selvitettävissä ja geneettinen Eeva siellä jossakin. Tutkimus on yleistynyt sekä Suomessa että maailmalla. Suomalaiset miehet ovat neljän tyyppisiä: Niilo, Iivari, Rauli, Robert. Naistyyppejä on yhdeksän.

Niilot ovat keskittyneet Koillis-Eurooppaan. Niilojen esi-isät tulivat idästä, Ivarien esi-isät puolestaan lännestä. Savolaisekspansio alkoi Savilahdesta siis Mikkelistä. Olavinlinnan rakentamisen aloittaminen vaati työmiehiä. Mikkeliläiset eivät halunneet rakentaa vaan menivät mieluummin viljelemään maata pohjoisempaan. Suuria perheitä, paljon poikia: Niilojen määrä kasvoi. Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa: yli puolet Ivareita ja selitys: Skandinaavisen pronssikulttuurin vaihe, miehiä Ruotsista länsirannikolle. Jos olet Ivar, isälinjastasi löytyy joku joka puhui ruotsia. On tapahtunut muutos. Näkyy ja kuuluu murteissa. Unkarilaiset ovat kielisukulaisia mutta eivät geneettisiä sukulaisia.

Naisten osalta on yleiseurooppalainen, saamelainen ja Siperian tyyppi. Suomessa löytyy vain nuo kaksi ensin mainittua. Syntyy terveempiä lapsia kun puolisot ovat kauempaa. Miehet pysyneet ja naiset siirtyneet ja näin ollen naiset ovat sekoittuneet.

Ihminen ja muut eläimet

Delfiinistä ei tule kelloseppää totesi Jussi Viita. Ilman käden otetta ja kielellistä kommunikaatiota emme olisi ihmisiä. Oppiminen on uusien synapsien ja hermosolujen syntymistä. Se tapahtuu tähtisolujen ohjauksessa. Tähtisolut ohjaavat mm verenkiertoa aivoissa. Ihmisen otsalohkosta löydetty sosiaaliseen elämään liittyviä soluja ja vastaavia on löydetty apinoilta ja valailta. Oppii kunnioittamaan muita lajeja! Johon Hohti täydensi: Opittava kunnioittamaan myös muunlaisia ihmisiä.

Kokoavat kommentit alkoivat Matti Kunnaksen toteamuksella: Ajatukset on nyt sotkettu. Ainakin itselläni moni selvänä pitämäni asia on alkanut askarruttaa. Kymmenen vuoden kuluessa on tullut Mikkeliin muutos: Aiemmin ihmeteltiin anttolalaisia, nyt ihmetellään venäläisiä turisteja ja kiinalaisia opiskelijoita. Isoäitini kertoi venäläisistä sotilasperheistä. Olemme palanneet entiseen. Turistit ovat mukavampia kuin varusväki - se on hyvä.

...muistiinmerkitsi Kirsti, joka juuri ennen Akatemiaa luki suurella mielihalulla myös kirjan Me muut, Kirjoituksia yhteiskuntaluokista, toim. Silja Hiidenheimo, Fredrik Lång, Tapani Ritamäki, Anna Rotkirch, Teos, 2009. Kirja tuo esille sellaisen näkövinkkelin, jota Akatemiassa ei varsinaisesti otettu esille.

 

 

 




 Etusivu

 Artikkelit

 Lehdet

 Kirjoittajat

 Haku