Kreodi : Ajankohtaista tänään ja huomenna: Onko 20 vuodessa muuttunut jotain?

Kreodi arkisto

Kreodi 3 / 2010
Artikkelit

Ajankohtaista tänään ja huomenna: Onko 20 vuodessa muuttunut jotain?

Kirsti Karttunen

Helsingissä kesäkuussa yhtä aikaa järjestetyt kansainvälinen ICSTI konferenssi ja Tietopäivät kantoivat yhteistä nimeä From Information to Innovation siis Tiedosta innovaatioksi. Englanninkielellä järjestetty konferenssi sai muistiinpanoni kaksikielisiksi: pääosa englanniksi, mutta välillä aina kommentteja myös suomeksi. Kun tapahtuman jälkeen mietin, miten saan tästä kirjoitetuksi kertomuksen Kreodiin, se sai aikaan ketjureaktion: kävin läpi useita päivien teemaan liittyviä ja siellä mahdollisesti viitattuja julkaisuja.

Erkki Leppävuori (VTT) arvioi, että nykyinen tiedon määrän kasvu ja tiedon helppo saatavuus ovat ennennäkemättömiä ihmisen historiassa. Toisaalta tiedon tehokas hallinta on vaativampaa kuin koskaan. Suljetusta innovaatiojärjestelmästä on pyrittävä avoimeen innovaatiojärjestelmään.
Mikko Kosonen (SITRA) siteerasi Olli-Pekka Kallasvuon ajatusta siitä, että on syytä olla hereillä joka päivä ja tarkastella strategiansa osuvuutta, jatkuvasta uudistumisesta on kysymys. Jussi Oijala esitteli Koneen asiakas- ja markkinasegmentit: toimistorakennukset, vähittäiskauppa, hotellit, asuintalot, infrastruktuuri, terveydenhoitoala, erityisrakennukset. Ihan selkeät ryhmät, mutta mietipä hetki, mitä se tarkoittaa tiedonhankintamielessä, kun käyt kaikkien em. segmenttien osalta läpi: asiaan vaikuttavat viranomaiset, rakennussuunnitteluun eri tavoin osallistuvat vaikuttajat, asiakkaat jotka osallisina rakentamisessa ja kehittämisessä, asiakkaat jotka omistavat rakennukset ja toimivat vuokraajina, asiakkaat jotka vastaavat rakennusten ylläpidosta, rakennusten varsinaiset loppukäyttäjät. Hattua nostan Koneen tiedonhankintaihmisille, ihan millä nimekkeellä he työskentelevätkään!

Uusi bisneksen lukutaito

Uudesta informaation lukutaidosta erityisesti pk-yrityspuolella kertoi Mika Waris (PRH) ja kyseessä on patentti-informaatio. Patentti-informaatio tarjoaa yksityiskohtaista tietoa erityisesti hankkeiden evaluointiin, teknisten ratkaisujen analyysiin, soveltuvien teknisten ratkaisujen kartoittamiseen ja soveltuvien tuotantomenetelmien kartoittamiseen. Lisäksi patentti-informaatiosta saa arvokasta tietoa kilpailija-analyysiin, markkina-analyysiin, kansainvälistymiseen ja riskiarviointiin.

Kännykässä voi olla 1000 patentoitua yksityiskohtaa, autossa voi olla kymmeniä tuhansia patentoituja yksityiskohtia. Kotimaiset patenttihakemukset aikavälillä 2000-2005: 33,2% ei uutuutta - heitettiin 2 mrd euroa hukkaan. Myönnettyjen patenttien puolella 90%:lla olemassa muitakin saman alan keksintöjä, vain 10% myönnetyistä täysin uusi idea. Kun yritys alkaa käyttää tietoa, se havaitsee että tiedosta on hyötyä ja käyttää yhä enemmän tietoa siis hyötyä.

VTT:n Research Notes 2484:n tekijät vetävät johtopäätöksen: sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa kuuluu opetukseen sisältyä myös teollisoikeus - asioita, erityisen hyvin aihe kytkeytyy sekä liiketalouden että tekniikan opintoihin. Patentti- ja markkinatiedon hyväksikäyttö kuuluu integroida myös kaikkiin pk-yritysten kanssa toteutettaviin hankkeisiin.

Laura Ruotsalainen ja Raine Hermans todistivat seuraavassa puheenvuorossa, kuinka pk-yrityksillä ei ole varaa panostaa niin paljon, että tarvittava tieto tulisi hankittua omin voimin - TEKES auttaa yhdessä VTT:n kanssa. www.innovaatiomaisemat.fi Innovaatiomaisemat vastaa kysymyksiin: mitä on tehty (teknologiat, tekniikan taso, valkoiset aukot), kuka on tehnyt (yhteistyö), missä on tehty, milloin on tehty (kuumat alat, trendit, hylätyt alat). Innovaatiomaisemat käyttää text mining -välineitä, joilla voidaan analysoida ja visualisoida suuria tietomääriä.

Lounaskeskusteluseuranani oli patenttiasiamies, joka arvioi patenttitiedonhakustrategiaani
(kansainvälinen patenttiluokitus + hakusana) sillä saa hittejä, ei huteja. Lounaan jälkeen
korealaisittain murtaen puhuttu englanti ei oikein tahtonut mennä jakeluun. En ollut ainoa joka teki
saman havainnon.
Tietopalvelukonkari arvioi tauolla: En usko ennen kuin näen että ontologia ratkaisee Korean
ongelmat!

Southamptonin yliopiston Jeremy Frey muistutti, että on tärkeää merkitä ylös ajatuksia, ideoita
ja teorioita, ne voivat olla kullan arvoisia joskus tulevaisuudessa. Oleellista on että ne on merkitty
muistiin. Frey arvioi, että tutkijat ja tiedemiehet tarvitsevat facebookia MUTTA eri facebookia.
Microsoftin Behrooz Chisatz totesi, että puheenkääntämiskone on tulevaisuutta! Koneen
kehittämistä monimutkaistavat puheen aksentti, taustamelu, jälkikaiunta, sanasto ja kieli.
Päivän annin yhteen vetänyt Wendy Warr siteerasi Konfutsea: Ihmiset jotka eivät välitä
tulevaisuudesta, kohtaavat pian ongelmia.

Adam Bly (Seed Media Group) arvioi, että tiedemiesten kautta syntynsä saanut web ei sovi tieteen
käyttöön. Yksi ryhmä käyttää yhtä systeemiä - ei ole massojen systeemejä. Kaikki liittyy kaikkeen,
ratkaisuja ei voi saada aikaan, jollei ajattele kokonaisuutta, syytä ja seurausta. Tarvitaan
tilanneälyä. Se ei ole tarpeen siksi että olisi hyvä vaan siksi että on pakko. ResearchBlogging.org

The Fourth Paradigm: Data Intensive Scientific Discovery

Äänessä oli Microsoftin Tony Hey ja asia on tiivistetysti seuraava:
Experimental Science - alkoi 1000 v sitten - kuvattiin luonnon ilmiöitä
Theoretical Science - alkoi muutama 100 v sitten - käytettiin malleja, yleistyksiä
Computational Science - alkoi muutama vuosikymmen sitten - simuloitiin monimutkaisia ilmiöitä
Data Intensive Science - tänään - yhdistää teoriaa, kokeita ja simulointia
Tästä aiheesta on myös kirja, otsikon niminen, ainoa open access -julkaisu, jonka Microsoft on
toistaiseksi julkaissut. Kirja perustuu edesmenneen Jim Grayn ajatteluun aiheesta eScience. Kirjassa
vedetään yhteen: Tieteellisistä julkaisuista tulee 24/7 käytettäviä, maailmanlaajuisia, reaaliaikaisia,
interaktiivisia kokemuksia.

Walter L.Warnick ja WorldWideScience.org ja kirjoitin itselleni muistiinpanoihin: Perusteluja
opiskelijoille! DEEP WEB: where science is, hundreds of times larger than the"surface web",
generally not"googleable", or searchable, by major search engines.
WordWideScience - Fills Key Niche in Scientific Discovery. In comparison of search results from
identical queries on WWS, Google, and Google Scholar, only 3.5% overlap (i.e..,
WorldWideScience is 96.5% unique).
Ja se iso asia lopuksi: Multilingual WorldWideScience.org -beta-versio on käytettävissäsi!

Osoitan nyt varmuuden vuoksi sormella: tekstissä mainitsemiini verkkosivuihin kannattaa tutustua!

Konferenssin osallistujalistassa oli 156 nimeä, joista kolmasosa oli ei-suomalaisia. Kyseessä oli
kansainvälinen tapahtuma. Halaus ja kättelyt todistivat, että minulla on olemassa
informaatikkohistoria. Helsingissä kuulemani palaute osittain päällekkäisistä AMK-kirjastopäivistä
ja lupaus mahdollisesta vierailusta kertoo, että minulla on nykyhetki. Erikieliset muistiinpanot
esityksistä kertovat, että tekniikka kehittyy ja sitä on hyvä seurata, ja ainakin minulle löytyi
uskonvahvistusta varsinaiseen leipätyöhöni, tiedonhankinnan ohjaukseen.

...nykyään mikkeliläinen Kirsti, joka toimi erityisesti patenttitietouden edistämiseen
suuntautuneessa Pienyrityksen tiedonhankintaprojektissa 1986-88 Kuopiossa

Lähteitä:
From Information to Innovation, ICSTI Annual Conference, Royal at Crowne Plaza, Helsinki,
Finland, June 10-11,2010, edited by Kirsi Tuominen, Organized by VTT Technical Research Centre
of Finland & Society for Finnish Information Specialists, VTT Symposium 267
Acquisition, Utilisation and the Impact of Patent and Market Information on Innovation Activities,
Loikkanen, Konttinen, Hyvönen, Ruotsalainen, Tuominen, Waris, Hyttinen, VTT Research Notes
2484, 2009
Data Mining Tools for Technology and Competitive Intelligence, Laura Ruotsalainen, VTT
Tiedotteita - Research Notes 2451, 2008
The Fourth Paradigm. Data-Intensive Scientific Discovery, ed by Tony Hey, Stewart Tansley,
Kristin Tolle, Microsoft Research, 2009
Patenttitieto yrityksen tuotekehityksen ohjauksessa ja kilpailijaseurannassa, Mika Waris, HKKK
pro gradu 2004