Viva Las Vegas! Kesä 2010 ja Voyagerin 7-version mukanaan tuoma mahdollisuus uuteen käyttöliittymään; hieno juttu ja ei kun kiireesti virittämään uusi liittymä asiakkaiden käyttöön! Itse palvelimella tapahtuva tiedostojen virittely eteni sen verran sutjakkaasti, että uudistettu liittymä avattiin ensimmäisissä amk-kirjastoissa jo elokuussa. Asiakkaat antoivat hyvää palautetta ja ensimmäistä kertaa kirjastoväkikin vaikutti tyytyväiseltä Voyagerin näkymiin. Olihan tämä visuaalisesti ihan huippua Classic-liittymään verrattuna, taustalla oleva tekniikka huomattavasti uudempaa sukupolvea, omien näkymien muokkaaminen helppoa, uutuusluettelokin toimiva, Voyager-enhancer lisäsi joustavuutta entisestään, SIP2-tuki mahdollistaa verkkomaksujen perimisen, pikalinkit tietueisiin aikaisempaa helpommat. Uusina mahdollisuuksina tuli myös mobiililiittymä, puhumattakaan mahdollisuudesta linkittää kirjan kansikuvat saatavuuslistaan... kaikin puolin siis moderni graafinen ilme. Tomcat-liittymä näyttää päällisin puolin erittäin hyvältä ja toimivalta, ja pääosin niin asia jotakuinkin on. Erinäköistä virittämista toimintojen käyttöönotto vaatisi ja osittain kokeilut ovat vielä kesken.
Looking for a trouble? You came to the right place!
Alkusyksystä seitsemän amk-kirjastoa oli ottanut Tomcat-liittymän käyttöön sillä seurauksella, että maanantai-iltapäivisin muissakin kirjastoissa alkoivat palvelut tökkiä ja hidastua. Syyksi selvisi, että Tomcat vaati edeltäjäänsä verrattuna palvelimelta muistia monikertaisesti vanhaan liittymään verrattuna. ExLibris tietenkään ei asiaa muistanut meille kertoa eikä siitä juuri dokumenteissäkään mainita. Eipä tuossa sitten muuta kuin rautaostoksille, onneksi tällä kerralla selvittiin vielä sillä, mutta nyt ei palvelimelle enää lisäkapasiteettia mahdu, joten tällä mennään sitten palvelimen eliniän loppuun asti. Tosin palvelinmaailmassahan loppu on yllättävän lähellä, ja seuraavan kirjastojärjestelmän hankintaprosessi on jo käynnistetty.
Asiakkaiden varaukset toimivat hyvin, kunnes satuimme kurkistamaan tietokannan taulukoiden puolelle. SAMKin tapauksessa (kahdeksan kampuskirjastoa, jokaisessa eri varausjono) netin kautta tehdyt varaukset napsahtivat sujuvasti kiinni kaikkiin niteisiin vaikka lomakkeessa olikin pakotettu valinta kohdistumaan tiettyyn kampuskirjastoon. Syynä se, että OPAC-käyttäjän tekemät valinnat eivät päivitykään tiettyihin taulukoihin palvelimen päässä. Siis paluu kivikauteen ja nettivaraukset pois, pikaista korjausta ei ole saatu ainakaan tähän mennessä. Eihän tuo haittaisi, jos on vain yksi kirjasto tai muuten vaan on nimeketasolla yksi varausjono, mutta kun meillä on vähän eri tarpeet.
Maybe I didn't treat you quite as good as I should have!
Voyageria vain yksinkertaisesti sanoen ei ole tarkoitettu ympäristöön, jossa konsortiolla on yhteinen palvelin. Ja mikä pahinta, meidän amk-kirjastojen toiminnassa on ilmeisesti myös yksi jenkkinäkökulmasta katsottuna täysin vieras piirre – mehän suorastaan tyrkytämme aineistoamme lainaksi asiakkaille emmekä suinkaan keskity vain aineiston tallentamiseen. Voyager toimii hyvin niin kauan kuin sitä käytetään ”as planned”, mutta toisinaan kaikki asiakaspalveluun liittyvä tuntuu olevan vierasta ja vaikeaa.
You were always on my mind!
Miten sitten tästä eteenpäin? Ongelmistaan huolimatta Tomcatiin siirtyminen pikavauhdilla oli kyllä järkevä teko, olihan se kuitenkin melkoinen harppaus eteenpäin. Hyviä puolia on kuitenkin oikeasti enemmän kuin huonoja, sitä paitsi voihan olla niinkin että joitain bugeja jopa korjataan lähiaikoina - tällaisestakin on tietääkseni kokemuksia.
Tomcatin asentaminen palvelimelle kaikkiin tietokantoihin oli myös perusteltua: itse asiassa oli hyvä että palvelimen kapasiteettiongelmat tulivat esiin jo tässä vaiheessa kun vasta muutama kirjasto otti Tomcatin tuotantokäyttöon. KDK-hankkeen kautta on hankittu asiakasliittymän ohjelmistoksi ExLibriksen Primo ja se hyödyntää Tomcatin webservicejä, joten ongelmat olisivat joka tapauksessa iskeneet lähitulevaisuudessa. Tomcatista ei siis päästä kokonaan eroon vaikka haluttaisiinkin, ainakaan ennen kuin koko Voyager on historiaa. Tomcat-käyttöliittymä saattaa SAMKin osalta olla jonkinlainen välivaiheen ratkaisu matkalla kohti Primo-käyttöliittymää, mutta se onkin sitten ihan oma tarinansa se.