Kreodi arkisto


 Etusivu

 Artikkelit

 Lehdet

 Kirjoittajat

 Haku



Kreodi  2 / 2011 

 Artikkelit


Kolmatta kertaa järjestetty Nosto-tapahtuma: Mikkeli - Yllättävä kasvukaupunki 

Kirsti Karttunen

  

Helmikuun alun tapahtuma sisältää näyttelyn, seminaarin ja gaalan. Järjestelyissä ovat mukana sekä elinkeinoihmiset, kaupunki että nuorkauppakamari. Sekä kiinnostava seminaarin sisältö että nuorkauppakamari mukana olo järjestelyissä vetivät senaattorin toista kertaa mukaan.

SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemi aloitti otsikolla Kaupunkikeskustojen kehittyminen. Maabrandityöryhmä luetteloi tärkeimpien asioiden joukkoon luottamus, tasa-arvo ja asioiden sujuvuus. Suomesta tunnetaan talkoot ja hyvinvointivaltio. Usko kvartaalitalouteen on hutera finanssikriisin jälkeen. On hyvä kohdata uhkat mahdollisuuksien kautta, tulevaisuuden voi nähdä mahdollisuutena. Suuri toimija nähdään uhkana, vaaratekijänä. Asiakasomistajien ja oman seutukunnan etu on meillä S-ryhmässä tavoitteena. Sitä ei aina muisteta. Kestävä kehitys ei synny yksin toimien. Kun on verkostot ja luottamus kunnossa, silloin onnistutaan. Yksi yritys voi olla generaattori, mutta ilman verkostoa toiminta voi jäädä ohueksi. Verkosto onnistuu vain kun uskotaan yhteiseen päämäärään. Vireä keskus on alueen kehittämisen lähtökohta. Keskustan kehittäminen ei ole pois reuna-alueen palveluista. Kyse on vain järjestyksestä jolla toimitaan. Kaupungin toiminta Mikkelissä osoittaa uskoa tulevaisuuteen. Globalisaation rinnalle on nousemassa lokalisaatio. Paikallisuuden arvostaminen näkyy ihmisten arvomaailmassa.

Seutukunta isolta kirkolta nähtynä

Menestyvän seutukunnan resepti oli annettu määriteltäväksi hallinto- ja kuntaministeri Tapani Töllille, joka aloitti: Vain muutos on pysyvää.

Joskus sanotaan "teillä oli hyvä tuuri", mutta pitää olla valmius vastaanottaa se hyvä tuuri. Erityisen tärkeää on se, että tietojärjestelmät keskustelevat keskenään.

Miten se vaikuttaa? Julkisen sektorin merkitys työllistäjänä heikkenee, markkinaehtoisuus voimistuu. Vientivetoinen Suomi: globaali kysyntä ja tarjonta sekä hinnat määrittelevät Suomen kansantalouden menestyksen ja suuntaviivat. Globalisaatio koskettaa kaikkea inhimillistä toimintaa ja aiheuttaa kilpailua mm. yritysten sijaintipaikoista, pääomasta, useista työntekijöistä ja kilpailukyvystä. Globalisaatio on myös mahdollisuus koska se avaa yrityksille mahdolliset markkinat. Vaikka se luottolama alkoi Amerikasta, se vaikutti meidän vientimahdollisuuksiin eri puolilla maapalloa. Näin se vaan on! Oulun seudulla tehdään "näitä" (kännyköitä), mutta niitä ei voi syödä. Se tuppaa unohtumaan. Kaikkea ei voi viedä Kiinaan vaikka paljon voikin.

Tulevaisuuden kehitysnäkymiä: Elinkeinotoiminnan edellytysten ja alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen: Alueiden omat vahvuudet ja voimavarat korostuvat. Koulutuksen, osaamisen ja uusien innovaatioiden merkitys on jatkuvassa kasvussa. Alueiden kehitys mukautuu globaalin markkinatalouden pelisääntöihin ja yritysten omiin ratkaisuihin. Menestyksellinen kehittämistoiminta edellyttää laajapohjaista sidosryhmätoimintaa ja kumppanuutta. Tarvitaan uusia rahoitusmalleja mittavien hankekokonaisuuksien toteuttamisen turvaamiseksi; byrokratian vähentämisen tarve mm. EU-rahoitusta haettaessa. Tulevaisuus ei tule vaan se on tehtävä!

Professori Mika Sillanpäällä olisi ollut kerrottavaa paljon enemmänkin kuin mitä saimme kuulla:
Elinkeinoelämän ja yliopiston välinen yhteistyö: Case Vihreän kemian laboratorio. Kyse on optimaalisesta atomitaseesta. Yliopistojen tavoitteellisuudesta liikkeelle: Suomen TOP 5:ssä yhden tutkimusryhmän julkaisujen tuottavuudessa. Kohtaa alueen ja elinkeinoelämän tarpeet. Tuottavuus syntyy verkostoitumisen kautta. Hyödynnetään kaikkia keskeisiä tutkimusrahoittajien instrumentteja.  Säätiöt ovat merkittävässä asemassa. Yliopistoilla ja yrityksillä on erilaiset tunnusluvut.

Perustutkimuksen roolin aikajänne on 10+ vuotta, mutta sitä ei voi sivuuttaa, koska kaikki oleelliset jutut tulevat sitä kautta.  On oltava reaktiivisesti liikkeellä. Haluaisin päästä pitkäjänteisempään toimintaan, toimia proaktiivisesti, esitti Sillanpää. Yhteistoiminta strategisesti perusteltua molempien osapuolten kannalta - oleellinen pointti. Jatkuva vuorovaikutus ja keskusteluyhteys on tarpeen.

Tarvitaan: 1. Moninaisia organisaatioita - tukevat toisiaan. 2. Katalyyttina toimiva toimija. 3. Työntekijöiden liikkuvuus. Nämä kolme asiaa yhdessä tekevät tilanteesta hankalan reseptin kopioitavaksi. Toimii USAssa selkeästi 3 alueella, joissa bioteknologiaa. Vesitekniikka - turvallisuus ja -analytiikka on  Mikkelissä mahdollinen. Kännykkää ei voi syödä, mutta vettä on pakko juoda!


...muistiinmerkitsi Kirsti, joka käveli kampukselta Vaakunassa pidettyyn seminaariin ja sai loppumatkassa seurakseen MAMK:n rehtorin, jolla oli sama osallistumisaikomus 

 

 




 Etusivu

 Artikkelit

 Lehdet

 Kirjoittajat

 Haku