|
Kirjastoalan tehtävänimikkeistä on käyty keskustelua sekä yleisillä kirjastoalan foorumeilla (mm. Kirjasto-kaapeli-keskustelulista) että ammattikorkeakoulukirjastojen listalla. Missä kaksi kirjasto- tai tietopalvelualan ihmistä on kohdannut, siellä on todennäköisesti myös nimikkeistä keskusteltu tavalla tai toisella. Perinteisten kirjasto- ja tietopalvelunimikkeiden käyttö miellyttää kovasti osaa keskustelijoista. Osalle taas ne ovat pelkästään historiaa ja rasite, jotkut taas haikein mielin ovat jättämässä jo kunniakkaan ammattinimikkeen mukana vanhaa kunnon ammattia ja sen sivistysperinteitä.
Raha
Kunnissa kirjasto- ja tietopalvelujen palkkaus löytyy painettuna ruskeakantiseen kirjaan Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES). Tämä sopimus on luotu yleisiä kirjastoja (kaupungin- ja kunnankirjastot) ajatellen. Siellä tunnetaan tehtävänimikkeet kirjastotoimen johtaja, kirjastonjohtaja, kirjastonhoitaja sekä kirjastovirkailija. Lähinnä ammatinvalintaa silmällä pitäen suunnitelluilla Työministeriön ammatteja esittelevillä sivuilla on kuvauksia näistä tehtävistä, joiden ajantasaisuutta voimme peilata ympärillämme vallitsevaan todellisuuteen. Palkkaus perustuu pääasiassa kuntien asukaslukuun ja tämä soveltuu huonosti tai ei ollenkaan ammattikorkeakouluympäristöön.
Myös muissa kuin kuntien omistamissa ammattikorkeakouluissa painiskellaan toimenkuvien, tehtävänimikkeiden osuvuuden ja palkkauksen vastaavuuden kanssa.
Asian tekee mutkikkaaksi se, että normaali toimintaympäristö on ammattikorkeakoulukirjastossa yleensä vaativampi ja mutkikkaampi kuin tehtäviä ja palkkausta alun perin määriteltäessä on voitu ajatella, olipa kyseessä kunta tai osakeyhtiö. Monikulttuurinen oppimisympäristö modernilla teknologialla maustettuna on jokapäiväistä elämää useissa ammattikorkeakoulujen kirjasto- ja tietopalveluyksiköissä. Yhden päivän mittaan voi joutua työskentelemään kaikilta mantereilta olevien asiakkaiden kanssa useilla kielillä, joista ele- ja viittomakieli on varmaan myös tärkeä. Skannerien ja internet-kameroiden toiminnan lisäksi olisi hyvä hallita myös kymmenkunta perusohjelmistoa, joita kuitenkin joutuu asiakkaille neuvomaan. Samoin erilaisiin oppimiskäsityksiin ja pedagogisiin suuntauksiin olisi hyvä olla perehtynyt. Mieluusti useilla kielillä.
Palkkauksessa tätä ei oikein tehtävänimikkeiden ym. nykyraameissa pystytä ottamaan huomioon. Ja useimmiten raha ratkaisee. Näin on, jos palkkausperusteita luetaan juustohöylä toisessa kädessä.
Imago
Kirjastotädillä on nuttura päässä, paksut silmälasit ja ahdas, mutta kunniallinen maailmankatsomus. Vaikka olisi kuinka rastakampauksen loihtinut päähänsä sekä piilolinssitkin hankkinut, tätä ammattiin kuuluvaa virtuaalista lumenutturaa ei pysty pois loihtimaan millään kirjasto-alkuisella sanalla. Hyvinkin moni alle 60-vuotias kollega on kokenut työssään rasitteeksi voimakkaan ammattinimikkeeseen sidotun stereotypian.
Kirjasto on paikka, johon hankitaan nihkeästi kerjätyillä määrärahoilla valmiiksi pölyisiä kirjoja, joita sitten järjestellään erilaisilla tavoilla hyllyille.
Siis, voisiko nimikkeitä modernisoimalla tietoyhteiskuntakelpoiseksi modernisoida myös kirjaston ja ammattinsa? Kirjastohan ei ole oikeastaan fyysinen paikka neljän seinän sisällä hyllyineen, vaan avoin ovi tiedon universumiin?
Kirjasto on positiivinen sana ja tosi arvo
Suomalaisilta on kyselty viime aikoina mitä julkisia palveluja kansalaiset arvostavat (Kulttuuripuntari 1999). Kirjasto tekee suomalaiset onnellisiksi. Ainakin onnellisemmiksi kuin ooppera, taidenäyttelyt ja urheilukilpailut. Suomalaisista 56 % on täysin samaa mieltä siitä, että kirjastopalvelut vastaavat heidän odotuksiaan ja tarpeitaan.
Tämä ominaisuus on ollut varmaan kirjastoilla Aleksandriassa, luostareissa ja lukuseuroissa 300-luvulla, keskiajalla ja 1700-luvulla. Tämä ominaisuus on kirjastoilla myös vuonna 1999 uuden vuosituhannen kynnyksellä. Miten poistaa kirjasto ja säilyttää kirjasto? Siinäpä on semanttisille konnotaatiotieteilijöille pähkinää purtavaksi.
Ohessa ammattikorkeakouluista pikaisesti epätieteellisin menetelmin kerättynä tällä hetkellä tai vuoden 2000 alusta käytössä olevia kirjastoalan ammattinimikkeitä.
atk-assistentti
atk-suunnittelija
atk-tuki
avustaja, lauantai
bibliotekarie
erikoiskirjastonhoitaja
harjoittelija
informaatikko
johtava informaatikko
järjestelyapulainen
kanslisti
kirjasto- ja tietopalvelupäällikkö
kirjastoapulainen
kirjastoavustaja
kirjastoharjoittelija
kirjaston johtaja
kirjastonhoitaja
kirjastonjohtaja
kirjastopäällikkö/tietopalvelupäällikkö
kirjastosihteeri
kirjastovirkailija
käytönsuunnittelija, atk
tietokeskusassistentti
tietokeskusavustaja
tietopalveluharjoittelija
tietopalveluassistentti
tietopalveluavustaja
tietopalvelunhoitaja
tietopalvelusihteeri
tietopalvelusihteeriharjoittelija
toimistosihteeri
toimistovirkailija
Iiris Karppinen, kirjastonjohtaja, Hämeen ammattikorkeakoulu, iiris.karppinen@hamkk.fi
|