|
Huhtikuun alussa kohtasi Pohjois-Savon ammattikorkeakoulua suruviesti. Sosiaali- ja terveysalan Kuopion yksikön kirjaston pitkäaikainen informaatikko Liisa Oksa oli menehtynyt sairauskohtaukseen sunnuntaina, huhtikuun 2. päivänä. Liisa saatettiin haudanlepoon 15.4. kotiseurakuntansa Siilinjärven hautausmaahan. Saattamassa oli vanhempien ja muiden omaisten lisäksi lukuisa ystäväjoukko. Mukana oli työtovereita, sosiaali- ja terveysalan opettajia ja opiskelijoita. Kirjasto- ja tietopalveluväkeä oli oman kuntayhtymämme kirjastoista ja kauempaakin. Olihan Liisa myös valtakunnallisia tehtäviä hoitanut kirjastonhoitaja, myöhemmin informaatikko.
Ammattikorkeakoulullemme Liisan poismeno oli suuri menetys. Hän oli hoitanut suurinta yksikkökirjastoamme, jonka lainausten määrä alkuvuosina oli suurempi kuin kaikkien muiden kirjastojemme yhteensä. Hän oli työhönsä hyvin paneutuneena saanut kirjastonsa toimimaan mallikelpoisesti. Liisa oli aktiivinen kirjasto- ja tietopalvelutiimimme jäsen. Hänen vahva työkokemuksensa ja ammattitaitonsa oli tukemassa meidän kaikkien toimintaa. Kaipaamme hänen valoisaa ja hymyilevää olemustaan.
Opin tuntemaan Liisa Oksan hyvin, kun osallistuimme Hollannissa Utrechtissa Eahil-kongressiin ja perehdyimme työpajoissa lääke- ja hoitotieteen digitaalisiin aineistoihin. Olimme ilmoittautuneet myös tämän vuoden heinäkuussa pidettävään Lontoon kongressiin ja iloisina suunnittelimme matka- ja majoitusvaraukset. Mutta Liisa on poissa joukostamme.
Vähän yli neljänkymmenen ikäisen ystävän äkillinen poistuminen on koskettanut meitä kaikkia. Liisan vanhemmat olivat valinneet tyttärensä kuolinilmoitukseen säkeistön Eino Leinon runosta:
Kaikk´ on niin hiljaa mun ympärilläin,
kaikk´ on niin hellää ja hyvää.
Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin
ja tuoksuvat rauhaa syvää.
Anja Tsokkinen, kirjasto- ja informaatiopalvelujen johtaja, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, anja.tsokkinen@pspt.fi
|