|
Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulukirjaston henkilöstö on tavannut toisiaan säännöllisesti jo kolmen vuoden ajan. Viimeisin eli neljäs tapaaminen oli marraskuun alussa 2.11.2000, jolloin Kemiin kokoontui noin neljäkymmentä alan ammattilaista Rovaniemen, Kajaanin, Keski-Pohjanmaan, Oulun ja Kemi-Tornion ammattikorkeakouluista. Tiiviiseen päivään sisältyi useita esityksiä, joista muutama poiminta.
Lehtori Vesa Suominen piti innoittavan esityksen pedagogisesta kirjastonhoitajuudesta, jota hän sivusi myös syyskuun Kreodin jutussaan (Kreodi 3/2000). Suominen korostaa, että kirjastonhoitaja tulee oman sivistymisensä kautta kykeneväksi antamaan erityisen kontribuution yhteisönsä sivistykseen. Pedagogisen kirjastonhoitajuuden voi siten määrittää siksi momentiksi, jossa kirjastonhoitajan sivistys tulee yhteisön sivistyksen palvelukseen.
Tietopalvelupäällikkö Iris Tahvanainen pohti elektronisten lehtien merkitystä oppimisessa. E-lehdet eivät vielä toistaiseksi ole sellainen oppimisen tuki kuin kirjastoissa toivottaisiin. Syyksi Tahvanainen nostaa mm. e-lehtien epäkuranttiuden, tiettyjen alojen huonon kattavuuden, tekniset ongelmat, lisenssisopimusten rajoitukset ja palvelun tarjoajien epätasaisen palvelun. Tahvanainen toivookin mm. räätälöityjä käyttöliittymiä, todellisia portaaleja, vain tiettyjen lehtien valinnan mahdollisuutta ja parempia hakutekniikkoja. Vaikka ongelmia vielä onkin, e-lehtien käyttö lisääntyy erityisesti koulutuksen myötä.
Jos ammattikorkeakouluopintoihin kuuluva opinnäytetyö on ponnistus paitsi opiskelijalle ja häntä ohjaavalle opettajalle, on se haaste myös kirjastolle. Kirjastonjohtaja Tarja Koskimies ja informaatikko Jaana Latvanen Seinäjoen korkeakoulukirjastosta kertoivat kirjaston uusista toimintamalleista, joilla kirjasto voi auttaa ja tukea opinnäytetyötyössään puurtavaa opiskelijaa. Seinäjoella on kokeiltu mm. tiedonhakuverstastoimintaa, jossa informaatikko antaa tiedonhaun ohjausta. Tiedonhaunverstaiden osallistujat ovat jo opinnäytetyönsä aiheen valinneita opiskelijoita, joita informaatikko ohjaa pienryhmissä. Kokemukset ja tulokset ovat olleet hyviä ja opiskelijat ovat osoittautuneet motivoituneiksi ja oppimishaluisiksi. Informaatikko tosin joutuu olemaan tarkkana ettei muutu tiedonhaun ohjaajasta opinnäytteen ohjaajaksi.
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tekniikan koulutusyksikön apulaisrehtori Leena Leinonen ja Hallinnon ja kaupan yliopettaja Päivi Mastosaari kertoivat omista kirjaston ja tiedonhankinnan opetuksen kokemuksistaan. Kumpainenkin piti tiedonhankinnan opetusta ja kirjaston roolia oppimisessa tärkeänä, mutta he muistuttivat, että opettajien motivaatio liittää kirjasto ja tiedonhankinta oppimiseen ei ole välttämättä samanaikainen kirjastoammattilaisten kanssa. Kirjaston ja opetuksen nivoutuminen vaatii paljon aikaa ja diskuteerausta.
Seuraavan kerran pohjoiset amk-kirjastoammattilaiset tapaavat Oulussa keväällä 2001. Tapaaminen toteutettaneen yhteistyössä Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen kanssa.
Marja Widenius, marja.widenius@tokem.fi
|