|
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston asettama kirjasto- ja tietopalvelutyöryhmä laati vuoden 1997 lopulla ammattikorkeakoulukirjastostrategian vuosille 1998 - 2003 (http://kesy01.cc.spt.fi/arene/arenekirjasto.nsf). Strategian yhtenä punaisena lankana oli haaste, jonka mukaan ammattikorkeakoulukirjastot kehittyisivät vuoteen 2003 mennessä oleelliseksi osaksi ammattikorkeakoulujen oppimisprosessia ja oppimisympäristöä. Yksi strategian kirjoittamistyöhön osallistuneista oli KT Tapio Varmola, joka toimi mm. ARENEn ry:n asettaman Kirjasto- ja tietopalvelutyöryhmän puheenjohtajana työryhmän perustamisesta vuoteen 1999 saakka. Aktiivisesti ammattikorkeakoulukirjastojen kehittämistyöhön osallistunut Varmola on Seinäjoen ammattikorkeakoulun (http://www.seamk.fi/) rehtori ja mm. ARENEn ry:n nykyinen puheenjohtaja (http://www.arene.fi/arene/index2.html).
Uusi kirjastoverkko
MW: Olet ollut mukana koko yhdeksänkymmentäluvun rakentamassa ammattikorkeakoulujärjestelmää. Olet joutunut pohtimaan mahdollisesti muita ammattikorkeakoulurehtoreita enemmän ammattikorkeakoulukirjastoja, sillä olit ARENEn ry:n asettaman kirjasto- ja tietopalvelutyöryhmän puheenjohtaja useita vuosia. Kirjoitit ammattikorkeakoulukirjastostrategian (http://kesy01.cc.spt.fi/arene/arenekirjasto.nsf) esipuheessa 1988, että ammattikorkeakoulu-uudistus muokkaa myös kirjastolaitosta ja että tiedekirjastojen ja yleisten kirjastojen väliin sijoittuu uusi kirjastojen verkko. Onko mielestäsi näin tapahtunut?
TV: Näin on tapahtunut ja tapahtumassa. Tässä voi mainita vain yhden yleisemmän tekijän. Ammattikorkeakouluista muodostuu yliopistojen rinnalle opiskelijamäärältään lähes yhtä suuri korkeakoululaitoksen osa. Se näkyy vähitellen koko kirjastolaitoksen rakenteessa. Toisaalta se, että ammattikorkeakoulujen perusrakenne vähitellen mm. Voyager-ratkaisun myötä liittyy yliopistokirjastojen viitekehykseen, tulee vaikuttamaan paljon ammattikorkeakoulukirjastojen yleiseen asemaan.
Jotakin lainaamon ja verkkomaailman välillä
MW: Pohdit samaisessa ammattikorkeakoulukirjastostrategiassa ammattikorkeakoulun uutta oppimiskulttuuria, jonka tuli olla ammattikorkeakoulun kirjastopalvelujen kehityksen ydinajatus. Viittasit mm. tiedonhankinnan uusiin välineisiin kuten internetiin ja sanoit niiden muuttavan kirjaston käsitettä. "Syntyy jotakin, joka on 'lainaamon' ja 'verkkomaailman' välillä: jotakin jossa on pysyviä ja samalla muuttuvia elementtejä". Ovatko ammattikorkeakoulukirjastot nivoutuneet osaksi oppimiskulttuuria tai ovatko ne muuttaneet jollakin tavalla ammattikorkeakoulujen oppimiskulttuuria?
TV: Tämänsuuntainen muutos on ilman muuta meneillään ja uskon sen koskevan yhtä lailla yliopistojen kirjastoja. On suuremman luokan oppimiskysymys kuinka tietoa hankitaan ja analysoidaan internetin välityksellä. Se vaikuttaa teknisesti helpolta asialta, mutta aivotyön osuutta ei voi jättää internetille tai "lainaamolle". Virtuaalimaailman ja reaalimaailman ymmärtäminen on myös haaste: elämä reaalimaailmassa vaatii kaikilla ammattialoilla tietoja ja taitoja ja kokemuksellista oppimista, jota virtuaalimaailman en usko paljoakaan helpottavan.
MW: Kiinnitit jo vuonna 1998 huomiota kirjastojen rakenteeseen ja kirjoitit että "Fyysiseltä ilmiasultaan ammattikorkeakoulujen kirjastot ovat nekin usein hajautuneita. Silti kussakin ammattikorkeakoulussa olisi synnyttävä osaamisen keskittymistä, kirjasto- ja informaatiopalvelujen laadun aitoa kehitystä. Olen monella paikkakunnalla nähnyt, kuinka kirjastot ovat konkreettisesti siirtyneet ullakolta tai kellarista ammattikorkeakouluyksikön keskelle avoimiksi opiskeluareenoiksi oppilaitoksen sydämeen." Olet eri tehtävissäsi - mm. ammattikorkeakoulun rehtorina, ARENE ry:n hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana, ARENE ry:n Kirjasto- ja tietopalvelutyöryhmän puheenjohtajana - nähnyt läheltä mitä kirjastoille on tapahtunut. Miten kirjastot ja niiden osaaminen ovat muuttuneet ja kehittyneet? Ovatko kirjastot todellisuudessa siirtyneet 'ullakoilta ja kellareista' ammattikorkeakouluyksikön keskelle avoimiksi oppimisympäristöiksi?
TV: Pääsuunta on ylläkuvatun kaltainen ja havaintoni perustuvat ennen muuta arviointineuvoston toimilupajaoston työhön. Kirjasto- ja informaatiopalvelujen merkitys on ammattikorkeakoulujen toiminnassa aivan eri tasolla kuin perinteisissä, eri alojen ammatillisissa oppilaitoksissa kymmenen vuotta sitten. Paikkakuntakohtaisia eroja on tietysti edelleen paljon.
MW: Ammattikorkeakoulukirjastoissa kirjastot mielletään enemmän avoimina oppimisympäristöinä kuin perinteisinä kirjastointa? Miten näet asian?
TV: Näin pitäisi olla. Usein esteenä ovat fyysiset rakenteet eli tilat, mutta suurempi este voi olla korvien välissä: kyseessä voi olla korkeakoulun johto, opettajat ja ehkäpä myös kirjastojen työntekijät, mikä tahansa näistä. Tuskin kuitenkaan opiskelijat.
Kirjastopalvelujen käyttö opitaan joskus 'pakostakin'
MW: Ammattikorkeakoulukirjastoissa työskentelevä henkilöstö on viitannut joskus siihen, että sen osaamista ja kokemusta ei osata hyödyntää oppimisessa tai opetuksessa tarpeeksi. Jos näin on, miten ammattikorkeakoulukirjastot saataisiin näkyvämmäksi osaksi pedagogiikkaa?
TV: Uskoisin että parhaiten vaikuttaa se, että hyvin monet ammattikorkeakoulun opettajat itse opiskelevat eteenpäin ja oppivat - pakostakin - käyttämään moderneja kirjastopalveluja. Muitakin keinoja on ja silloin on kyse kunkin ammattikorkeakoulun omasta pedagogisesta kehittämistoiminnasta.
MW: Kirjastoissa työskentelevät viittaavat joskus siihen, ettei kirjastojen ja kirjastohenkilöstön asema kehysorganisaatiossaan ole saavuttanut tasavertaista asemaa muihin toimialoihin verrattuna. Esimerkiksi kirjasto- ja tietopalvelulla ei ole nimettyä johtajaa; se ei ole oma tulosvastuualueensa; sillä ei ole päätäntävaltaa budjetin käytössä. Näetkö sinä tässä ongelmaa? Tai mitä kirjastohenkilöstön tulisi tehdä saavuttaakseen tasavertaisen aseman?
TV: Näitä asioita ratkotaan ammattikorkeakouluittain: sehän on nykyisen korkeakoulukulttuurin mukaista. Ammattikorkeakoulujen koko vaihtelee ja niillä on ylläpitomuodosta ja paikkakunnasta riippumatta myös oma 'alueellinen hallintokulttuurinsa'.
Opetusministeriön linjaus perustelua
MW: Opetusministeriö on linjannut voimakkaasti ammattikorkeakoulukirjastojen kehittämistä. Se on ohjannut ammattikorkeakouluja kirjasto- ja tietopalveluihin käytettävästä prosenttiosuudesta lähtien. Opetusministeriön on sanottu jopa sanelleen linjauksen joidenkin rehtoreiden mukaan vanhanaikaisella tavalla, siis keskitetysti. Miten koet opetusministeriön keskitetyn linjauksen?
TV: Tiedän, että rehtorien näkemyksissä on ristiriitaa. Olen pitänyt tässä asiassa opetusministeriön linjausta perusteltuna. Laajemmin käytettynä tiukat prosenttilinjaukset sitoisivat ammattikorkeakoulujen budjetteja liiaksi.
MW: Olisiko ammattikorkeakoulukirjastojen kehitys ollut toinen ilman opetusministeriön vahvaa linjausta?
TV: Mitä todennäköisemmin kyllä. Ammattikorkeakoulujen väliset kehityserot olisivat kirjasto- ja tietopalveluissa paljon suuremmat kuin nyt.
MW: Mitä ammattikorkeakoulukirjastoille tulee tapahtumaan 2001 - 2003 tulos- ja tavoitesopimuskauden jälkeen? Jääkö prosenttiajattelu voimaan vai onko kehitys jotain muuta?
TV: On paikallaan tarkastella ammattikorkeakoulujen kirjasto- ja informaatiopalvelujen tilaa vuoden 2003 jälkeen, kun Voyager-ratkaisu on saatu vietyä läpi. Keskitetty panostaminen FUNETiin, Voyageriin ja FinELibiin on tässä vaiheessa ollut perusteltua. Uusia haasteita tulee. Esimerkiksi virtuaalikorkeakouluratkaisut saattavat olla haaste myös ammattikorkeakoulujen kirjastopalveluille. Ja erityisesti tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistaminen on merkittävä haaste ammattikorkeakoulujen kirjastoille.
MW: Totesit tuossa ammattikorkeakoulukirjastostrategian esipuheessa, että "Lisäraha ja uudet virat eivät kuitenkaan yksin ratkaise: täytyy olla selvä näkemys siitä, millaisiin tarpeisiin niillä halutaan vastata." Mikä on sinun näkemyksesi ammattikorkeakoulukirjastojen tulevaisuudesta?
TV: Kirjasto- ja informaatiopalvelujen kehittämisessä tarvitaan ennen muuta strategista näkemystä. Ammattikorkeakoulukirjastojen yhteiset verkostot ovat tärkeä osa tässä keskustelussa.
Marja Widenius, kirjastonjohtaja, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, marja.widenius@tokem.fi
|