Register
06.11.2014, 15:31

Tiedottamisesta vuorovaikutukseen : miten amk-kirjastot voivat tehokkaammin hyödyntää somea

Helmi-maaliskuussa 2014 tein jutun amk-kirjastojen some-käytöstä (1), keskittyen pääasiassa Facebookin käyttöön. Selvitykseni mukaan amk-kirjastot ovat tavoittaneet pääkohderyhmänsä, opiskelijat, kiitettävän hyvin - ainakin tykkääjien ikäjakauman perusteella. Vuorovaikutus kirjaston ja opiskelijoiden välillä sen sijaan puuttuu some-kanavilla lähes kokonaan. Pääosa amk-kirjastoista käyttää somea lähinnä tiedotus- ja markkinointikanavana siitä huolimatta, että aikanaan someen lähdettiin juuri sen vuorovaikutusmahdollisuuksien vuoksi.

Tässä artikkelissa etsin vastausta kirjastojen ikuisuuskysymykseen eli siihen, kuinka amk-kirjastot voisivat sosiaalisessa mediassa rakentaa aitoa vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa.

Houkuttele, haasta, kutkuta
Jo muutaman vuoden kokemus on opettanut sen, ettei pelkkä amk-kirjaston läsnäolo somessa riitä vuorovaikutuksen syntymiseen. Esimerkiksi Facebookissa amk-kirjaston kanavaa seuraavat opiskelijat harvoin vastaavat kirjaston kysymyksiin, vielä harvemmin kommentoivat spontaanisti. Passiivisuus ei ole ihme, ainakaan mikäli on uskominen ebrandin tutkimusta: lähes kaikki nuoret käyttävät somea erityisesti sisältöjen seuraamiseen ja lukemiseen. (2) Toisaalta, tilapäivityksiä ja kommentteja tuottaa lähes 80% vastaajista. Miksi siis amk-kirjastojen juttuja kommentoidaan niin vähän?

Yksi syy on epäilemättä se, ettemme osaa hyödyntää some-kanavia parhaalla mahdollisella tavalla. Tiedotus uutuuskirjoista, muuttuneista aukioloajoista ja lomien vaikutuksesta kirjaston palveluihin ei rohkaise kommentoimaan. Kirjaston tarjoaman sisällön tai palvelun tulee aidosti tukea opiskelijaa, ei olla sellaista mitä meidän mielestämme opiskelijan tulee tietää. Meidän on houkuteltava opiskelijoita osallistumaan, tehtävä kysymyksiä, haastettava opiskelijan älyä, kutkutettava hänen mielikuvitustaan. Meillä on myös mahdollisuus opettaa asioita, kunhan varomme alaspäin puhumista ja tyrkyttämistä. Yksi hyvin muotoiltu kysymys voi opettaa enemmän kuin monta valmista vastausta.

Hollanti, Päivi. Amk-kirjastot somessa. Osat 1-6. 19.2.-8.3.2014. Saatavissa: http://paivihollanti.wordpress.com/tag/amk-kirjastot-somessa/

Turvallisuushakuisuus ja mukavuudenhalu ovat erityisen pahoja esteitä vuorovaikutuksen syntymiselle. Me kirjastolaiset olemme turhankin hanakoita pysymään omalla hiekkalaatikollamme: odotamme opiskelijoiden tulevan käymään meillä sen sijaan, että aktiivisesti etsisimme heitä. Suuri osa kaupallisista toimijoista seuraa sitä, mitä heistä somessa puhutaan, osallistuu keskusteluun. Tehdäänkö vastaavaa missään amk-kirjastossa?

Facebook pitää pintansa
ebrandin nuoristotutkimuksen mukaan Facebook on selvästi käytetyimpiä some-palveluita. Muita suosittuja ovat YouTube, IRC-galleria, Blogger, Twitter, Instagram, Google+, Tumblr ja Kuvake.net. Facebookissa nuoret veikkaavat olevansa vielä vuoden kuluttua. (2) Kaikista some-palveluista Facebook onkin se, jossa kaikkien amk-kirjastojenkin kannattaa olla mukana jo pelkästään yleisyytensä vuoksi. Facebookin luonne saattaa estää amk-kirjaston tehokkaan läsnäolon yksittäisten opiskelijoiden elämässä, ja hyvä näin. Sen sijaan voisimme keskittyä ammattikorkeakoulun omiin opiskelijaryhmiin, osallistua keskusteluun aloitusryhmän tai koulutusalan omilla kanavilla. Vaikka ne olisivat suljettuja, niihin on helppo liittyä - ainakin itse olen toistaiseksi ollut tervetullut  opiskelijoidemme ryhmiin.

Twitter sopii tuuttaamiseen
Twitter sopii nykypäivän hektiseen elämäntapaan, uutisten tuuttaamiseen. Siinä missä Facebookin uutisvirtaan alkaa moni jo väsyä, Twitter-virran lyhytikäinen, hetkessä kiinni oleva viestitys ei  vielä häiritse. Twitteriin liittymistä harkitsevien amk-kirjastolaisten kannattaa lukea Jaana Latvasenerinomainen kannanotto Twitterin puolesta. (3) Tasapuolisuuden nimissä on mainittava, että Twitterin tavoittavuus ei välttämättä ole toivotunlainen: Sewell yllättyi huomatessaan, että kirjastonsa Twitter-seuraajien suuresta määrästä huolimatta he eivät onnistuneet tavoittamaan pääkohderyhmäänsä (4).

Visuaaliset työkalut YouTube, Instagram ja Pinterest
YouTube on edelleen ylivoimainen tapa jakaa videoita, ja muutama amk-kirjastokin (esim.  JAMK, SeAMK) jakaa ohjevideoitaan juuri tämän kanavan kautta. Videoiden yleistyessä niille asetettavat laatuodotukset nousevat, mikä lieneekin yksi esteistä kanavan tehokkaan hyödyntämisen tiellä. Tekniikan ja ennen kaikkea osaamisen kehittyessä videoiden tarjonta toivottavasti lisääntyy myös amk-kirjastoissa. Sitä ennen kirjasto voi rakentaa soittolistoja, kommentoida opiskelijoidensa toimintaa (ainakin media-alan opiskelijat tuottavat aktiivisesti videosisältöä) ja vaikka tykätä muiden videoista.

Instagram on mobiilipalvelu, joten se olisi looginen seuraava askel kirjaston some-palveluissa. Instagram, kuten muutkin some-palvelut, vaatii aktiivisuutta: on seurattava sitä mitä muut viestivät omasta organisaatiosta, tykättävä, jaettava, kommentoitava. Powellin kirjasto selvitti, että heillä oli eri seuraajat Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä. He siis tavoittivat huomattavasti enemmän opiskelijoita olemalla läsnä kaikissa kolmessa. (5)

Pinterest on käytössä jo viidessä amk-kirjastossa (esim. Haaga-Helia ja Metropolia). Pinterest sopii erittäin hyvin kokoelmien markkinointiin, mutta se mahdollistaa myös monipuolisen vuorovaikutuksen. Tykkäämisen, kommentoinnin ja kopioinnin (repin) lisäksi Pinterestissä voi jakaa ilmoitustauluja; esim. tietyn kurssin opiskelijat voivat vinkata toisilleen yhteisellä ilmoitustaululla vaikkapa hyvistä aiheeseen liittyvistä tiedonlähteistä. (6)

Suomessa keskustellaan mieluummin nokakkain
Chat-palveluita käyttää peräti 91% amerikkalaisista korkeakoulukirjastoista (7), mutta jostakin syystä palvelu ei ole lyönyt läpi Suomessa. Amk-kirjastoista vain muutamalla (Metropolia, Saimaa, Seinäjoki, Tampere) on tarjolla julkinen chat-palvelu. Useissa amkeissa on käytössä oma sisäinen chat-työkalu (esim. Lync), jonka käytöstä amk-kirjastojen palvelukanavana ei valitettavasti ole olemassa koottua tietoa. 

Tulevaisuuden trendejä
Jo nyt 75% nuorista käyttää somea älypuhelimella. Kannettava tietokone ja tabletti pitävät toki pintansa, erityisesti opiskelijoiden keskuudessa. (2)  Mobiilikäytön lisääntyminen on tiedostettu amk-kirjastoissa jo pitkään, mutta varsinaisten mobiilipalvelujen tuottamiseen on meillä vielä matkaa.

Yksi selvistä nousevista trendeistä on visuaalisuuden lisääntyminen. Se tuntuu kuuluvan aikaamme: tiedon visuaalisesta esittämisestä on amk-kirjastolaisillekin järjestetty työpajoja, Finnan käyttöliittymä kirjakaruselleineen ihastutti jo demovaiheessa, ja kirjakaruselli pyörii jo (lisämaksua vastaan) Ebraryssäkin. Somen puolella visuaalisuuden lisääntyminen näkyy visuaalisten palveluiden, esim. Pinterestin ja Instagramin käytön lisääntymisenä.  

Siinä missä nykyinen amk-opiskelija vannoo Facebookin nimeen, 15-vuotiaiden somemaailmassa tärkeitä ovat Suomi24 ja IRC Galleria eli Galtsu. (2) Kollegani ammatti-instituutissa kertoi, että heidän 15-vuotiaiden oppilaidensa ehdoton suosikki on WhatsApp, mobiili mesepalvelu joka on korvannut perinteisen tekstiviestityksen lähes kokonaan. Miksi kirjoittaa, kun voi nauhoittaa viestinsä?

Strategia helpottaa resurssien suuntausta
On selvää, että amk-kirjaston proaktiivinen läsnäolo edes muutamassa some-kanavassa syö resursseja. Tilannetta auttaa some-strategian laatiminen. Strategiaan on hyvä kirjata ainakin kirjaston missio, arvot, ja toimintapolitiikka sekä se, miten niitä aiotaan somessa toteuttaa: millaista sisältöä tuotetaan ja millä kanavilla.  On hyvä myös määritellä kirjaston identiteetti, se millä äänellä somessa puhutaan. Tämä on erityisen tärkeää jos useampi amk-kirjastolainen osallistuu some-viestintään. (8)

Nuorissa on mahdollisuus
Moni amk-kirjastolainen edustaa 80-luvun nuoria, eli on tänään yhä kauempana nuorten todellisuudesta. Jos amk-kirjastolla on nuoria työntekijöitä, työharjoittelijoita tai peräti opiskelijatyövoimaa, heitä kannattaa käyttää hyväksi erityisesti some-palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kontrollin menetystä on turha pelätä: someen kuuluu hetkellisyys, epävirallisuus, persoonallisuus. On vain hyvä, että nuoret amk-kirjastolaiset tekevät asiat toisin. 

Lähteet

(1) Hollanti, Päivi. Amk-kirjastot somessa. Osat 1-6. 19.2.-8.3.2014. Saatavissa: http://paivihollanti.wordpress.com/tag/amk-kirjastot-somessa/

(2)  Suomessa asuvien 13-29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo. ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, 2013. Saatavissa: http://www.ebrand.fi/somejanuoret2013/

(3) Latvanen, Jaana. Twitteriin vaiko eikö?  Yrittäjyyskirjasto 7.3.2014. Saatavissa: http://entresthing.seamk.fi/?p=400%20

(4) Sewell, Robin R. Who is follwoing us? Data mining a library's Twitter followers. Library Hi Tech 31 (2013), 1: pp. 160-170. Saatavissa: http://www.emeraldinsight.com/doi/full/10.1108/07378831311303994%20

(5) Salomon, Danielle. Moving on from Facebook: using Instagram to connect with undergraduates and engage in teaching and learning. C&RL News 74 (2013), 8: p. 408-412. Saatavissa: http://crln.acrl.org/content/74/8/408.full%20

(6) Wilkinson, Zara. Oh, how Pinteresting! An intorduction to Pinterest. Library Hi Tech 30 (2013), 1: pp. 1-4. Saatavissa: http://www.emeraldinsight.com/doi/full/10.1108/07419051311320904%20

(7) Boateng, Frank & Liu, Yan Quan. Web 2.0 applications' usage and trends in top US academic libraries. Library Hi Tech 32 (2014), 1: pp. 120-138. Saatavissa: http://www.emeraldinsight.com/doi/full/10.1108/LHT-07-2013-0093%20

(8) Burclaff, Natalie & Johnson, Catherine. Developing a social media strategy: Tweets, pins, ands posts with a purpose. C&RL News 75 (2014), 7:  p.366-369. Saatavissa: http://crln.acrl.org/content/75/7/366.full%20

articleRating

voteData

  1. Site comment

    Kuin jutun täydennyksenä Tilastokeskus julkaisi 6.11. uusimmat tieto- ja viestintätekniikan käytön tilastot. Niiden mukaan:"Yhteisöpalvelujen suosio on kasvanut Suomessa edelleen. Tutkimuksen mukaan 51 prosenttia 16–89-vuotiaista oli seurannut yhteisöpalveluja viimeisten kolmen kuukauden aikana. Osuus on neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2013. Myös muun sosiaalisen median kuten blogien ja keskustelupalstojen käyttö yleistyy." Lue lisää: <a href="http://www.tilastokeskus.fi/til/sutivi/2014/sutivi_2014_2014-11-06_tie_001_fi.html">Tilastokeskuksen sivulta. </a>

leaveReply

Hanna-Riina Aho ,  Nina Britschgi  - 06.11.2014, 13:36

Päivi Jokitalo on somessa koko persoonallaan mukana

Päivi Jokitalo on kirjasto- ja kulttuurialan freelance-työläinen ja yrittäjä, joka on tullut kirjastolaisille tutuksi muun muassa alan kirjojen toimittajana ja kirjoittajana sekä some-koulutusten...

 (photo: Timo Aalto)
Leena Elenius  - 06.11.2014, 15:31

Some ja verkkopalvelut mukana tiedonhankinnan opetuksessa

Tiedonhankintaosaamiseen kuuluu tänä päivänä myös tiedonseuranta- ja verkostoitumistaidot. Erilaiset verkkotyövälineet ja -palvelut ovat käteviä välineitä uuden tiedon seuraamiseen. Tietävätkö...

 (photo: )
Hannele Myntti  - 06.11.2014, 15:06

MISTÄ TYÖNILOA?

Pari vuotta sitten jäin irtisanomisten seurauksena kirjastomme toimipisteen ainoaksi työntekijäksi. Aikaa on kulunut, työtä on tehty ja yhä olen voimissani. Oikeastaan heräsin tähän ajatukseen...

 (photo: Timo Aalto)
Leena Elenius  - 06.11.2014, 15:31

Some ja verkkopalvelut mukana tiedonhankinnan opetuksessa

Tiedonhankintaosaamiseen kuuluu tänä päivänä myös tiedonseuranta- ja verkostoitumistaidot. Erilaiset verkkotyövälineet ja -palvelut ovat käteviä välineitä uuden tiedon seuraamiseen. Tietävätkö...

AMKIT-konsortion järjestelmäryhmä tekee parhaillaan asiakaslähtöistä selvitystä kirjastojärjestelmistä Jussi Kärjen johdolla. (photo: viktorcap@gmail.com)
Jussi Kärki  - 06.11.2014, 15:37

UKJ:sta KiviReki

Vuosien ajan on isoilla kansallisilla hankkeilla yritetty saada aikaiseksi nykyaikaisia kirjastojärjestelmiä, toisinaan joissain hankkeissa on jopa onnistuttu kohtuullisesti. Itsekin olen ollut...

 (photo: )
Susanna Ruohomäki  - 06.11.2014, 14:04

Osallistavaa ohjausta SAMKin kirjastossa

Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjastossa tiedonhankinnan opetusta uudistettiin tänä syksynä. Uteliaisuus ja halu kokeilla erilaisia toimintatapoja sekä Finna-tiedonhakupalvelun käyttöönotto...