Register
AMMATTIKORKEAKOULUKIRJASTOJEN VERKKOLEHTI
OLYMPUS DIGITAL CAMERA (photo: )
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
30.03.2015, 21:06

Valta – Mikkelin Akatemian teema tammikuussa 2015

Akatemian ensikertalainen työkaveri ihmetteli viikonlopun jälkeen, onko tämä totta voiko Mikkelissä olla tuollainen tilaisuus! Vahvistin aikaisempien vuosien tason olleen yhtä korkea.

 

Ensimmäinen varsinainen aihe oli Valta vaikuttaa, jolla dosentti Mikko Lahtinen aloitti. Politiikkaa on juuri siellä, missä ei sitä olettaisi olevan, sama koskee valtaa. Talous, koulutus, terveys, kaikki ovat vallan läpikäymiä, siis poliittisia. Elämä on läpeensä poliittista. Marx sanoi, että synnymme yhteiskunnallisiin suhteisiin, suhteet läpäisevät elämäämme, vaikka olisimme autiolla saarella tai retriitissä. Kansantalouden viisaat väittävät, että taloudellinen kasvu on onni ja autuus. Onneksi löytyy muutamia nuoria, jotka ajattelevat toisin. Globaalitasoilla ihmiskunnan miljardit ovat suhteissa toisiinsa. Kuka siellä sanoo, mikä on oikein, mikä väärin. Se on jatkuvaa määrittelykamppailua. Kuinka paljon ajattelumme on muuttunut 70-luvulta? Onko tapahtunut harkitusti vai onko ajauduttu? On paljon helpompi sopeutua kuin olla eri mieltä. Vallan kutsussa on kysymys pienellä kirjaimella totuudesta, perustasta, jumalasta, ei suurella kirjaimella. Suomen historiasta löytyy aikoja, jolloin on yritetty tasapuolistaa asioita tai jotkut sanovat tasapäistää. Kenellä on määrittelyvalta? Koko ajan yhteiskunnassa vedotaan totuuksiin. Jokainen poliitikko vetoaa tietävänsä enempi kuin oikeasti tietää. Poliitikko ei tunne itseään, en minäkään tunne. Vastarinnan mahdollisuus syntyy, jos alkaa tutkiskella itseään. Mihin kaikkeen on mennyt mukaan? Mihin kaikkeen uskoo, vaikkei tiedä? Tietäminen tarkoittaa, että ennakkoluulottomasti uskallamme kysyä oman asemamme perusteluita. Olemme vallan käytön kohteita mutta myös subjekteja, kun menemme mukaan. Toivottavasti ei masentanut vaan innostaa tutkiskelemaan, vaikka se sisältääkin riskin. Kirjasto on paikka, jossa tasavertainen kohtaaminen on mahdollista. Jos terveyspalvelu ei enää kelpaa kaikille, niin se ei enää ole tasa-arvoisen kohtaamisen paikka. Maailma on suuri kasvatuslaitos, kasvatamme toinen toisiamme.

Eurooppalainen maailmanvalta ja oikeus

Akatemiaprofessori Martti Koskenniemi lähestyi teemaa historian kautta: Tuomas Akvinolainen sijaitsi listan alkupäässä ja John Locke sekä Adam Smith listan loppupuolella. Yleisökysymys ja siihen saatu vastaus yllätti minut: Työstettävänä oleva vapaakauppasuunnitelma USAn ja EUn välillä toisi tänne välimiesmenettelyt käyttöön ja sillä olisi melkoisia vaikutuksia esimerkiksi Suomessa terveysalalla. Viikonlopun lehtiä luin tämän jälkeen aivan toisesta näkökulmasta, kun asiasta kirjoitettiin useammassakin lehdessä ja Koskenniemeen niissä viitattiin.

Karls-Erik Michelsen vastasi kysymykseen, onko koneella valtaa? 24/7 ollaan tekemisissä teknologian kanssa. Meillä on antiikkinen käsitys, että ihmisinä ollaan teknologian ulkopuolella, mutta meillä on pian meitä älykkäämpiä koneita. Se on tätä päivää. Ihmisten valta on riippuvainen koneesta ja koneiden valta on riippuvainen ihmisistä. On systeeminen yhteys, saumattomissa verkoissa elämme. Teknologia on osa ihmistä, osa ihmisen fysiologiaa ja psykologiaa. Teknologia ei ole neutraali vaan se sisältää arvot (rationaalisuus, tehokkuus, tuottavuus), vaikuttavat ja muuttavat ihmisten ja yhteiskunnan elämää. Steve Jobsia siteeraten: Design is not just what it looks like and feels like. Design is how it works. Ei tarvita vain tietoa vaan hyödyllistä tietoa. 1. Modernissa yhteiskunnassa tietoon pohjautuvat professiot hallitsevat keskeisiä yhteiskunnallisia toimintoja. 2. Insinööriprofessio on ottanut viimeisen kahden vuosisadan aikana hallintaansa tieteeseen pohjautuvan teknologian. 3. Teknologian välityksellä insinöörit hallitsevat ja määrittävät tilaa, aikaa ja tuotantoa eli käytännössä modernia teollista yhteiskuntaa. Koneesta kaikki muut osat ovat rationaaleja mutta ei ihminen. Tavoite on siis poistaa ihminen, poistaa ongelma prosessista.

Teknologiset tyylit määrittyvät yhteiskunnan taloudellisten, poliittisten, idealogisten ja kulttuuristen arvojen kautta. Teknologia ei vaikuta yhteiskuntaan omaehtoisesti vaan kyse on systeemisestä vuorovaikutuksesta jossa kone, ihmiset ja yhteiskunnat hakevat optimaalista tilaa. Tiedepolitiikka 2007 pääkirjoitusta lainaten: Teknologia on liian hyvä asia jätettäväksi pelkästään insinöörien käsiin.  Koneisiin pystytään tuomaan myös tunne-elementti. Rationaliteetti on iso voima. Koneen kapasiteetti on niin suuri, ettei ihminen siihen pysty. Kysymys: Mitä tapahtuu erotetulle ihmiselle? Hyvä kysymys. Ei ole ratkaisua. Valkoiset keski-iässä olevat miehet muodostavat pääjoukon innovaattoreita. Miten naispuoliset insinööriopiskelijat suostuvat tähän? Minkä teknologian Kiina valitsee? Se on todella tärkeä kysymys tulevaisuuden kannalta.

Kieli ja propaganda

Siirrytään ihmisenä olemisen ytimeen, avasi Auli Hakulinen puheenvuoronsa Kielen vallasta.  Yksilön kieli on sosiaalistumisen väline. Se on puhetta ja toimintaa, dialogia. Esineellistetty –ajatus tulee kieliyhteisön kautta. Kieli-imperialismi puolestaan viittaa maapalloistumiseen.  Kolmen ensimmäisen elinvuotensa aikana ihminen hereillä ollessaan koko ajan harjoittaa älyllistä toimintaa. On valtava saavutus havaita ero: on yksi minä ja kaikki muut ovat sinä. Puhe on eleiden ja ilmeiden jatko, se puuttuu muilta kädellisiltä. Valta syntyy sosiaalisista identiteeteistä. Sosiaalinen valta on mahdollisuus. Dominanssin ilmenemistä kvantitatiivisesti kuvaa paljon puhuvan vuorovaikutuksellisuus joka ohjailee toisten puheenvuoroja. Strategisesti tämä näkyy siten, että se johtaa keskustelun haluamaansa päätökseen. Tauko voi tarkoittaa tilan antamista toiselle tai se voi viitata siihen että jotain on pielessä.  Suurin osa merkityksistä on tulkintaa. Kirjakieli ei ole kenenkään äidinkieli, sitä pitää opetella koulussa. Puhutussa kielessä elävät eri säännöt kuin opetetussa kielessä. Puhekieleen liittyy oletettu huonommuus. Kieli ei ole eksaktia, se luo ja tulkitsee. Kieli on miinakenttä, täynnä kulttuurisia piilotekstejä. Sanat keräävät itseensä affekteja, tunneperäinen lataus. Tarvitaan kokonainen ammattikunta selittämään mitä synti on. Missä on kriisin ja sodan raja? Sisällissota vai vapaussota? Tulosvastuu ihmissuhdetyössä? Äänestämällä päätetään, mitä merkitsee avioliitto. ELY ja SOTE ovat lupaavia alkuja! Vähemmistökielen eloonjäämisen eväät: COD, capacity, opportunity, desire to use language siis kyky, mahdollisuus, halu.

Samalla aihealueella jatkoimme, kun puheenvuoron sai Iivi Anna Masso Viron tasavallan presidentin kansliasta otsikolla: Propagandasodan ja informaatiovallan merkityksestä. Masso painotti esiintyvänsä täällä yksityishenkilönä, hänen taustansa on tutkijan ja toimittajan töissä. Kieli ei pelkästään kuvaile vaan myös muokkaa ja luo. Propagandan valta kansainvälisissä suhteissa on painopisteenä. Euroopassa on nyt sota, ensimmäisen kerran kylmän sodan jälkeen. Ukrainan osalta on käytetty hyvin kieroja keinoja, joita ei ole aiemmin ollut. Mitä enemmän olemme teknologiasta riippuvaisia sitä helpompi on haavoittaa tietokonetta näpyttelemällä. Tiedon pimittäminen on myös silloin käytössä. Hanna Arentin kirjoitukset soveltuvat hyvin myös nykypäivään. Hän analysoi totalitarismia jossa tehdään omista väitteistä totta, mikä on suuri vääryys. Historialliset faktat ovat haavoittuvaisia. Matemaattisen faktan voi ajatella uudestaan alusta, historiatapahtumia ei voi. Ei kiistämällä, valehtelemalla pelkästään vaan häivyttämällä myös voidaan hävittää. Jos esitetään monia tulkintoja, voi käydä niin että totuus unohtuu. Kehitetään kyynisyyttä tiedonvälitystä kohtaan. Totuus hukkuu mielipiteiden kirjoon. Esitysten esittäminen tietyistä näkökulmista on normaalia, mutta täysin absurdit väitteet ovat oma lukunsa. Jos käytämme samoja termejä kuin propaganda käyttää, olemme jo hyväksyneet sen. Olemme antaneet erävoiton propagandistille. Omat hyvät päämäärät eivät riitä. Toinen saattaa käyttää hyviä pyrkimyksiämme propagandassaan. Sananvapaus ja tasapuolisuuden periaate länsimaisessa mediassa saattavat median hankalaan tilanteeseen. On toimittajien vastuulla pitää todisteista kiinni.

Raha, ongelmana nykyhetki

Sixten Korkman avasi Rahan valta –aiheensa johdattamalla meidät aluksi Arizonan ja Mexicon rajalla sijaitsevaan kaupunkiin jota muuri halkoo. Havaittavissa on silmiinpistävät erot muurin eri puolilla. Miksi? Teknologia ei selitä, koska se on kaikkien ulottuvilla. Ei luonnonvarat, ei ilmasto, ei rotu. Riippuu instituutioista ja niiden taustoista. Siirtomaavaltojen perintöjä löytyy taustalta. Kumulatiivinen kasvu läntisessä maailmassa on merkillinen asia. Maailmaa voi ymmärtää, jos sitä pohtii. 1600-luvulla filosofit loivat perustan, johon kuuluvat luonnolliset oikeudet, omistusoikeus, suvaitsevaisuus, verotus, rahajärjestelmä. Tämä on lähtökohtana kehitykselle. Fukuyama puolestaan esitti kolmea pääkohtaa: monopolioikeus väkivallan käyttöön valtiolla, kuka valvoo vartijaa; oikeusvaltio ja vallanjako, täytyy voida säätää lakeja; vastuullisuutta. Poliittinen valta on ensisijainen. Jos se toteutuu, niin on olemassa mahdollisuus kehittymiselle. Rahoitusjärjestelmä kanavoi ylijäämän alijäämäksi, säästämiset investointeihin. Tasataan riskejä; kaksiteräinen miekka. Toimijatkaan eivät aina ymmärrä mitä tapahtuu. Keksitään erilaisia rahoitusinstrumentteja, jotka joko toimivat tai ei. Mitä odotamme? on keskeistä. Pankit ja yksityiset voivat hyödyntää velkavipua. Syntyy epäsymmetrinen asetelma. Ei kammeta riskiä täysimääräisesti jos menee huonosti. Joskus kupla puhkeaa. Pankit ovat ongelmissa, suuria ongelmia yhteiskunnalle. Suuret pankit ovat systeemisesti tärkeitä, ei niitä voi päästää konkurssiin, pienistä ei ole mitään väliä. Poliittisen järjestelmän tuotettava sellainen säätely että rahoitusjärjestelmä toimii. Työeläkeratkaisu on hyvä. Hallituksen on käytettävä isäntävaltaa jos eletään demokratiassa. Keskustelu ei ole riittävää, jotta saataisiin ihmiset ymmärtämään. Suomi & loistava menneisyys & upea tulevaisuus. Ongelma on nykyhetki! Raha on sopimus, joka helpottaa transaktioita. Pankkiunioni on tarpeen mutta se ei edellytä liittovaltiota. Liittomme euron kanssa on niin vakava, ettei siitä voi erota.

articleRating

voteData

leaveReply

 (photo: )
Jaana Rummukainen ,  Kaisa Varis  - 31.03.2015, 15:26

Tietokonepeli kirjaston palveluista – kokemuksia projektista

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelman opiskelija teki Karelia-ammattikorkeakoulun kirjaston palveluja simuloivan tietokonepelin. Student’s Pressure -pelissä pelaaja astuu opinnäytetyötä tekevän...

 (photo: )
Maija Koponen ,  Marjatta Puustinen  - 01.04.2015, 11:03

Etäisyyksien hallintaa kirjakuljetusten avulla

Lapin korkeakoulukirjasto aloitti toimintansa sopimusperustaisena yhteiskirjastona 2010. Ensimmäisen vuoden tärkein kehittämishanke oli Lapin yliopiston, Kemi-Tornion ja Rovaniemen...

 (photo: viktorcap@gmail.com)
Birgitta Kurvinen  - 31.03.2015, 16:42

Työnkiertopäivä – oppimista vertaiskokemusten kautta

Kylässä käynti ja jutustelu mieluisassa seurassa rentouttaa ja antaa uusia ajatuksia. Marraskuinen päivä työnkierrossa Jyväskylän yliopiston kirjastossa (JYK) herätti minulle juuri sellaisia...

 (photo: )
Marjatta Puustinen ,  Sanna Saukkoriipi  - 30.03.2015, 21:07

KIRLAPPI-hankkeen avulla kirjastoalan osaamista Lappiin

2010 syksyllä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa (jatkossa KTAMK, nykyinen Lapin ammattikorkeakoulu) ja Oulun ammattikorkeakoulussa (jatkossa OAMK) käynnistyi KIRLAPPI-hanke, jonka keskeisenä...

Hannele Myntti  - 31.03.2015, 15:32

Kurjasti menee

Kirjastossani on kirjoja avioeroista, lapsettomuudesta, lasten kaltoinkohtelusta, stressistä, työelämän raastavuudesta. Löytyy kirjoja, joissa kerrotaan, miten alaiset eivät ymmärrä johtajaansa...

Hanna-Riina Aho  - 30.03.2015, 21:06

OMASTA PÄÄSTÄ

Kun työ kirjastossa muuttuu, niin tarvitaan uutta osaamista. Tässä Kreodissa on monta uutta näkökulmaa kirjastotyöhön ja juttuja on paljon. Kannattaa lukea myös ne, jotka löytyvät valikoiden alta....