Register
AMMATTIKORKEAKOULUKIRJASTOJEN VERKKOLEHTI
 (photo: )
17.06.2015, 18:47

Frankfurtin kirjamessuilla

Viime lokakuussa teki viiden ammattikorkeakoulun julkaisuihmisistä koostuva porukka kansainvälistymismatkan Frankfurtiin. Vajaan viikon (10. - 12.10.2014) kestänyt reissu käsitti vierailuja ja tutustumista mm. Frankfurtin ammattikorkeakoululuun sekä yliopistoon. Mielenkiitoisen viikon loppuhuipennuksena olivat Frankfurtin kirjamessut, joiden teemamaana tällä kertaa oli Suomi.

Tähdellinen tutustuminen Frankfurtin kirjamessuille

Kokemus oli ikimuistoisen upea ja mittasuhteet verrattuna Suomen messutapahtumiin olivat aivan omaa luokkaansa. Näyttelytilaa messualueella oli yhteensä 170 000 m2. Valtaisia esittelyhalleja oli kuusi ja silti joka puolelle riitti kiinnostuneita messuvierailijoita. Kulkemista oli pyritty helpottamaan järjestämällä mm. bussikuljetuksilla eri hallien välillä.  Tämä kaikki kertoo siitä, että Frankfurtin viisipäiväiset kirjamessut ovat tosiaankin Euroopan suurin kirjallisuusalan tapahtuma, joka on lunastanut paikkansa merkittävänä eurooppalaisena kulttuuritapahtumana. Kirjamessuilla on pitkä historia, sillä niitä on järjestetty vuosittain jo 65 vuoden ajan. Viisipäiväiset messut tuovat Frankfurtiin messuvieraita joka vuosi noin 400 000 kävijää, mikä näkyi kaupunkikuvassa ja mm. hotellien hinnoissa niiden ollessa lähes tuplasti normaalia kalliimpia. Vertailun vuoksi Helsingin kirjamessuilla kävijämäärät ovat olleet noin 80 000 kävijää.



Teemamaana Finnland

Frankfurtin kirjamessujen teemamaa oli tänä vuonna Suomi ja se näkyi ja kuului. Finnland. Blue. Finnland. Cool  / Frankfurt Book Fair. Guest of Honour 2014. Suomen suurinta kulttuurivientitapahtumaa on koordinoinut kotimaisen kirjallisuuden tuntemusta maailmalla edistävä Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus FILI. Sen verkkosivulla kerrotaan, että ohjelmaa rakennettiin yhteistyössä suomalaisten kustantajien ja muiden asiantuntijoiden sekä keskeisten ministeriöiden (OKM, TEM ja UM) kanssa 4 miljoonan euron kokonaisbudjetilla. Teemamaahankkeessa toteutettiin myös runsaasti erilaisia kulttuuritapahtumia pitkin vuotta ja kaikki huipentui Frankfurtin kirjamessuihin. Siellä teemamaa sai käyttöönsä laajan kustantajien osaston, kirjallista ohjelmaa ja 2 300 neliön paviljongin. Myös mahdollisuus järjestää muita oheiskulttuuritapahtumia oli ”teemamaa-tittelin” tuomia etuja. Kirjamessuilla tärkeintä on tietysti saada mahdollisimman paljon käännössopimuksia kirjoista ja myydä elokuvaoikeuksia, joita poikikin messujen aikana mukavasti.

Teemamaa estradilla Paviljongissa

Suomella oli oma paviljonki ja iso osasto, jossa eri kustantajat olivat edustettuina. Korkeakouluista mukana oli Aalto-yliopiston julkaisutoiminta. Suomen paviljongin ja kustantajaosastot oli myös suunnitellut ja toteuttanut Aalto-yliopiston opiskelijat.

Paviljonki toimi ikään kuin kurkistusikkunana Suomeen edustaen suomalaista muotoilua ja osaamista. Samalla sillä onnistuttiin välittämään suomalaista ajatusmaailmaa lukemisen ilosta ja tärkeydestä sekä Suomessa saavutettavuudeltaan kaikille tasa-arvoisen oppimisen ja koulutuksen merkityksestä.

Lisäksi teemamaa oli näkyvillä siten, että Messualueen ravintoloissa oli tarjolla perinteisiä suomalaisia ruokia ja juomia, kuten poronkäristystä ja Lapin kultaista juomaa kyytipojaksi.
Hieman huvittuneina katselimme sivusta, kun eräs asiakas hieman hämillään keräsi annostaan – lautaselta löytyi lopulta pieni nökäre muussia ja poronkäristys oli löytänyt tiensä keittokulhoon lusikka seuranaan.

Paviljonki oli vaikuttava kokonaisuus. Ilmapiiri oli hiljainen ja rauhallinen, jokapuolella oli valojen ja varjojen leikkiä ja kiiltäviä pintoja. Kirjat oli sijoiteltu hauskasti kuvassa näkyvän ympyrän reunoille. Sen sisäpuolta kiersivät istuinpaikat, ja keskellä oleva lattia hohti lämmintä hehkuvaa valoa. Hallissa oli hieman pienempiä ympyrätiloja, joissa kirjailijat kertoivat teoksistaan ja mm. lastenosasto oli selkeästi oma kokonaisuutensa. Nähtävää ja ihasteltavaa riitti! Kokeiltavana oli jopa runogeneraattori, jossa saattoi luoda vaikka runon omasta aivosähkökäyrästään. Generaattorikonetilaan oli pitkä jono, joten se jäi nyt kokematta. Sopivasti esittelyalueen reunalta löytyi suomalaisia herkkuja myyvä oma kahvila, josta pystyi ihastelemaan osaston designia rauhassa kahvikupposen ääreltä. Kaiken kaikkiaan Paviljongista voi sanoa, että ”kaikki oli coolia - isoa, tilavaa, rauhallista ja tyylikästä”.

Suomalaisten kustantajien osasto

Halli kuusi oli kansainvälisten kustantajien halli, jossa oli myös väljä ja tyylikäs Suomen osasto. Kirjoja oli sopivasti, mitään ei ollut tungettu täyteen. Asettelu oli harkittua ja siten kiinnostuneiden oli helppo niitä selailla ja lukea. Useammassa pöydässä käytiin keskusteluja, jotka mitä ilmeisemmin koskivat erilaisia kirjaa koskevia oikeuksia, niitä käännössopimuksia, kustannussopimuksia ja elokuvaoikeuksia.

Saksalaisten kustantajien ja kansainvälisten kustantajien halli

Näillä messuilla on erikoista se, ettei siellä myydä kirjallisuutta. Suuri yleisö osallistui viikonloppuna messuille, sitä edeltäneet päivät oli suunnattu vain kirja-alan ammattilaisille. Äkkiä arvioiden painetulla kirjalla ei Keski-Euroopassa ole mitään hätää, sen olemassaolo on vahva.

Tungos messuilla oli valtava, eikä ollut helppo pysähtyä jos halusi tarkemmin katsoa aineistoja. Kaunokirjallisuuden ja joidenkin tietokirjallisuuden kansikuvitukset oli tehty tyylillä. Oppikirjojen ulkoasut olivat aika samanlaista kuin meillä Suomessa.

Mitä erilaisimpia osastoja oli nähtävillä. Erään öljyvaltion osastolla oli sheikin moniosainen elämäkertasarja, jonka omalle kiellelle käännättäminen oli tehty helpoksi – rahoituskin olisi ollut heti tarjolla. Jätimme kuitenkin tällä kertaa käyttämättä tämän tilaisuuden J.

Messuilla kiertäessämme, huomio kiinnittyi paljon myös erilaisiin osastoratkaisuihin. Sisustukseen ja valoihin oli selvästi panostettu. Kirjat olivat ihan perinteisesti esillä niin, että kansikuvat näkyivät. Messuorganisaation valmisratkaisuja oli enimmäkseen, mutta muutama erikoistapetti pisti silmään. Valosuunnittelulla oli saatu vaatimattomammastakin osastosta näyttäviä. Esitteitä oli tarjolla lähes joka osastolla ja tietysti ”ota tästä karkkia” -maljat. Mitenkään aktiivisesti ei osastojen henkilökunta haalinut ”asiakkaita”, mutta ottaen huomioon messujen luonteen, senkin ymmärtää. Toinen kiinnostuksen kohde oli tietysti kirjojen typografia, kansikuvat ja valitut materiaalit sekä tyylit. Graafinen suunnittelu on Suomessa pääsääntöisesti samoilla linjoilla eli tästäkin päätellen ajan tasalla maailmalla vallitsevien trendien kanssa. 

Mieleen jäi hyvin myös eräällä osastolla näytillä ja käytössä ollut todella hieno, vanha ”Gutenbergin painokone”, jollaista varmasti enää harvoin pääsee näkemään. Kiinnostuneet saivat itse painaa Gutenbergin luomalla mallilla yhden sivun tekstiä, joka oli kuin alkuperäinen latinankielisen raamatun sivu. Jälki oli uskomattoman kaunista ja arvokkaan näköistä. Tällä luomallaan tekniikalla Gutenberg painoi Latinankielistä Raamattua (Biblia latina vulgata), joka valmistui vuonna 1455 uuden kirjapainotaidon ensimmäisenä suursaavutuksena. Sen tekemiseen tarvittiin kuudelta latojalta yli kahden vuoden työ.

Messukokemus oli antoisa, ikimuistoinen ja antoi ideoita, mutta myös uutta perspektiiviä messujen järjestämiseen. Tunteja hallista toiseen käveltyämme lupasimme, että enää emme Suomessa pidettävillä kirjamessuilla voi valittaa väsyneitä jalkoja.




articleRating

voteData

leaveReply

Hanna-Riina Aho  - 17.06.2015, 17:41

Hyvää kesälomaa kaikille!

Kreodin kesänumero on yhteistyönumero: Lehdessä on yhteensä kolme artikkelia yhteistyöstä opettajien kanssa informaatiolukutaidon opetuksessa , sairaalakirjaston kanssa sekä katsaus STKS:n...

 (photo: )
Hanna-Riina Aho  - 17.06.2015, 16:13

Yhteistyötä informaatiolukutaidon opetuksessa

Läpimurrolta se tuntui, kun sain viime keväänä tekniikan koulutuksissa ensimmäiset isommat yhteistyöaskeleet otettua Tutkimuksen tekeminen ja raportointi -opintojaksolla kollegaopettajain kanssa....