Register
AMMATTIKORKEAKOULUKIRJASTOJEN VERKKOLEHTI
 (photo: )
14.10.2015, 13:27

Kanta-Hämeen keskussairaalan tietopalvelusta tieto-taitokeskus

Kanta-Hämeen keskussairaala koostuu kahdesta erikoissairaanhoidon yksiköstä, jotka sijaitsevat Hämeenlinnassa ja Riihimäellä.  Henkilökuntaa sairaalassa on lähes 2 000.  Sairaalan tietopalvelu on Hämeenlinnassa, ja sitä hoitaa Hämeen ammattikorkeakoulun informaatikko puolikkaalla henkilötyövuodellaan.  Riihimäen yksikköä palvellaan Hämeenlinnan kautta.

Koska painettuja kirjoja ja lehtiä hankitaan yhä vähemmän ja vanhojakin poistetaan reilusti, niin tietopalvelun tilaa on vapautumassa muuhun käyttöön.  Tietopalvelussa on jo nyt SimBall-simulaatiolaite & ohjelmisto laparoskooppisten tutkimusten ja toimenpiteiden harjoitteluun.  Mutta varsinkin tietokonepohjaisia simulaattoreita voisi hankkia muitakin: ne kun eivät vaadi sinällään lisää tilaa.

TAUSTAA
Kanta-Hämeen keskussairaalan tietopalvelu on noin 80 m2:n tila sairaalan päärakennuksen pohjakerroksessa.  Asiakkaita on kävijälaskennan mukaan keskimäärin 45 viikossa, ja heistä hieman vajaa puolet on lääkäreitä.

Asiakkaiden käytössä on kolme tietokonetta, skanneri, kopiokone ja tulostin.  Yhdellä koneella on IBM SPSS -lisenssi tilastojen käsittelyä varten.  Sairaalassa toimii langaton lähiverkko, mutta sillä ei pääse sairaalan intranetiin. 

Kaukopalvelumäärät vaihtelevat: joinakin vuosina pyyntöjä voi olla alle sata, kun taas välillä päästään lähes kolmeensataan kaukopalveluun vuodessa. 

Periaatteessa kaikki sairaalaan hankittava aineisto tilataan tietopalvelun kautta ja luetteloidaan  PrettyLib-tietokantaan.  Kyseinen tietokanta on käytössä vain sairaalan verkossa. Nimekkeitä on yhteensä 7 400 kappaletta, joista noin 1 100 on tietopalvelussa ja loput eri osastoilla.  Uusia nimekkeitä on luetteloitu viime vuosina keskimäärin 140 kpl vuodessa.

Tietopalvelu on kulkutunnistimen avulla avoinna aina, mutta vain henkilökunnalle.  Potilaskirjastoa ei sairaalassa ole ollut enää vuosikausiin.  Jonkin verran on pohdittu tiedonhaun mahdollisuuksien avaamista myös potilaille, mutta ainakaan toistaiseksi sairaalan avoimessa käytössä olevilta tietokoneilta tai WLAN-verkon kautta ei pääse sairaalan henkilökunnan käytössä oleviin maksullisiin tietokantoihin, kuten Terveysporttiin tai UpToDateen.

PAINETTU AINEISTO HÄVIÄÄ
Vuonna 2004 tietopalveluun hankittiin 162 painettua tieteellistä lehteä.  Vuodeksi 2015 niitä tilattiin enää 57 kpl, joista 16 kpl jää kirjastoon ja loput lähetetään osastoille lähelle käyttäjiä.  Muutos on ollut dramaattinen.  Suurin lehtien tilaaja on K-HKS:ssä ollut aina sisätautien yksikkö, jossa tehtiin pari vuotta sitten periaatepäätös, että kaikki lehdet tilataan elektronisina, mikäli ehdot vain ovat järkevät. 

Kuva 1: Hyllyt tyhjillään.  Muutos painetusta elektroniseen aineistoon on totta.

Myös painetut ulkomaiset tieteelliset kirjat sijoitetaan pääasiassa osastoille, tietopalveluun hankitaan lähinnä kotimaiset keskeiset uutuudet.  Näin tarve hyllytilalle on vähentynyt tietopalvelussa.  E-kirjoja sairaalaan on hankittu vasta muutamia; suurin käänne kohti e-aineiston ostoa ja käyttöä onkin tapahtunut lehdissä.
Samaan aikaan aineiston saatavuus on kuitenkin parantunut huomattavasti; K-HKS:n tietopalvelu on mukana Helli-konsortiossa [www.helli.fi] neuvottelemassa, kilpailuttamassa ja ostamassa tietoaineistoja yhdessä joidenkin muiden ei-yliopistollisten sairaaloiden kirjastojen kanssa.  Omien ja  Helli-ostojen seurauksena lääketieteellisiä lehtiä on nyt saatavilla Kanta-Hämeen keskussairaalassa yhteensä yli 500 kpl.

Tietopalvelu on pohtinut myös siirtymistä puhtaasti tai suurelta osin pay-per-view – palvelun käyttöön (kuten Reprints Desk), mutta toistaiseksi olemme pitäytyneet perinteisessä lehtien tilauksessa ja sitä täydentävässä kaukopalvelussa.  Ajatus siirtyä just-in-case – mallista kohti just-on-time – mallia ei silti ole kovinkaan kaukainen.  Kysymyksiä herättävät näissä palveluissa esimerkiksi maksujen järjestäminen, artikkeleiden hinta, artikkelin välityksen sujuvuus ja valikoiman laajuus.

SIMULAATTORIPISTE PERUSTETAAN
Sairaalassa tuntuu olevan jatkuva puute sekä kokous- että työhuoneista.  Koska tietopalvelusta vapautui tilaa – eikä sitä muualla liiemmälti ole - niin sovimme alkukesästä 2015 yhdessä gastrokirurgian ja gynekologian osastojen johdon kanssa, että tietopalvelun tiloihin perustetaan laparoskopian simulaatiopiste.  Suuri syy luoda simulaatiopiste juuri tietopalveluun oli se, että tila on paljon rauhallisempi kuin klinikoiden hälyisät ja usein epätarkoituksenmukaiset työpisteet.  Tietopalvelu on myös aina auki.

Tietopalveluun hankittiin ruotsalaisen GCoder-yrityksen suunnittelema SimBall Box, joka koostuu laitteistosta ja ohjelmistosta.  Simball Box pyrkii mahdollisimman aitoon tilanteeseen: kaikki tehdään aivan kuin leikkaussalissa, ja simuloinnissa on mukana kaikki aistit, myös tuntoaisti, jota ei virtuaalisissa simulaatioissa pysty kovin hyvin mallintamaan.  Laitteessa voidaan käyttää muun muassa aitoja kanan tai sian maksoja sappirakkoineen, joten hajuaistikin saattaa saada ärsykkeitä.

Lähtökohtana hankinnalle oli se, että pelkällä tiedolla ei ole arvoa, jos sitä tietoa ei osaa soveltaa käytäntöön.  Laparoskooppiset ja muut simuloitavat toiminnot halutaan nostaa automaation tasolle.  On hyvä harjoittaa aika ajoin kädentaitoja, oli sitten noviisi tai kokenut.  Paineettomassa simulaatiotilanteessa voidaan tehdä riittävästi toistoja, mikä tuo varmuutta todelliseen leikkaukseen.

Laitteella voi muun muassa tehdä ompeleita ja harjoittaa tarkkuuspoimintaa sekä langan kuljettamista.  Tekemistä seurataan monitorin kautta, sillä itse työskentelyalustalle ei edes ole näköyhteyttä. 

Kuva 2: Kuvassa kirurgian erikoistuva lääkäri Marie Grönroos silmä tarkkana ja kädet vakaana harjoittelemassa SimBall-laitteella.

Jokaisella käyttäjällä on oma kirjautumistunnuksensa, ja järjestelmä mittaa harjoittelijan liikeratojen suuntia, nopeutta ja sulavuutta sekä antaa välitöntä palautetta harjoituksen sujumisesta sekä harjoittelijan kehittymisestä.  Laitteeseen saa syötettyä myös esimerkiksi vähimmäistavoitetason.  Kilpailuhenkiset voivat vertailla omaa suoritustaan toisten suorituksiin.

Kuva 3: Simulaattoriin saa erilaisia harjoittelualustoja, yllä esimerkkeinä tikkien tekoon, esineiden poimintaan, langan kuljetukseen, tarkkuusleikkaukseen ja mahan ohitusleikkaukseen tarkoitetut alustat.

LÄHITULEVAISUUDEN SUUNTIA
Seuraavaksi keskussairaalan tietopalvelussa kartoitetaan mitä muita simulaatio tai taito-ohjelmia tietopalveluun voisi ottaa.  Samoin mietitään miten tietoaineistot, esimerkiksi laparoskopian videot tai oppaat, voisi sijoittaa simulaatiopisteen ympäristöön tukemaan harjoittelua.  Ks. http://www.websurg.com

Itse SimBall Boxiinkin on jo toivottu kehittämisideoita, esimerkiksi urologisten leikkausten harjoitteluympäristöä, mutta tämä tuotekehitys on toki valmistajan vastuulla.

Kanta-Hämeen keskussairaalan ylilääkäri ja professori Jyrki Kössin mukaan simulaatio-oppiminen lisääntyy ja esimerkiksi laajalle ja laadukkaalle videokirjastolle on tarvetta, kuten vaikka Websurg-palvelun kaltaiselle tuotteelle: http://www.websurg.com

Kössi toivoo, että Kanta-Hämeen keskussairaala saisi myös ohjelmat ja laitteet suorien leikkauksien lähettämiseen ja tallentamiseen opetustarkoituksessa.Kanta-Hämeen keskussairaalan tietopalvelu haluaa olla aktiivisesti mukana simulaatio-oppimisen tukemisessa ja kehittämisessä.

Kari Mikkonen
Informaatikko
Hämeen ammattikorkeakoulu ja Kanta-Hämeen keskussairaala
kari.mikkonen@khshp.fi

Kuva 4: GCoderin Jonas Nilsagård, ylilääkäri ja professori Jyrki Kössi sekä erikoistuva lääkäri Aaro Keskinen keskustelemassa SimBall Box -simulaatiolaitteen käytöstä.

articleRating

voteData

leaveReply