Register
AMMATTIKORKEAKOULUKIRJASTOJEN VERKKOLEHTI
14.10.2015, 17:33

Kuvataidetta kirjastossa

Rebekka Muntola on kuvataiteilija, joka valmistui Turun Taideakatemialta keväällä 2015. Antero Paavola on piirtäjä ja kuvataiteen lehtori, joka on opettanut piirustusta Taideakatemialla 24 vuotta. Paavola on järjestänyt opiskelijoiden töistä näyttelyitä Turun AMK:n kirjaston Linnankadun yksikössä, Turun Taideakatemiaa palvelevassa kirjastossa. Mukana on ollut myös Muntolan töitä. Miten kuvataiteen opiskelija ja opettaja näkevät yhteistyön kirjaston kanssa?

Turun Taideakatemia on osa Turun ammattikorkeakoulua. Taideakatemialla voi opiskella kuvataidetta, esittäviä taiteita ja media-alaa. Kuvataide on Turun AMK:n vanhin koulutusala, sillä sen edeltäjä Turun piirustuskoulu aloitti toimintansa jo v. 1830 Turun maalariammattikunnan alaisena. Turun AMK:n kirjastolla on toimipisteet Turussa Linnankadun lisäksi Sepänkadulla, Lemminkäisenkadulla ja Ruiskadulla sekä Salossa. Linnankadun kirjasto antaa Taideakatemian opettajille ja opiskelijoille mahdollisuuden näyttelyjen järjestämiseen kirjaston tiloissa. Kuvataiteen lisäksi näyttelyissä on ollut esimerkiksi nukketeatterinukkeja, mainonnan suunnittelijoiden tuotteita ja puvustajan tekemiä roolipukuja.

Piirtämisestä
Antero Paavola
: Piirtäjä on kuin laulaja verrattuna soittajaan, ei ole instrumenttia välissä, jonka tekniikka pitäisi opetella, vaan voi tehdä kuvan suoraan piirtimellä. Huomio on kokonaan piirrettävässä kohteessa. Ehkä minulla on ytimessä laiskuus? Piirrän suoraan esimerkiksi videota.

Piirustuksen opetuksessa piirtämisellä tarkoitetaan monenlaisia asioita, voidaan käyttää erilaisia välineitä.

Rebekka Muntola: Keskityin opintojeni alussa piirtämiseen. Nyt olen kiinnostunut tanssillisesta videotaiteesta, mutta myös edelleen muraalit (eli seinämaalaukset) ja projisoinnit kiinnostavat minua. Olin vaihto-opiskelijana Kööpenhaminassa, ja opiskelin siellä videotaidetta ja multimediataidetta. Piirtäminen voi tarkoittaa monia asioita, ei pelkästään kynää, paperia ja realistista kuvaa. Oli tekotapa sitten mikä tahansa, niin kannustan kaikkia piirtämään. Omista oma tyylisi!

Opinnäytetyönäyttelyni oli turkulaisessa Aboa Vetus & Ars Novan Omatila –galleriassa. Olen ollut myös mukana eri kokoonpanoissa, joissa esim. Brinkhallin oopperaesityksessä piirsimme samalla kun muusikot esittivät musiikkia ja Turun filharmonisen orkesterin Kullervo-konserttiin loimme visuaalista ilmettä ja videoteoksia.



Piirtäjien näyttelyitä Linnankadun kirjastossa
AP
: Kahtena vuonna on tuotu 1. vuoden piirustuskurssin kanssa keväällä vuoden satoa Taideakatemian kirjastoon. Jaksolla tehdään piirustuksia vapaista aiheista, vähintään kaksi teosta viikossa. Töistä keskustellaan pienryhmissä rennossa ilmapiirissä. Opiskelija näkee usein itsekin työnsä uudella tavalla, kun on kuullut, miten muut näkevät sen.

Jos vertaan vaikka tämän kevään näyttelyn töitä samojen tekijöiden pääsykoetöihin, ne ovat valtavan paljon parempia. En usko, että he ovat vajaassa vuodessa ehtineet kehittyä niin paljon, vaan he ovat vain vapautuneempia – pääsykokeessa osaaminen ei tule esiin niin hyvin kuin kouluaikana. Tämä ilmiö tulee esiin joka vuosi.

RM: Toin mielelläni teokseni kirjaston näyttelyyn, varsinkin kun näyttelyn nimi oli ”Kaikki osaa piirtää”- se sopii minun ajattelutapaani. Näyttelyssä oleminen tuntuu aina kunnialta. Hienoa ajatella, että ihminen, joka tulee kirjastoon jotakin muuta mielessään, voi sattumalta pysähtyä katselemaan teostani.

AP: Opiskelijat eivät tee teoksia kurssilla varsinaisesti näyttelyä varten. Luotan siihen, että näyttelyyn sopivia teoksia kertyy riittävästi, että näyttely syntyy itsestään. Säännöllinen tekeminen takaa muutenkin tuloksen taiteessa enemmän kuin ”inspiraatio”. Loppuvaiheessa kurssin mittaan tehdyt työt voi nähdä uudella tavalla, kun ne otetaan uudelleen esiin. Yleensä hyviä töitä on enemmän kuin näyttelyyn mahtuu.

RM: Oikeastaan en ollut siinä piirustusryhmässä joka teki näyttelyn, mutta kutsusta ja halukkuudesta päädyin osallistujien joukkoon. Teokseni sitoutui lopulta kirjallisuuteen, sulkakynään ja musteeseen.

Kirjasto näyttelytilana
RM
: Kulttuurin eri alueet tulevat yhteen kirjastossa. Kirjasto on nykyään paljon muutakin kuin kirjavarasto: ihmiset lukevat kirjastossa lehtiä tai oleskelevat muuten vain, ja taiteen tuominen kirjastoon toimii siinä jatkumossa. Parhaimmillaan taidetta voi tuoda esille sellaisille ihmisille, jotka eivät tule käyneeksi gallerioissa tai museoissa.

AP: Kirjasto on siitä mukava paikka, että siellä ei ole pakkokatsomista. Taidetta voi katsella, jos haluaa.  Säveltäjä Terry Riley on ohjeistanut, että hänen musiikkiaan saisi lukea kuin makaisi ruoholla ja katselisi ohilipuvia pilviä – niissä voi nähdä kuvia jos haluaa. Taideakatemian kirjasto on näyttelypaikkana siitä erinomainen, että seinät ovat metallia ja kuvat voi ripustaa helposti magneeteilla. Sijoittelua voi kokeilla eri tavoin, kun on helppoa siirrellä kuvia. Oman koulun kirjastona se on luonteva näyttelypaikka opiskelijoille, ja siellä on mukavat penkit, joilla voi istua katselemassa kuvia.

Taiteilijan toiveita kirjastolle
RM
: Toivon, että kirjasto tiedottaa näyttelystä. Teemalliset näyttelyt, esimerkiksi piirustusnäyttelyn ja piirtämistä käsittelevien kirjojen tuominen esiin samanaikaisesti oli mukavaa. Itsellenikin tarttui mukaan kirjoja joita en ollut ennen huomannut. Monimuotoisuuden esiintuominen on aina tarpeellista. Jos teen teoksen varta vasten kirjastoon, haluaisin valmisteluaikaa ja mahdollisuuden käydä katsomassa tilaa.

AP: En oikeastaan kaipaa mainostusta. En usko, että mainoksella on paljon tehoa, koska tarjontaa on muutenkin niin paljon. Riittää, että teokset ovat esillä paikassa, missä käy ihmisiä. Ei tule kustannuksia, ja matala profiili antaa opiskelijoille rennon asenteen. Avajaiset ovat mukavat, jos ne syntyvät luontevasti – meillähän on mahdollisuus tehdä yhteistyötä esimerkiksi musiikinopiskelijoiden kanssa. Joskus kirjastossa on ollut avajaiset, jossa on ollut musiikkia, pientä tarjoilua ja pikamuotokuvien piirtämistä, mutta avajaistapahtuma ei ole ollenkaan pakollinen.

RM: Kirjastossa olisi mielenkiintoista nähdä myös toteutettavan vaikka projisointeja tai performanssia.

AP: Toivon vahvempia magneetteja!

articleRating

voteData

leaveReply