Register
AMMATTIKORKEAKOULUKIRJASTOJEN VERKKOLEHTI
17.12.2015, 22:30

Mikä Finna? Finnan käyttöönotto tiedonhankinnan opetusten näkökulmasta Kareliassa

Karelia-ammattikorkeakoulussa otettiin Finna käyttöön syksyllä 2015. Tiedonhankinnan opetuksessa Finna on koettu Nelli-portaalia helpommaksi palveluksi opettaa. Opiskelijoiden mielestä Finna on selkeä ja helppokäyttöinen. Finnasta löytää yhdellä haulla erilaisia dokumentteja: kirjoja, opinnäytetöitä ja verkkoaineistoja. Opiskelijat arvioivat, että Finnasta löytää luotettavaa tietoa helpommin kuin Googlesta.

Finnan käyttöönotto
Otimme Karelia-ammattikorkeakoulussa Finnan käyttöön tänä syksynä. Finnaan siirtymisen valmistelu aloitettiin jo edellisenä vuonna. Varsinainen Finnan suunnittelu ja rakentaminen toteutettiin muutaman hengen porukalla talven ja kevään, sekä alkukesän 2015 aikana. Ennen kesälomia Finna olikin jo valmis lanseerattavaksi, mutta virallisesti se otettiin käyttöön elokuussa 2015.

Kirjaston henkilökunnalle pidettiin Finna-koulutuksia kevään ja kesän aikana, kirjaston kehittämispäivässäkin Finnaa mietittiin ja siihen tutustuttiin. Asiakkaille Finnaa alettiin kouluttaa elokuussa. Tiedotimme Finnasta asiakkaille vasta, kun se oli otettu käyttöön, toki ennakkoonkin vihjasimme, että Finna on tulossa. Tiedotimme Finnasta mm. Facebookissa, koulutuksissa, kirjastoinfoissa, uutiskirjeissä, julisteilla kirjastossa, Karelian erilaisissa tapahtumissa jne. Markkinointityö jatkuu edelleen. Nelli-portaali on meillä asiakkaiden käytössä toistaiseksi, Joel-kokoelmatietokannan vanha käyttöliittymä on käytössä seuraavaan Voyager -päivitykseen saakka.

Aloittavien opiskelijoiden tiedonhankinnan opetuksissa päätimme siirtyä kertarysäyksellä Finnaan. Uusille opiskelijoille opetetaan Finnaa; Nelliä ja vanhaa Joel-käyttöliittymää ei heille enää opeteta. Jatkavien opiskelijoiden (esim. opinnäyteryhmät) kanssa käytetään Nelliä tai Finnaa tai kenties molempia: ryhmästä riippuen. Jos opiskelijat eivät ole juurikaan Nelliä käyttäneet, silloin opetamme heille Finnaa. Jos taas Nelli on ryhmälle tuttu, niin silloin pysyttelemme tutussa Nelli-ympäristössä. Joskus on informaatikkoparalla pää pyörällä, kun yrittää muistella vanhoja eli mitenkäs se Nelli nyt menikään… Asiakaspalvelussa opastamme Finnaa, jollei joku kysy nimenomaan Joelin tai Nellin käytöstä.

Opetusmateriaalit menivät tietysti uusiksi. Meillä on käytössä Moodle-oppimisympäristö ja tiedonhankinnan materiaalit ovat myös Moodlessa, siispä vanhat Moodlet ja tehtävät tehtiin uusiksi. Koska tehtävät piti kuitenkin tehdä Moodlessa uusiksi, oli samalla luontevaa uudistaa Moodlea muutenkin. Hyvä niin, koska välillä on syytä tuulettaa myös omaa päätä ja luopua vanhasta. Tiedonhankinnan Moodle-kursseja rakennettiin kevään ja kesän aikana, että syksyllä olisi jo mahdollisimman paljon materiaalia valmiina.

© Lahtinen Jaana
Finna tiedonhankinnan opetuksessa
Tiedonhankinnan opetuksen periaatteet eivät Finnan käyttöönoton myötä muuttuneet. Opetuksessa korostamme lähdekriittisyyttä ja tiedon arviointia. Finnan lisäksi käymme tiedonhankinnan opetuksessa läpi tärkeimmät alakohtaiset tietokannat. Käytämme opetuksessa harjoitustehtäviä, joissa opiskelijat etsivät tietoa oman koulutusalansa aiheista ja keskeisimmistä tietokannoista. Tässä artikkelissa kerromme kokemuksia pääasiassa aloittavien opiskelijoiden tiedonhankinnan opetuksesta ja Finnasta.

Opiskelijoiden mielestä Finna on helppo ja selkeä, sellaisiakin kommentteja olemme kuulleet, että Finna on Googlea parempi. Finnan haku on googlemainen ja kevyt käyttää. Finna on myös visuaalisesti miellyttävä.

Koska opiskelijat kokevat Finnan omaksuminen helppona, on sitä myös helpompi opettaa, kuin edeltäjäänsä Nelli-portaalia. Koska tiedonhankinnan opetuksessa on suhteellisen vähän kontaktitunteja, voimme Finnan myötä kenties keskittyä käyttöliittymien opettelemisen sijaan siihen, mikä on oikeasti tärkeää, kuten lähdekriittisyyteen.

Sumeassa hakulogiikassa ja tiedonhaun helppoudessa on omat hyvät ja huonot puolensa. Finnasta löytyy lähes aina jotain vaikka hakusanat ja hakulause olisi kirjoitettu vähän sinne päin. Sanojen katkaisuakaan ei välttämättä tarvitse. Tiedonhankinnan opetuksessa voi olla haasteellista motivoida opiskelijat opettelemaan esimerkiksi hakulausekkeen muotoilua, koska tietoa löytyy Finnasta puutteellisillakin hakutaidoilla. Toisaalta opiskelijat eivät turhaudu tiedonhankintaan, koska aina löytyy jotain.

Monessa tietokannassa hakulauseet on kuitenkin edelleen ehdottomasti osattava muodostaa oikein, että tietoa löytyisi. Hakutaidoilla on siis edelleen väliä, eikä vanhaa kunnon Booleakaan voi romukoppaan heittää. Eikä Finnassakaan tietenkään ole haittaa hyvistä tiedonhakutaidoista!

Tiedonhankinnan opetuksessa on korostettava sitä, että haku Finnassa ei korvaa tietokantojen sisällä tehtävää tiedonhakua, ja joistakin tietokannoista ei voi edes hakea Finnan haun kautta, vaan ainoastaan natiivikäyttöliittymässä. Finna on kuitenkin monelle opiskelijalle matalan kynnyksen tapa hakea tietoa vaikeaksi koetuista, keskenään varsin erilaisista tietokannoista.

Opiskelijoiden tehtävänpalautuksissa on korostunut, odotetusti, Googlen ja Finnan vertailu. Opiskelijat vertaavat sekä tiedon hakemisen helppoutta että saatuja tuloksia. Finnan kautta saatu tieto arvioidaan lähtökohtaisesti luotettavammaksi kuin Googlella saatu tieto, vaikka kritiikkiä ja puutteita ilmaistaan myös Finnan hakutulosten suhteen; tulokset eivät aina vastaa odotuksia, ne saattavat olla vanhentuneita, tai saatavuuden ongelmat (linkit eivät aukea, löytyy vain viitetietoa) tekevät tyhjäksi hyvätkin hakusaaliit. Vaikeinta opiskelijoille on ollut kansainvälisten artikkelien etsiminen Finnasta ja etenkin se, miten artikkelit saa luettua tai paikannettua Finnan kautta.

Useimpien opiskelijoiden on ollut vaikea hahmottaa Finnan tarkennetun haun rakennetta, kuten hakukenttien ja hakutermien yhdistelyn logiikkaa. Olemme vinkanneet opiskelijoita kokeilemaan tarkennettua hakua ja etenkin haun kohdentamista tiettyyn hakukenttään (tekijä, nimeke jne.).

Finnan etuna on koettu se, että Finnasta löytää erityyppisiä aineistoja yhdellä haulla (kirjoja, opinnäytetöitä, verkko-aineistoja jne.), ja e-aineistot nousevat Finnassa Nelliä korostuneemmin esille. Myös Finnan rajaukset toimivat sujuvasti hakuprosessin eri vaiheissa.

Opiskelijoiden Finna-kokemuksia
Opiskelijoiden palautetta Finnasta. Kommentit on poimittu opiskelijoiden Finna-tehtävien vastauksista Moodlesta:

  • Finnasta on helppoa ja vaivatonta löytää tietoa.
  • Finnan käyttö on helppo oppia.
  • Finnan rajauksia helppo käyttää, saa rajattua esim. kirjoihin tai opinnäytetöihin tai verkossa saatavana oleviin teoksiin.
  • Finnasta löytyy luotettavaa tietoa helpommin kuin googlesta.
  • Tämä vaikutti kyllä helpolta tiedonhaulta, joskus voi olla vaikeampia aiheita, mistä ei vaan jotenkin löydä mitään fiksua. Tässä oli selkeitä asiasanoja mitä hakea ja ne tuottivat heti tulosta. Tarkennettu haku on oikein käytännöllinen ja on hyvä katsella mitä avainsanoja töissä ja kirjoissa on käytetty ja sitä kautta voisi hakea vaikka uudestaan eri sanoilla. Mielestäni työskentely sujui rivakkaasti ja juuri oikeaa tietoa löytyi Finnasta helposti.
  • Kotimaisen tiedon löytäminen oli helppoa, ulkomaisten artikkelien löytäminen oli paljon vaikeampaa. Osittain omasta kielitaidosta johtuen. Hankalaa oli löytää artikkeleja, jotka pääsee lukemaan. Osa linkeistä näytti vievän jonnekin maksulliselle sivulle ja kyseli käyttäjätunnuksia.
  • Tietokannassa aikani seikkailtuani alkoi hakeminen käydä tutuksi ja mielestäni on kätevää, että kirjat, verkkojulkaisut, opinnäytetyöt yms. löytyvät samalla haulla. Ensivaikutelma Finnasta tiedonhakukanavana vaikutti hankalalta. -- Kokeilin myös Nelli-portaalin hakua, mutta se vaikutti paljon monimutkaisemmalta. En myöskään oikein löytänyt sitä kautta itseäni kiinnostavia aineistoja.
  • Suurin ongelma tuli joidenkin artikkeleiden avaamisessa.
  • Muuten ei ollut ongelmia mutta esimerkiksi jotkin tiedostot eivät suostuneet aina aukemaan. Finna palvelun käytettävyys oli mielestäni suhteellisen helppoa.

 Sumeasta logiikasta huolimatta hakusanoilla on väliä:

  • Tietoa siis löytyi helposti ja monesta eri näkökulmasta kuten luontomatkailusta, majoituspalveluiden esteettömyydestä yms. Hain seuraavaksi sanoilla esteettömyys luonto*. Merkin ”*” tilalle tuli sanoja elämys, matkailuyrittäjä, ympäristö, liikunta… Tämä on kätevä tapa löytää tietoa jos ei välttämättä tiedä täysin mitä hakee!
  • Tehtävien tekeminen oli suhteellisen helppoa, mutta yllätyin siitä kuinka hakusanoja muokkaamalla saadaan tulokseksi erilaisia ja eri määrä teoksia. Siksi aion kiinnittää tähän huomiota tulevia tiedonhankintoja ajatellen.
  • Tehtävä oli suhteellisen helppo, ainoastaan oikeiden hakusanojen löytäminen tuotti hieman hankaluuksia. Hakusanoilla on oikeasti väliä, tai niin ainakin huomasin. Oikeiden hakusanojen avulla tiettyjen aineistojen etsiminen on niin paljon helpompaa kuin ympäripyöreillä hakusanoilla.

Oli hakusysteemi mikä tahansa, motivaatio ratkaisee:

  • Tehtävän alkuun saaminen oli vaikeinta. Sitten, kun sai muotoiltua hakusanat ja itseään niskasta kiinni, alkoi tehtävät sujua.

Kirjoittajat:
Kirsi Mononen, informaatikko, Karelia-ammattikorkeakoulu
Jaana Lahtinen, informaatikko, Karelia-ammattikorkeakoulu
kuvat: Karelia-ammattikorkeakoulu ja Pixabay

 

articleRating

voteData

leaveReply

Hannu Jokiranta ,  Kaija Kivikoski  - 18.12.2015, 12:06

Koeajossa EBSCO Discovery Service versus Primo Central Index

Laurean ja Metropolian kirjastot aloittivat lokakuussa 2015 EBSCO Discovery Servicen (EDS) koekäyttöjakson. Kirjastot tutkivat omalle organisaatiolle lisensioitujen artikkelitietokantojen...

 (photo: )
Nina Kivinen ,  Susanna Niemilahti-Könkkölä ,  Mari Vuorinen  - 17.12.2015, 22:23

Back to Lukio!

Otetaan kolme jyväskyläläistä informaatikkoa kolmesta kirjastosta ja lähetetään neljään lukioon. Tuloksena tyytyväisiä opettajia ja kokemuksesta kirkastuneita kirjastolaisia. Kuinka selvitä...

 (photo: )
Merja Janhunen  - 17.12.2015, 22:22

Henkilökuntaviikolla Pariisissa

Osallistuin Université Sorbonne Nouvellen (tunnetaan myös nimellä Paris III) järjestämälle Erasmus-henkilökuntaviikolle Ranskassa kesäkuussa. Viikolle osallistui kirjastohenkilökunnan lisäksi...