Register
AMMATTIKORKEAKOULUKIRJASTOJEN VERKKOLEHTI
18.12.2015, 13:30

Liber2015 – Kohti avointa tiedettä Lontoossa

Näin joulukuussa on hyvä viipyä vielä hetki kesän muistoissa. Osallistuin ensikertalaisena Liber2015 konferenssiin Lontoossa viime kesäkuussa. Konferenssi oli antoisa kokemus ja matkalta tarttui mukaan paljon pohdittavaa, miten AMK-kirjastoissa voidaan edistää tieteen avoimuutta.

Avoin tiede maailmalla

44. Liber konferenssin teemana oli kohti avointa tiedettä (Towards open Science), joka on 2014 käynnistyneen Opetus- ja kulttuuriministeriön avoin tiede ja tutkimus-hankeen myötä erittäin ajankohtainen myös AMK-kirjastoille.

Avoin tiede esiintyi moninaisena konseptina konferenssin esityksissä, avoimuus ja sen aste määriteltiinkin useaan otteeseen eri esityksissä.  Konferenssissa pohdittiin mm. onko julkaisu, jossa on embargo-aika julkaisussa avointa tiedettä vai ei, pitääkö kaiken olla kaikille avointa vai riittääkö, että osa artikkelista tai vaikka tutkimusdatasta on kaikille avointa? Käsitteet alkavat vakiintua, mutta kuten esityksissä tuli ilmi, on hyvä muistuttaa kuulijoita, mitä avoimuudella missäkin yhteydessä tarkoitetaan. Kirjallisuuden tohtori Martin Paul Eve Birkbeckin yliopistosta avasi mielestäni selkeästi avoimuuden eri tasoja esityksessään, open access gold, open access green, gratis ja liber ovat nyt hiukan tutumpia konsepteja.   

Tohtori Jean-Claude Burgelman muistutti esityksessään, että avoimen julkaisemisen yleistyminen vaatii myös muutosta toiminta- ja rahoitusmalleissa sekä hallinnollisella tasolla. Anna Clements ja Jackie Proven St Andrewn yliopistosta valottivat Iso-Britannian tilannetta, jossa hallitus on sitoutunut avoimen julkaisemisen edistämiseen.  Avoin julkaiseminen on myös uutena rahoituksen kriteerinä seuraavassa Higher Education Funding Council for England (HEFCE) arvioinnissa vuonna 2017.   

Konferenssissa oli useita mielenkiintoisia esityksiä ja puheenvuoroja, joista sai paremman käsityksen missä avoimessa tieteessä mennään meillä ja muualla Euroopassa. Esitysten perusteella avoin tiede tuntuu olevan kovin eurooppalainen ilmiö, yhdysvaltalaisia esityksiä ei juurikaan konferenssissa nähty, Aasia, Afrikka ja Etelä-Amerikka eivät olleet lainkaan edustettuina. Tosin konferenssin järjestämispaikka vaikuttanee osaltaan tähän Eurooppa-keskeisyyteen.
 

Kirjastoista tutkimuspalveluiden ”one-stop-shopeiksi”

Useassa konferenssiesityksessä nousi esiin korkeakoulukirjastojen tarve uudistua, ja se millaisia haasteita avoin tiede ja julkaiseminen tarjoavat kirjastoille. Monessa esityksissä todettiin, että avoin tiede on uutta myös tutkijoille ja opiskelijat. He kaipaavatkin tukipalveluita kirjastoilta. 

Kirjastojen oletetaan tulevaisuudessa osaavan vastata kysymyksiin niin avoimen datan hallinnasta, rinnakkaistallentamisesta aina avoimen julkaisun vaikuttavuuden arviointiin, eli kirjastoista saisi kaikki avoimen tieteen tukipalvelut ”samalta luukulta”. Useassa yliopistossa onkin jo tutkijapalveluita, jotka auttavat rinnakkaistallentamisessa ja tutkijoiden verkostoimisessa sekä tekevät julkaisujen vaikuttavuuden seurantaa. Southamptonin yliopiston kirjaston esitys Opening up Research: Librarians as Leaders and Collaborators of Change esitteli heidän tutkijapalveluita ja mitä kaikkea se sisältävät.  

Julkaisujen vaikuttavuuden arviointi oli teema, joka nousi tavalla tai toisella esiin useassa esityksessä. Bertil F. Dorchin tutkimuksen mukaan tutkimusdatan avoin julkaiseminen lisää sitaattien ja mainintojen määrä, ainakin astronomian alalla. Avoin julkaiseminen sen laajimmassa merkityksessä olisi suositeltavaa, jos halutaan, että julkaisujen vaikuttavuus paranee.  

Vaikuttavuuden arvioinnin yhteydessä puhuttiin myös altmetriikasta. Englantilaisen Altmetric yrityksen edustaja Natalie Madjerevic ja Manchesterin yliopiston Scott Taylor esittelivät Altmetricin työkalua, joka helpottaa erityisesti sosiaalisen median seurantaa ja sitä miten tätä on hyödynnetty Manchesterin yliopistossa. He puhuivat altmetriikasta bibliometriikkaa täydentävänä, ei korvaavana (alternative metrics) vaikuttavuuden mittarina. Vaikuttavuuden osoittaminen on usein tärkeä kriteeri rahoittajille, joten vaikuttavuuden mittaamisen etsitään koko ajan uusia keinoja.

Theseus Liber2015 konferenssissa  

Anna-Liisa Holmström, Minna Marjamaa ja Tiina Tolonen vastaamassa kysymyksiin Theseus-posterista.

Konferenssin viimeisen päivän ohjelmaan kuului posteri-osio, jossa tekijät saivat esitellä tuotoksensa minuutissa. Kovin montaa sanaa minuutissa ei ehdi kertoa, mutta onneksi lounastauolla oli mahdollisuus tutustua postereihin tarkemmin ja jutella tekijöiden kanssa.

Suomalaiset kirjastot olivat hyvin edustettuna posteri-osiossa, viisi posteria 18:sta oli suomalaisten tekemiä. AMK kirjastot olivat myös edustettuna, sillä Theseus-rukkaset Anna-Liisa Holmström, Minna Marjamaa ja Tiina Tolonen esittelevät konferenssissa Theseus- posterinsa [linkki]. Parhaan posterin palkinto meni tällä kertaa Torsten Reimerille Imperial College Londoniin Let a Thousand ORCIDs Bloom- posterista, mutta Theseus kiinnosti kävijöitä kovasti ja posteri sai paljon kiitosta mielenkiintoisesta aiheesta ja selkeästä ulkonäöstä. 

Art Decoa ja historian siipien havinaa Senate House LIbraryssa

Liber konferenssin järjestäjinä olivat tänä vuonna University College London (UCL), University of London, Imperial College London sekä London School of Economics (LSE). Konferenssipaikkana oli viehättävä Senate House Library Lontoossa, Bloomsburyn kaupunginosassa. Senate House Library on kaunis art deco rakennus ja siellä toimii University of Londonin jatko-opiskelijoille ja tutkijoille suunnattu kirjasto.

Konferenssin yhteydessä olisi ollut mahdollista käydä tutustumassa kirjastoihin, mutta en valitettavasti ehtineet tutustua muuhun kuin Senate House Libraryyn, sillä esittelykierrokset olivat samaan aikaan muun ohjelman kanssa. Senate House Library oli vaikuttava ja historian siipien havinaa oli nähtävillä kaikkialla. Senate House Libraryyn oli koottu London: Power, Progress and Pleasure -näyttely, jossa esiteltiin Senate House Libraryn, UCL kirjaston ja LSE kirjaston Lontoo -aiheisia harvinaisuuksia.

 

 

Power, progress and pleasure näyttelyn antia 

Konferenssissa oli tiivis aikataulu ja muutamia mielenkiintoisia esityksiä jäi näkemättä aikataulujen päällekkäisyyden vuoksi, mutta näin se taitaa usein mennä. Onneksi avoimuuden teeman mukaisesti osa Liber2015 konferenssin esityksistä on nähtävillä YouTubessa, ja esitysten diat ovat ladattavissa Liberin kotisivuilta. Tiiviistä aikataulusta huolimatta konferenssi oli oikein antoisa kokemus, ja erinomainen tilaisuus verkostoitua kansallisesti ja kansainvälisesti.

45. Liber-konferenssi järjestetään ensi kesänä hieman lähempänä, Helsingissä. Konferenssin teemana on “Libraries Opening Paths to Knowledge.” Luvassa on varmasti mielenkiintoinen ja monipuolinen konferenssi, Lontoon konferenssin pohjalta suosittelen tätä kaikille, joilla on mahdollisuus osallistua.

 

Essi Prykäri, informaatikko
Lahden ammattikorkeakoulu /LAMK

articleRating

voteData

leaveReply

Hannu Jokiranta ,  Kaija Kivikoski  - 18.12.2015, 12:06

Koeajossa EBSCO Discovery Service versus Primo Central Index

Laurean ja Metropolian kirjastot aloittivat lokakuussa 2015 EBSCO Discovery Servicen (EDS) koekäyttöjakson. Kirjastot tutkivat omalle organisaatiolle lisensioitujen artikkelitietokantojen...

 (photo: )
Nina Kivinen ,  Susanna Niemilahti-Könkkölä ,  Mari Vuorinen  - 17.12.2015, 22:23

Back to Lukio!

Otetaan kolme jyväskyläläistä informaatikkoa kolmesta kirjastosta ja lähetetään neljään lukioon. Tuloksena tyytyväisiä opettajia ja kokemuksesta kirkastuneita kirjastolaisia. Kuinka selvitä...

 (photo: )
Merja Janhunen  - 17.12.2015, 22:22

Henkilökuntaviikolla Pariisissa

Osallistuin Université Sorbonne Nouvellen (tunnetaan myös nimellä Paris III) järjestämälle Erasmus-henkilökuntaviikolle Ranskassa kesäkuussa. Viikolle osallistui kirjastohenkilökunnan lisäksi...