Register
AMMATTIKORKEAKOULUKIRJASTOJEN VERKKOLEHTI
 (photo: )
23.11.2016, 14:01

UKJ arkkitehtuurikatsaus

Uuden kirjastojärjestelmän tulevaa ympäristöä kuvaa parhaiten toimintaa ohjaavat arkkitehtuurit. Tässä artikkelissa on esitelty lähimpiä “naapureita” määrittäviä kuvauksia; palveluväylä, KDK, tietohallinto ja opetus. Eri kirjastosektoreiden toimijoilla on hieman poikkeavat kuvaukset ja varsinkin kansalliskirjastolla on oma arkkitehtuurikuvauksensa.


Arkkitehtuureja kuvataan yleensä Kartturi-mallin mukaisesti. Kartturi on korkeakouluympäristöön mukautettu kokonaisarkkitehtuurimalli. Kokonaisarkkitehtuuri on kokonaiskuvaus organisaation nyky- ja tavoitetilasta. Samalla se on myös työkalu jatkuvan muutoksen hallintaan, eli toiminnan hallintamalli. Kokonaisarkkitehtuurien määritysten taustalla on kansallisen toimintaympäristön yhteentoimivuus. Määrityksillä pyritään mm. lisäämään yhteisen kielen löytymistä, lisäämään läpinäkyvyyttä sekä välttämään päällekkäisyyksiä.

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri on osa julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria ja ohjaa kansallisen tietojen ja palvelujen yhdistämisen ratkaisukokonaisuuksia sekä ratkaisumallien kehitystä. Kansallinen palveluväylä on julkisen palveluväylän ja vyöhykkeiden muodostama tiedonvälitykseen tarkoitettu palvelukokonaisuus. Viitearkkitehtuuri toimii palveluväylän sovelluksena sellaisenaan ja se on myös osa avoimen datan ja yhteentoimivuuden palvelua (avoindata.fi).

Viitearkkitehtuuri on tarkoitettu työkaluksi mm. korkeakoulukirjastojen toimintaympäristöön, jossa sekä tuotetaan sisältöä että hyödynnetään muiden julkisten ja yksityisten toimijoiden tuottamaa sisältöä. Kuvauksessa ei kuitenkaan oteta lähtökohtaisesti kantaa tiedonsiirtokerroksen tekniseen toteutukseen eikä hallintamalliin (Kansallisen arkkitehtuurin fyysinen taso). Tavoitteena on saumaton asiakaskokemus yritysten, hallinnon ja kolmannen sektorin muodostamaan palvelukokonaisuuteen parantamalla tietojen yhteiskäyttöä ja järjestelmien yhteentoimivuutta. Tämän pitäisi näkyä erityisesti sähköisissä palveluissa. Korkeakoulukirjastojen toimintaympäristössä Kansalliskirjasto on keskeinen toimija tietovarantojen ja ontologioiden sekä auktoriteettipalvelujen kehittämisessä.

Kansallisen palveluväylän yksi peruspilari on tietoturvallinen toimintaympäristö. Tiedonsiirtoratkaisujen katsotaan olevan erittäin vikasietoisia ja luotettavia, palveluväylä ei heikennä siihen liittyvien järjestelmien tietoturvaa. Siirrettävän tiedon tulee olla käyttötarpeen vaatimaa, jolloin vältetään turhan datan siirtelyä tietoverkossa.

Satukirja, CC 0 © Comfreak

Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) kokonaisarkkitehtuuri

Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) on OKM:n palvelukokonaisuus kirjastoille, arkistoille ja museoille ja niiden toimijoille. KDK kokonaisarkkitehtuurityön avulla on pyritty ohjaamaan muistiorganisaatioiden tietojärjestelmien kehitystyötä. Korkeakoulukirjastoilla on ollut vanhastaan yhteisiä järjestelmäratkaisuja. Vastaavaa kehitystyötä on tehty myös museoiden ja arkistojen järjestelmissä. Tällä on pyritty yhteismitallistamaan palveluita ja ratkaisuja, mikä taas on mahdollistanut mm. Finna -asiakasliittymässä paremman aineistojen saatavuuden.

KDK kokonaisarkkitehtuuri määrittelee kullekin sidosryhmälle roolit sen mukaan, ovatko ne palvelujen tuottajia vai käyttäjiä. Tässä mallissa kirjastojen nähdään olevan palvelun mahdollistajan roolissa aineistojen tuottajana. Hyödyntäjänä kirjastoille on kuvattu rooli säilytyksessä sekä ulkoisissa tukipalveluissa. Muita palvelujen tuottajia ovat mm. CSC Tieteellinen Laskenta Oy, Valtori, Kansalliskirjasto ja Väestörekisterikeskus. KDK:n loogisissa tietovarannoissa kuvataan sellaiset digitaaliset aineistot, jotka halutaan tarjota KDK:n kautta hyödynnettäviksi. Jaettavan aineiston lisäksi loogiset tietovarannot sisältävät kuvailevaa sekä hallinnollista ja teknistä metatietoa. Näistä jälkimmäisen tarkoituksena on mm. yhteiskäytön tehostamisen mahdollistaminen. Arkkitehtuurissa kuvataan asiakkaita ja käyttöoikeuksia koskevat tietovarannot, joiden avulla kehitetään käyttökokemusta ja digitaalisten aineistojen käyttöoikeuksia. Kuten Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri, myöskään KDK:n kokonaisarkkitehtuuri ei kuvaa Kartturi-mallin fyysistä tasoa, vaan kuvaa lähinnä arkkitehtuuria ohjaavat standardit.

 

Kirjapyörre kuin uusi kirjastojärjestelmä © PublicDomain CC 0

AAPA-verkosto ja AMKien digitalisoinnin kehittämisohjelma 2014-2020

Ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien AAPA-verkosto on linjannut kirjastoillekin tuttuja teemoja kehittämisohjelmassa, joka on hyväksytty tietohallinnon kehittämisohjelman viitekehykseksi. Kehittämisohjelman tavoitteena on kehittää avoimen tiedon tuottamista ja sen hyödyntämistä. AAPA:n tietohallinnon kehittämisen periaatteissa on mainittu mm painopisteen siirtyminen tietotekniikan tuottamisesta ydintoiminnan tukemiseen ja kumppanuuksien rakentaminen vastaamaan palvelutarpeita sekä palveluiden tuottaminen verkostojen kautta. Lisäksi järjestelmien rakentaminen yhteistyöllä ja yhteistyö yliopistojen kanssa on mainittu periaatteissa. Näiden voidaan nähdä olevan jo tuttuja teemoja korkeakoulukirjastoissa. Myös kirjastojärjestelmissä valittavissa olevat vaihtoehdot ovat viemässä toimintaa järjestelmäkeskeisyydestä toiminnallisiin prosesseihin. Tietohallinnossa on pyritty mm. PEPPI-opintohallintojärjestelmän kehittämisessä hyödyntämään verkoston osaamiskeskittymiä. AAPA-verkosto on linjannut ammattikorkeakoulujen digitalisointia niin, että opetuksessa on käytössä sähköiset oppimateriaalit ja virtuaaliset oppimisympäristöt vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta pyritään mahdollistamaan yli korkeakoulurajojen.

OPI-viitearkkitehtuuri

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri kuvaa miten prosessit, tekijät, palvelut ja tiedot toimivat kokonaisuutena yhteen. Viitearkkitehtuurin tavoitteena on luoda puitteet eri korkeakouluissa tapahtuvalle kehityksen yhteensovittamiselle, mutta ei kuitenkaan kuvaa teknistä ympäristöä, joka on korkeakoulujen valittavissa. Tämäkin viitearkkitehtuuri perustuu Kartturi-malliin. OPI-arkkitehtuurin historiasta löytyy on mm. ProAMK-projekti, joka oli Arene ry:n tietohallintohanke n. 10 vuotta sitten. Tavoitteena oli tuottaa yhteinen opintohallintojärjestelmä ja yhteisiä tietomallimäärityksiä. Kehittämisestä vastaa synergiaryhmä, joka koostuu opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon asiantuntijoista.

Prosessien määritystyö on jatkuvaa ja asiantuntijoiden wiki-sivustolla voi seurata viimeisintä ehdotusta sekä kehitystyön taustaa. Kirjastojärjestelmästä löytyy liittymäpintaa useampaankin kohtaan opetuksen prosesseissa. Arkkitehtuurin prosessimäärityksissä määritetään mm. opetusresurssien käyttöä ja kehitetään opetuksen suunnittelua. Opetuksen tuen ja hallinnon aliprosesseissa voisi uuden kirjastojärjestelmän myötä olla enemmänkin tarttumapintaa esim. lukulista-palvelujen muodossa, mutta myös muiden tiedonhallinnallisten kirjastoprosessien muokattavuudessa lähemmäs opetuksen keskiötä.

Lisätietoa ja lähteitä:

Kokonaisarkkitehtuurimalli Kartturi

Avoimen datan palvelu Avoindata.fi

Avoimen datan tekninen kuvaus: https://www.avoindata.fi/data/dataset/a6835067-f09f-492c-9a0d-05590f71085c/resource/a134bfe8-b1cf-405e-8f39-cae1a06c1802/download/Rajapinnan-kuvausv20.pdf

Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri: https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/perusta-perustietovarantojen-viitearkkitehtuuri-1-0

KDK:n kokonaisarkkitehtuuri: http://www.kdk.fi/index.php/fi/kokonaisarkkitehtuuri

Lähde ja lisätietoa: https://tt.eduuni.fi/sites/aapa/public/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=/sites/aapa/public/Shared%20Documents/AAPA-Amk-digitalisoinnin_kehitt%C3%A4missuunnitelma_fin_%20136.pdf&action=default

OPI-arkkitehtuuri: https://confluence.csc.fi/display/OPI/OPI-viitearkkitehtuuri

articleRating

voteData

leaveReply

 (photo: )
Pirjo Kangas ,  Hilla Mäkelä  - 23.11.2016, 14:01

WhatsApp lainauksen apuvälineenä Humakin kirjastossa

Humakin kirjaston kahdessa toimipisteessä, Kuopiossa ja Turussa, on syksyn mittaan testattu WhatsApp-lainausta uutena lainaustapana lainausautomaattien ja virkailijalainauksen rinnalla....

 (photo: )
Jussi Kärki  - 23.11.2016, 14:01

Ei se vaihtamalla parane

Kaikki Voyager-järjestelmää käyttävät AMK-, yliopisto- ja erikoiskirjastot ovat ilmoittautuneet mukaan kirjastojen taustajärjestelmän kilpailutuksen yhteiseen valmisteluun. Tavoitteena on...

Kuva 2. TAMKin kirjastoon toimitettiin vuonna 2015 yhteensä 353 kansitettua opinnäytetyötä. (photo: Photographer:Marjatta Ojala)
Eija Mustonen  - 23.11.2016, 14:01

Opinnäytetöiden sähköistä arkistointia TAMKin malliin

Ammattikorkeakouluissa on ollut viime vuosina paljon esillä opinnäytetöiden arkistointiin liittyvät kysymykset. Olisiko sähköinen järjestelmä toimiva vai pitäydytäänkö perinteisessä paperisessa...

 (photo: )
Jukka Pitkänen ,  Heli Vilja-Sarromaa  - 23.11.2016, 14:01

Kehitämme kokeillen: IL-tentti verkkoon

Syksyllä 2016 uudistettiin opiskelijapalautteen pohjalta Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) yhteisen ydinosaamisen opintojen Informaatiolukutaidon opintojaksoa. Informaatiolukutaidon opintojakso (1...