Register
 (photo:  Taina Peltonen, Susanna Ruohomäki )
15.12.2016, 20:13

ECIL2016 Prahassa 10.–13.10.2016

Neljäs kansainvälinen informaatiolukutaidon konferenssi, European Conference on Information Literacy (ECIL), järjestettiin 10.–13.10.2016 Prahassa. Konferenssin pääteemana oli “Information Literacy in the Inclusive Society”. Syksyisessä Prahassa eri puolilta maailmaa tulleet 312 osallistujaa saivat hyvän katsauksen informaatiolukutaidon tutkimuksista ja käytänteistä. Suomesta osallistujia oli 14, suurimpana ryhmänä olivat amerikkalaiset, joita oli 50.

Kirjastossa 3D tietoasiantuntijoiksi

ECIL2016-konferenssin pääpuhujaksi oli kutsuttu mediatieteen professori Tara Brabazon Flindersin yliopistosta Australiasta. Hän herätteli yleisöä räväkällä esiintymisellään pohtien puheenvuorossaan (podcast) kirjastoammattilaisen roolia muuttuvassa globaalissa yhteiskunnassa. Hän korosti koulutuksen ja kirjastojen merkitystä tiedon ja tietämyksen kehittäjinä. Tara aloitti puheensa sanomalla, että aikamme suurin haaste ei ole terrorismi vaan välinpitämättömyys. Ajallemme on tyypillistä, että mielipide ja tunne syrjäyttävät tiedon ja tietämyksen. Mielipiteisiin ja tunteisiin vaikuttamisen esimerkkinä hän mainitsi Yhdysvaltain presidenttiehdokas Donald Trumpin.

Tara Brabazonin esitys oli räväkkä.

Taran mielestä tietämättömyyttä vastaan voidaan taistella lukemalla, ajattelemalla ja kirjoittamalla. Nämä perustaidot mahdollistavat asiayhteyksien reflektoinnin ja tiedon analysoinnin. Koulutuksessa tulee painottaa laadukkaita oppimateriaaleja ja ohjata oppijoita luotettaville lähteille. Tässä roolissa hän näkee 3D kirjastonhoitajan. 3D kirjastonhoitajalla on sosiaalinen vastuu tiedon välittämisestä muuttuvassa yhteiskunnassa. Taran 3D-termit muodostuvat digitalisaatiosta (digitization), kulttuurisesta globalisaatiosta (deterritorialization) ja käyttäjän suorasta pääsystä tiedonlähteille (disintermediation).

Muuttuvan yhteiskunnan muuttuvissa palveluissa kansalaiset ja opiskelijat tarvitsevat informaatiolukutaitoa. Kirjastojen ja tietoasiantuntijoiden roolina onkin ohjata opiskelijat luotettaville ja laadukkaille aineistoille sekä kehittää heidän tiedonhakukäyttäytymistään. Asiakkaan suora pääsy aineistoihin ei tarkoita että asiakkaat osaavat käyttää näitä palveluita. Organisaation tulee hyödyntää kirjastojen asiantuntemusta tiedonhaun ja tiedonlähteiden osaamisen välittäjänä. Välittäjät puolestaan tarvitsevat kiinteää yhteistyötä opettajien ja opetuksen kanssa. Yhteistyöllä kehitetään samanaikaisesti niin opiskelijan, opettajan kuin kirjastoammattilaisen osaamista.

Digitaaliset taidot - edellytys yhteiskunnassa toimimiseen

ECIL-konferenssin toisen päivän pääpuhuja oli professori Jan Van Dijk Twenten yliopistosta. Hän on tutkinut sosiaalisia näkökohtia tieto- ja viestintätekniikassa. Hänen puheensa keskeisin teema oli digitaalisten taitojen hallitsemisen välttämättömyys nyky-yhteiskunnassa.
 

Van Dijk jakaa digitaaliset taidot välinetaitoihin ja sisältötaitoihin. Välinetaitoja ovat operationaaliset taidot eli ns. “nappulatekniikka” sekä formaaliset taidot, joilla hän tarkoittaa verkkosivujen navigointiin ja nettiselailuun liittyviä taitoja. Sisältötaitoja hänen mukaansa on neljä: 1) tiedonhakutaidot (hakukoneiden käyttö), 2) kommunikointitaidot (esim. sähköpostin ja verkkoidentiteetin hallinta), 3) luovat taidot (kyky tuottaa internetin sisältöä suunnitelmallisesti) sekä 4) strategiset taidot (digitaaliset välinetaidot omien päämäärien edistämisessä). Van Dijkin mukaan välinetaidot ovat edellytyksenä sisältötaitojen kehittymiselle. Edellytyksenä digitalisaatiolle on siis kansalaisten pääsy tekniikan äärelle ja kyky osata käyttää sitä ja mahdollisuus saada opastusta sen käyttöön.

Van Dijkin kuusi digitaalista taitoa linkittyy ns. 2000-luvun taitoihin (21th-century skills). Taidot ovat edellytyksiä tulevaisuuden työelämässä. Kansalaisia tulisi hänen mukaansa valmistella kohtaamaan tulevaisuus, esimerkiksi robottien ja esineiden internetin muokkaama yhteiskunta. Ihmisten pitää ymmärtää, mitä tarkoittaa palvelujen tai laitteiden käyttäminen, esimerkiksi mitä seuraa jos käyttää aktiivisuusranneketta ja antaa vakuutusyhtiölle pääsyn omiin terveystietoihin. Teknologisessa yhteiskunnassa ei riitä, että hallitsee sisällön vaan on osattava myös teknologia, jolla hallita sisältöä. Teknologia tekee myös kontekstin.

Diskurssianalyysia ja Wittgensteinin kielipeliä

Muutamassa konferenssin esityksessä tutkittiin informaatiolukutaitoa kielen ja kielenkäytön näkökulmasta. Tohtorikoulutettava Anu Ojaranta esitteli tutkimustaan, jossa hän käyttää   diskurssianalyysia tutkiessaan informaatiolukutaidon käsitettä suomalaisen peruskoulun opetussuunnitelmissa. Tutkimuksen kohteena ovat opetussuunnitelmat vuosilta 2004 ja 2014. Opetussuunnitelmien lisäksi hän haastatteli tutkimustaan varten koulukirjastojen kirjastonhoitajia ja peruskoulun opettajia. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan analyysin tuloksia. Linkki esitykseen.

Michael Flierl: Information Literacy Dialogue as a Wittgensteinian Language Game: Embedding IL into Curricula
Michael Flierl: Information Literacy Dialogue as a Wittgensteinian Language Game: Embedding IL into Curricula © Taina Peltonen, Susanna Ruohomäki

Toinen esitys, jossa informaatiolukutaitoa (IL) tarkasteltiin kielenkäytön näkökulmasta oli Michael Flierlin esitys “Information Literacy Dialogue as a Wittgensteinian Language Game: Embedding IL into Curricula”. Flierl esitteli Wittgenstein kielipelin, jonka mukaan sanojen merkitys riippuu sosiaalisesti, kulttuurisesti ja julkisesti sovituista säännöistä. Opettajilla ja kirjastonhoitajilla saattaa olla erilainen ymmärrys termien “informaatio”, “tieto” ja “informaatiolukutaito” merkityksestä, toisin sanoen he pelaavat eri kielipeliä. Flierlin mukaan informaatiolukutaidon standardit ja mallit hyödyttävät kirjastonhoitajaa, mutta ne eivät välttämättä ole paras keino selittää asiaa opettajille tai korkeakoulun johdolle.

Flierl suosittelee, että kirjastonhoitajat pelaisivat koulutusohjelman kielipeliä ja selvittäisivät, miten siellä informaatiota hyödynnetään oppimisessa. Tätä taustaa vasten informaatiolukutaito olisi helpompi sulauttaa opetukseen ja opetusohjelman tasolle. Kolmella perustavan laatuisella kysymyksellä kirjastonhoitaja ja opettaja pääsevät pelaamaan samaa kielipeliä. 1) Mitä opiskelijan olisi tiedettävä, tehtävä tai ymmärrettävä kurssin jälkeen? 2) Miten opiskelijat käyttävät informaatiota kurssilla? 3) Pitäisikö opiskelijan tiedonkäytön olla kurssin sisällöstä erillistä tai siihen integroitunutta? Näiden kysymysten avulla kirjastonhoitaja pääsisi kiinni kunkin kurssin IL- “sääntöihin” ja voisi sen perusteella kertoa informaatiolukutaidon hyödyistä koulutusohjelmassa.

Verkko-ohjausta asiakaslähtöisesti

Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) kirjasto osallistui ECIL-konferenssiin posteriesityksellä Online Coaching for Information Needs. Posterilla esiteltiin SAMKin kirjaston digitaalista ohjauspalvelua eINFOtelakkaa. Asiakas ja kirjaston tietoasiantuntija kohtaavat sovitusti virtuaalisessa ohjaushuoneessa. Asiakkaalla on opinnäytetyöhön tai oppimistehtävään liittyvä tiedontarve, johon etsitään yhdessä monipuolisesti aineistoja. Parhaimmillaan yhteistyö on vuoropuhelua, jossa aiheen asiantuntija ja tiedonhaun ammattilainen jakavat toisilleen osaamistaan.

Konferenssin pääpuhuja Tara Brabazon vieraili iloksemme SAMKin posterilla.
Konferenssin pääpuhuja Tara Brabazon vieraili iloksemme SAMKin posterilla. © Taina Peltonen, Susanna Ruohomäki

ECIL-konferenssin posterihuoneessa kävi hyvä pöhinä, kun keskiviikkona oli vuorossa SAMKin posterin esittely. Posterin keskeisinä teemoina olivat 3C:tä: connecting (yhdistäminen), coaching (valmentaminen), cooperating (yhteistyö). Konferenssin pääpuhuja Tara Brabazon vieraili iloksemme SAMKin posterilla. Hän löysi yhteneviä teemoja oman esityksensä ja SAMKin kirjaston posterin välillä, joissa kummassakin korostettiin yhteistyön merkitystä.

Posterin sijainti oli onnistunut, sillä ständillä oli tilaa pysähtyä ja keskustella niin verkko-ohjauksesta kuin laajemminkin kirjaston yhteistyöstä opetuksen kanssa. Käyntikortit vaihtoivat omistajaa ja keskustelu polveili. Posteriesitys sai aikaan paljon vuorovaikutusta, verkottumista ja tiedon välittymistä.

Vierailu Tsekin teknilliseen kansalliskirjastoon 

National Library of Technology
National Library of Technology © Taina Peltonen, Susanna Ruohomäki

Národní technická knihovna ( NTK / National Library of Technology) uusi ekologinen kirjastorakennus avattiin syksyllä 2009. Kirjastorakennus on saanut arkkitehtuuri- ja muotoilutunnustuksia. Suuri, kuusikerroksinen kaareva rakennus on sisältä tehdasmainen raakabetonisine pintoineen. Raakabetoninen pinta on todettu haasteelliseksi siivota ja työympäristössä on paljon pölyä. Lattiapinnan voimakkaat värit kuvaavat kantavuutta ja samalla pehmentävät tehdasmaista tunnelmaa. Romanialaisen taiteilijan Dan Perjovschi [https://www.facebook.com/danperjovschi/] kantaa ottavat piirustusinstallaatiot elävöittävät sisätilan korkeaa ja avaraa atriumia.

Työskentelytiloja on runsaasti ja ne ovat kovassa käytössä. Kirjastoon rekisteröityneillä opiskelijoilla on mahdollisuus työskennellä osassa tiloja myös kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella. Kirjasto on kaikille avoin, mutta päästäkseen sisään on otettava kuitti kirjaston ulkopuolella olevasta automaatista. Kuitti on pidettävä tallessa, että pääsee kirjastosta ulos. Kirjaston käyttö on maksullista, mutta useimmat maksuista ovat nimellisiä.

Tietopalvelu on englanniksi Consultation. Kuvaako consultation tai counseling paremmin kirjastolaisten ohjaavaa otetta kuin tietopalvelu ja  information service? Esimerkiksi opintojen ohjaus on englanniksi study counseling. SAMKin ja TAMKin kirjastossa tavoitteena on ollut jo usean vuoden ajan kirjastolaisten ohjaavaa ote kaikessa kirjastotyössä ja asiakaspalvelussa.

Vierailun jälkeen saimme tutustua NTK:n mystery shopping -menetelmällä  toteutetun asiakaspalveluselvityksen tulosten yhteenvetoon, josta löytyivät myös linkit käytettyyn lomakkeeseen ja testiasiakkaan ohjeeseen. Jos suunnittelet vierailua tai vaihtoa Tsekin tasavallan korkeakouluihin, niin lokakuu on siellä lukuvuoden aloituksineen kaikkein kiireisintä aikaa.

Verkottumista

Konferenssin monipuoliset esitykset ja keskustelut jättivät paljon pohdittavaa ja ajatuksia. Kirjastojen merkitys osallistavassa, tietämystä ja taitoja korostavassa digitalisoituvassa yhteiskunnassa on yhä merkittävämpi. Enää ei voida puhua pelkästään informaatio- tai medialukutaitoon ohjaavasta kirjastosta, josta saa tiettyjä tietoja ja taitoja. Kirjastot ovat paikkoja, joissa niiden monipuoliset tilat tarjoavat erilaisia tapoja ja mahdollisuuksia olla yksin tai kohdata muita ihmisiä, verkottua, tehdä työtä, opiskella. Nykyisessä yksilöä korostavassa yhteiskunnassa kirjastot omalta osaltaan tuovat esille yhdessäolon ja yhteisen tekemisen merkitystä ja siitä saavutettavia hyötyjä. Osaammehan itse nähdä monipuolisuutemme ja mahdollisuutemme ja hyödyntää niitä yhdessä?

 

Hyvien käytänteiden jakamista Prahan teknillisen yliopiston kirjaston kanssa.
Hyvien käytänteiden jakamista Prahan teknillisen yliopiston kirjaston kanssa. © Taina Peltonen, Susanna Ruohomäki

 

Lähteet:

Konferenssin Book of Abstracts [http://ecil2016.ilconf.org/wp-content/uploads/2016/10/ECIL2016_BoA.pdf]

Konferenssin esitykset [http://ecil2016.ilconf.org/] konferenssin sivuilla > Presentation

Konferenssin facebooksivut [http://www.facebook.com/ECIL2016]

 

articleRating

voteData

leaveReply

 (photo: Perttu Rastas)
Anne Mikkanen ,  Jaana Vaittinen ,  kansikuva Perttu Rastas  - 15.12.2016, 20:13

Riimi, rakkauteni – Kari Huttusen haastattelu

Savonia-ammattikorkeakoulun informaatikko Kari Huttusen työuraan kuului kaksi erilaista kirjastomaailmaa; Kuopion kaupunginkirjasto ja Savonia-ammattikorkeakoulun kirjasto. Yleisen kirjaston...

 (photo: )
Minna Marjamaa  - 15.12.2016, 20:13

AMKIT-konsortion uudeksi puheenjohtajaksi Hanna Lahtinen

AMKIT-konsortion puheenjohtajaksi valittiin marraskuun yleiskokouksessa Laurean tieto- ja julkaisupalveluiden johtaja Hanna Lahtinen. Samalla konsortion pääkonttori siirtyy puheenjohtajan mukana...

 (photo: Linda Saukko-rauta)
Leena Elenius ,  Tuula Ala-Hakuni  - 15.12.2016, 20:12

Amkien e-aineistokampanja: markkinointia uudella ilmeellä

AMKIT-konsortion viestintä- ja e-aineistoryhmät ovat vastauksena kirjastokentän toiveeseen ideoineet ja suunnitelleet kampanjamateriaalin e-aineistojen markkinointia varten. Toteuttajaksi...

 (photo: Perttu Rastas)
Anne Mikkanen ,  Jaana Vaittinen ,  kansikuva Perttu Rastas  - 15.12.2016, 20:13

Riimi, rakkauteni – Kari Huttusen haastattelu

Savonia-ammattikorkeakoulun informaatikko Kari Huttusen työuraan kuului kaksi erilaista kirjastomaailmaa; Kuopion kaupunginkirjasto ja Savonia-ammattikorkeakoulun kirjasto. Yleisen kirjaston...

  Kuva 2. Tässä pöytäseurana Perusta, Nigeriasta, Tansaniasta, Belgiasta, Tanskasta ja Suomesta Arcadan informaatikko Sarah Hagström (toinen oikealta). Marketta Fredriksson kuvassa keskellä. (photo: Marketta Fredriksson ja Tytti Kallio-Kokko)
Marketta Fredriksson ,  Tytti Kallio-Kokko  - 18.12.2016, 22:15

Diakin informaatikot Sevillassa 6.–11.6.2016 : 15th EAHIL

Osallistuimme kesäkuussa Sevillassa pidettyyn EAHILin konferenssiin (the 15th European Association for Health Information and Libraries), teemana "Knowledge, Research, Innovation…e-health"....

Hanna-Riina (photo: )
Hanna-Riina Aho päätoimittaja  - 15.12.2016, 20:12

Omasta päästä: Joulutervehdys runon riimein

Tuskin kuulee tiun pienen kilinää, harva huomaa tonttujoukon vilinää, kun on jokaisella hoppu, kaupoistakin, ehkä, kaikki loppu. Tohotusta, jotta tulis joulu, päättyis arki,...