Register
Kehruutyttö kehrää Kehruuhuoneen pihassa.  (photo: Kirsti Karttunen)
Kehruutyttö kehrää Kehruuhuoneen pihassa.
20.09.2017, 18:27

Senaatti Goes Saimaa – vihreitä ajatuksia Lappeenrannasta

Kehruuhuoneen emäntä Sari Kaasinen mainitsi Lappeenrannassa elokuisena lauantaina, että Kehruuhuonelaitos on perustettu 1816 ja tämän nimenomaisen Kehruuhuoneen piirustukset ovat vuodelta 1838. Rakennuksen hirret ovat vanhat. Kyseessä on alun perin naisten työ- ja ojennuslaitos eli naisvankila. Alkuperäisen käyttötarkoituksen jälkeen rakennus on käynyt läpi monia eri vaiheita. Linnoituksen alueella oli sotien aikaan sotavankileiri noin 3000 vangille. Urheilutalo perustettiin tähän 1947. 7,5 metrin kattokorkeus mahdollistaa pallopelit. Rakennus liittyy varsin vahvasti Lappeenrannan perheiden ja sukujen historiaan, koska sitä on käytetty erityisen paljon tanssipaikkana. Tenniksen peluu jatkui vielä neljä vuotta sitten. Kulttuuri- ja tapahtumakeskus Kehruuhuone tästä tuli 2015. Sarin tytär Kiisa halusi pienen(!) kahvilan. Karjalaisuus on sydämen asia. Ruokaa pitää olla riittävästi ja sen pitää maistua. Kartamme itsepalvelukulttuuria, lautasia ei tarvitse viedä pois.

Vihreä kaupunki

Kansanedustaja Ari Torniainen, kaupungin ”oma senaattori”, avasi senaatinkokouksen bisnesseminaarin näyttämällä laatimaansa karttaa: kahdet suunnistuskisat on vedetty tällä kartalla. Torniaisen seminaariaiheena oli: Lappeenranta haluaa kehittyä johtavaksi uusiutuvan energian keskukseksi Euroopassa. Ei enää kaatopaikkoja vaan kierrätystä, varsin siistejä paikkoja, joissa lajitellaan asiat tarkasti. Tässä mielessä Lappeenranta on vihreä kaupunki. Se on päässyt 14:n parhaan kaupungin joukkoon maailmassa Earth Hour City Challenge -kisassa. LUT saa tästä ison kiitoksen. Kaupungin itäosassa sijaitsee tuulipuisto johon ihmiset suhtautuvat myönteisesti. Ympäristöpäämäärät ovat: ei jätettä, ei päästöjä ja puhdas vesi. Tulosta mitataan uusina työpaikkoina sekä investointeina. Esimerkkejä ovat jätteistä komposiittituotteita valmistava pilottilaitos, maailman suurin metanointilaitos. Kolme koulua ja yksi päiväkoti ovat mukana ympäristöopetuksessa. Lappeenranta valittiin vuoden pyöräilykaupungiksi 2015, mutta edelleen on paljon parannettavaa pyöräilyn osalta.

Vihreä maakunta tai kaksi

Mikkeli, Juva, Sulkava, Puumala, Imatra, Lappeenranta, Savitaipale, Taipalsaari, Ruokolahti muodostavat yhdessä Saimaan Geopark-alueen, joka on geologinen alueen rajaus, mutta sisältää myös biologiset lähtökohdat. Saimaa on geologialtaan ainutlaatuinen järvialue maailmassa, johdatteli Topiantti Äikäs ja jatkoi: haetaan matkailuun uutta sisältöä, luontomatkailun kehittämisestä on kyse, "purjehditaan juomavedessä”. Maakuntien välillä on saatu aikaan Saimaa-sopimus, ja Geopark on yksi sopimusta. Tavoitteena on päästä tällä konseptilla osaksi Unescon toimintaa. Se on iso asia toteutuessaan, otetaan huomioon geologian historian ja luonnon vahvuudet.  Rokualla, noin 130 km Oulusta itään, on toinen Geopark-alue. Geopark auttaa tuotteistamaan, ei kieltoja vaan aktivointia. Se vahvistaa alueen asukkaiden kotiseudun tuntemusta, arvostusta, identiteettiä, elinvoimaa. Mukana on kouluja, oppilaitoksia, korkeakouluja ja näin toteutetaan geokasvatus ja tutkimus -ulottuvuuksia. Äikäs luonnehti itseään: ”olen saimaalainen”, koska purjehdin niin paljon. Voitaisiin ruokkia sitä käsitettä. Saimaa Geopark ry on perustettu syksyllä 2016. Yhdistys kehittää geoparkin toimintaa ja hakee Unescon statusta; hakemus marraskuussa 2017. Tuetaan Saimaan alueen markkinointiponnistuksia. Kaupungit osallistuvat 3 rahalla, kunnat yhdellä rahalla. Maksut eivät perustu asukasmääriin. Tämä aiheutti aluksi närää, mutta on sittemmin ymmärretty. Yhdistyksellä on kumppaneita, Geopark member yrittäjäjäseniä (ei äänivaltaa) joille on tarjolla Geopark-koulutusta, henkilökohtainen yrityskäynti tai yritysneuvonta, oikeus käyttää Geopark-logoa ja yhteistyömahdollisuuksia. Lisäksi on Geopark-kummeja, organisaatioita (yhteisöjäsen).  Geoparkeja on maailmassa ollut olemassa noin 30 vuoden ajan ja Unesco on ollut mukana kuviossa noin kaksi vuotta. Vertailutietoja saataneen tulevaisuudessa.

 

 

Luomulehmä lomailee Lappeenrannan vihreissä tunnelmissa.
Luomulehmä lomailee Lappeenrannan vihreissä tunnelmissa. © Kirsti Karttunen

Vihreä kampus

Juha Matti (Juhis) Saksa varoitteli heti kättelyssä että 20 % kuulijoista loukkaantuu persoonastani ja 80 % on hämillään tämän esityksen jälkeen. Joka tapauksessa esitys muodostuu kolmesta osasta: LUT ja strategia, Green Campus ja LUT-konserni. Helvetissä olisi ollut helpompaa, viimeiset 10 vuotta ovat olleet sellaiset. Jos olisi ollut helpompaa, tätä tekisi joku muu. Kurkistetaan aikaan ennen 2010, jolloin yliopistot olivat tilivirastoja, joissa oli virkamiehiä. Kiinteistöjen rakentaminen oli keskeinen tehtävä. LUT oli siinä mielessä onnekas, että 2008 esitettiin LUT:n ja Joensuun yliopiston lakkauttamista Suomen Kuvalehdessä ilmestyneessä artikkelissa. Se oli pelastus koska vaati yliopistouudistusta. Sain määritteen ”musta surma” kun 31 strategista painopistealuetta muuttui neljäksi. Ne ovat puhdas energia, kiertotalous, kestävä liiketoiminta ja yrittäjyys, poikkileikkaavat teemat. Toteuttamiseen tarvitaan rohkeus menestyä, intohimo luoda uutta tieteen avulla ja tahto rakentaa hyvinvointia. 76 miljoonan euron liikevaihdosta 60 % tulee ministeriön kautta ja 40 % muualta. Kampukselta löytyy 70 kansallisuutta. ”Pystyn puhumaan helposti mustan valkoiseksi”, mutta ei se kannata. Kysytään mieluummin opiskelijoilta. Opiskelija esimerkiksi ehdotti puiden kaatamista rakennusten ja rannan välistä, jotta Saimaa näkyisi myös kampukselle. Tämä on sittemmin hoidettu kaupungin kanssa. Jokainen opiskelija käy läpi Green Campus -ajatukset. Green your mind – mind your green. 2012–2016 aikahaarukassa on lämmitysenergian säästö ollut 26 %, sähkön säästö 24 %, veden kulutuksen säästö 33 % kampuksella. Kestävän kehityksen kampukset -kisaan 2013 lähdettiin mukaan, jotta nähtäisiin maailman taso ja opittaisiin jotain. Se yllätti täysin, ei opittu mitään, koska saatiin välittömästi ensimmäinen palkinto Singaporessa. Saimaan ammattikorkeakoulu on samalla kampuksella. Kyseessä on konserni, ei fuusio, ja siihen kuuluu myös Lahden ammattikorkeakoulu. LUT on omistaja eli emoyhtiö ja konserniin kuuluu siis 2 tytäryhtiötä. Konsernia johdetaan strategisena kokonaisuutena. Kolme isoa tavoitetta ovat kansainvälinen opiskelijarekrytointi ja koulutusvienti, uudenlaiset koulutuspolut, vaikuttavuus elinkeinoelämään. Kolme rehtoria istuu kahvipöydässä, toimii. Ei perusteta työryhmää, koska työryhmän tavoite ei ole saada mitään aikaan.

 

Kirsti Karttunen Informaatikko
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Kirjastopalvelut

 

 

 

 

articleRating

voteData

leaveReply

Tänä syksynä alkaa Kreodin teossa uusi tie. (photo: )
toimituskunta  - 20.09.2017, 19:34

Kreodin uusi toimituskunta esittäytyy

Kreodin toimituskuntaan valittiin kesäkuussa ilahduttavan suuresta hakijamäärästä kahdeksan kirjoittajaa, valintakriteereinä oli alueellinen edustavuus ja kirjoittajakokemus. Ensimmäisessä...

Avoin tiede ja tutkimus tapahtuma streamattiin verkkoon. (photo: Ria Gynther)
Riikka Sinisalo ,  Essi Prykäri  - 20.09.2017, 19:33

Tutkimusmatkalla tiedeviestintään

Lahden ammattikorkeakoulun julkaisutoiminta siirtyi Lahden korkeakoulukirjaston vastuulle vuosi sitten. Samalla on noussut esiin ajatus julkaisujen näkyvyyden kasvattamisesta ja niistä...

 (photo: )
Riitta-Liisa Karjalainen ,  Elina Laineenoja ,  Eerika Kiuru ,  Arja Kunnela ,  Katja Laitila  - 20.09.2017, 19:33

Joustava kasvualusta oppimiselle - Kirjasto kolmantena tilana

Digiaikana oppijaa ei saa jättää yksin. Verkko houkuttaa, verkko koukuttaa, mutta se myös etäännyttää ja eristää. Kirjasto tarjoaa turvallisen kohtaamispaikan sekä fyysisenä että digitaalisena...

Tänä syksynä alkaa Kreodin teossa uusi tie. (photo: )
toimituskunta  - 20.09.2017, 19:34

Kreodin uusi toimituskunta esittäytyy

Kreodin toimituskuntaan valittiin kesäkuussa ilahduttavan suuresta hakijamäärästä kahdeksan kirjoittajaa, valintakriteereinä oli alueellinen edustavuus ja kirjoittajakokemus. Ensimmäisessä...

 (photo: )
Riitta-Liisa Karjalainen ,  Elina Laineenoja ,  Eerika Kiuru ,  Arja Kunnela ,  Katja Laitila  - 20.09.2017, 19:33

Joustava kasvualusta oppimiselle - Kirjasto kolmantena tilana

Digiaikana oppijaa ei saa jättää yksin. Verkko houkuttaa, verkko koukuttaa, mutta se myös etäännyttää ja eristää. Kirjasto tarjoaa turvallisen kohtaamispaikan sekä fyysisenä että digitaalisena...