Register
Pixabay, CC0 (photo: )
Pixabay, CC0
11.12.2017, 11:50

Digiliikkuja Mikkelissä – uudenlaiset tilat, tietojohtaminen ja etätyö

Suomen Nuorkauppakamarien syyskuun puolessa välissä järjestämän aluekokouksen yhteydessä pureuduttiin tiukasti digitaalisuuden teemaan. Päivien aikana kysyttyyn, liikutko digiajassa kuin ikiliikkuja. Osa tulevaisuuden digiajatuksista esitellään tässä.

Smart Space – tilat vuorovaikutteisiksi digitaalisilla menetelmillä

Mitä tapahtuu, kun digitaalisuus siirtyy laitteista tiloihin? Sitä ajatusta kehiteltiin, kunnes toimitusjohtaja, sanoi että keskittykää varsinaisiin töihin. Siirryttiin kehittelemään ideaa vapaa-aikana, ja 2013 irrottauduin tuosta työpaikasta, taustoitti Sami Kämppi OiOi:lta tarinaansa. Hän jatkoi, että sen jälkeen kaikki onkin ollut täyttä paahtoa ja jokainen päivä on ollut ylläri.

Nyt on oma, itse kehitelty sovellusalusta, jota kukaan ei voi kieltää käyttämästä. Ensimmäinen yhteistyö Heurekan kanssa oli tarkoitettu 3-7 vuotiaiden lasten pelotteluun. Syntynyt Heureka goes crazy toteutettiin kertopuulle ja se tuotti kansainvälisen palkinnon 2014. Samana vuonna YLEn isännöimä kansainvälinen konferenssi INPUT 2014 halusi esittää kansainvälisille vieraille suomalaista maisemaa. Tämä toteutui sentin paksuiselle pleksille.

Yhteistyötä on tehty myös Kansallismuseon, Muumimuseon, EMMAn, Päivälehden museon kanssa ja Mikkelissä MUISTI-hankkeen kanssa. Lumi/jää –pohjaa hyödynnettiin SMARTICE –nimellä Suomi 100 kansalaistorille, josta oli yhteydet Helsinki-Mikkeli-Levi. Ei ollut kovin hehkeä fiilis, kun lämpötila oli +7 astetta ja vettä satoi. Suomessa ei voi luottaa säähän!

Betonipohjalle tehty treenialusta: oikeaa pelivälinettä, esimerkiksi jalkapalloa voidaan käyttää, vaikka tikkatauluun osumiseen. Toteutus on mahdollinen myös usealle käyttäjälle. Mikkelissä OiOi on toteuttanut kaupunkiseikkailua. SLUSH halusi avajaisbileisiin jonotuksen ajaksi ohjelmaa. Omalla älypuhelimella voi toimia. Hong Kongin korkeimpaan pilvenpiirtäjään toteutettu avoimeen dataan perustuva tiedon visualisointi: rauhallinen, ei käy päälle, perustuu eksoplaneettoihin, joita on löydetty viime aikoina runsaasti, kun luotaimet toimivat kunnolla. Planeetat pyörivät pilvenpiirtäjän ympäri. Tähän sopivaa sävellettyä äänimaisemaa voi kuunnella mobiililaitteilla ja kuulokkeilla. Toteutuksesta saatiin kunniamaininta.

© Kirsti Karttunen
 

Tietojohtaminen avoimuuden aikakaudella

Samalla tontilla Samin kanssa, mutta painopisteenä ovat tekstit ja kuvat, availi Kaakois-Suomen ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Miia Kosonen omaa esitystään. Tavoitteena on arvon luominen aineettomista resursseista kuten tiedosta ja osaamisesta. Arvo ei ole aina rahaa. Kokemukset, elämykset (vrt. Sami edellä) voivat olla arvoa. Luoda avoimia tietoympäristöjä, joiden avulla tehdään yhteistyötä, käsitellään, analysoidaan, yhdistellään ja sovitellaan tietoa. Tämä on Ståhlen määritelmä vuodelta 2015 tietojohtamiselle. Jokainen on tietojohtaja. Kaikilla meistä on mahdollisuus osallistua keskusteluun ja edistää hyvän tietokulttuurin syntymistä, on puolestaan Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun tutkimusjohtaja Harri Laihosen ajatus. Miian ajatus taas on, että mahdollisuuden ohella meillä on velvollisuus osallistua.

Tietojohtamisen osaamista tarvitaan

  1. verkostojen, informaation ja palvelujen vallankumouksen takia,

  2. muuttuneen johtamiskäsityksen vuoksi,

  3. jatkuvaan oppimiseen ja kykyyn uudistua liittyen.

Alf Rehnin ajatuksen mukaan: Kaikki se minkä nostamme esimerkiksi, on jo kuolemassa pois. Monelta monelle, ihmiseltä ihmiselle, tarvitaan avoimuutta, läpinäkyvyyttä, jaettua vastuuta, demokratisoitumista, käyttäjälähtöisyyttä, jakamista. Mene sinne missä ihmiset jo ovat. So what eli mitä voin tehdä arjessa edistääkseni tietojohtajuutta? Pieniä kokeiluja, valmiutta luottaa ja herättää luottamusta. Tuo ammatillista osaamistasi ja persoonaasi esille. Ota aika takaisin vähentämällä umpioviestintää, turhia kokouksia tai työpalavereita.

Esimiehet digitalisoituneessa työympäristössä

Kouluttaja, esimiestyön ja työyhteisöjen kehittäjä Ulla Vilkman aloitti siteerauksella: Muutos ei tule enää koskaan olemaan niin hidasta kuin nyt. Risto Siilasmaa on näin sanonut. Työelämä muuttuu, suuri osa työstä automatisoituu, teknologinen älykkyys tulee täydentämään ihmisen älykkyyttä ja auttaa työn tekemisessä, arvelee Esko Kilpi. Digitalisaatio vapauttaa resurssit rutiineista tärkeämpiin asioihin.

Miksi menisit työpaikalle käydäksesi päivän skype-palavereja? Sen voit tehdä kotoakin. Mitä tietoja tarvitaan, että tämä toteutuu?

  1. Kykyä suunnitella ja hallita omaa työtä ja ajankäyttöä.

  2. Sosiaalista älykkyyttä, yhteyden luomista muihin ja kykyä vaikuttaa.

  3. Joustavuutta ja kykyä ajatella uudella tavalla.

  4. Kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa.

  5. Uteliaisuutta, halua oppia uutta.

  6. Ongelmanratkaisukykyä, arjen luovuutta, suunnittelijan asenne.

  7. Kognitiivisen kuorman hallintaa.

  8. Kykyä tehdä virtuaalisesti yhteistyötä ja olla läsnä muille.

Lähtökohta on, että työ tulee tehdyksi. Etäjohtamisen painopiste on ihmisten johtamisessa, tavoitekeskeisyys ja suorituksen johtaminen ovat tärkeää. Etätyössä työntekijän itsenäisyys lisääntyy. On kiinnitettävä huomiota vuorovaikutuksen määrään ja laatuun. Lähijohtamisessa yhteisöllisyys syntyy helpommin ja työn koordinointi on helpompaa. Esimies on tavoitettavissa (ainakin näennäisesti). Aineksia palautteen antamiseen saadaan työpaikalla helpommin.

Etäjohtamisen haasteita ovat luottamus, työsuorituksen mittaaminen, yhteisöllisyyden ylläpitäminen, sitoutuminen organisaatioon ja työntekijän kyky johtaa itseään. Asiaan vaikuttavat myös työyhteisön monimuotoisuus sekä työntekijän stressin määrä.

Etäjohtamisen kulmakiviin vaikuttavat:

  • Älä aliarvioi myönteisen palautteen voimaa.

  • Luottamusta rakennetaan vuorovaikutuksella.

  • Hyvä fiilis luo pohjaa luottamukselle ja arvostukselle.

Eristyneisyyden kokemus ja luottamuspula ovat seurausta vähäisestä vuorovaikutuksesta. Innostava visio ohjaa tekemistä silloinkin, kun esimies ei ole paikalla. Informaatioylikuorma lisää stressiä ja huonontaa muistia. Stressiä nostavat keskeytykset ja multitasking. Eniten vaikutusta on yksilön henkilökohtaisilla tavoilla ja odotuksilla. Työhön liittyvillä välineillä hoidetaan työnohjaamista. Etätyössä vapaamuotoisilla välineillä on merkitystä sitoutumiseen ja yksilölliseen johtamiseen.

Muistiin kirjasi nuorkauppakamarijärjestön aluevaalikokouksen yhteydessä senaattori #55364

articleRating

voteData

leaveReply

Oulun Pikisaaressa on lunta. Kuva: Oulun kaupunki. (photo: )
Oulun ammattikorkeakoulun kirjasto  - 11.12.2017, 11:53

Oamkilaiset haastavat kuvaamaan amk-kirjastoarkea vuonna 2018

Miltä mahtaa näyttää elämä oman kirjaston ulkopuolella, erityisesti muissa amk-kirjastoissa? Ensi vuonna se saattaa selvitä, jos lähtee mukaan Oulun ammattikorkeakoulun kirjastolaisten heittämään...

FunkyFocus, Pixabay, CC0 (photo: )
Pertti Föhr ,  Ria Gynther  - 11.12.2017, 11:51

Korkeakoulukirjasto mobiilisti mukanasi

Lahden korkeakoulukirjasto on kehittänyt yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun mobiilisovellustiimin kanssa mobiileja kirjastopalveluita keväästä 2017 alkaen. Marraskuussa julkaistiin LAMK App...

Oulun Pikisaaressa on lunta. Kuva: Oulun kaupunki. (photo: )
Oulun ammattikorkeakoulun kirjasto  - 11.12.2017, 11:53

Oamkilaiset haastavat kuvaamaan amk-kirjastoarkea vuonna 2018

Miltä mahtaa näyttää elämä oman kirjaston ulkopuolella, erityisesti muissa amk-kirjastoissa? Ensi vuonna se saattaa selvitä, jos lähtee mukaan Oulun ammattikorkeakoulun kirjastolaisten heittämään...

Osa toimituskunnasta hassuttelee Suomenlinnassa. (photo: )
toimituskunta  - 11.12.2017, 11:53

Meidän lehteä tekemässä – Kreodi-työpaja 2.11.2017

Oli kaunis, mutta jäätävän tuulinen marraskuinen aamu, kun Kreodin vasta valittu toimituskunta odotteli Suomenlinnan lauttaan pääsyä. Päätoimittaja Minna ja kahdeksan aluetoimittajaa kokoontuivat...