Register
AMMATTIKORKEAKOULUKIRJASTOJEN VERKKOLEHTI
Ohjaustilanne Lutakon kampuskirjaston Entre-työtilassa. (kuva: Mikko Vähäniitty/JAMK) (photo: JAMK/Mikko Vähäniitty)
Ohjaustilanne Lutakon kampuskirjaston Entre-työtilassa. (kuva: Mikko Vähäniitty/JAMK)
19.02.2018, 18:47

E-kirjojen tarjonta ilahduttaa – ja mietityttää!

Jyväskylän ammattikorkeakoulun eli JAMKin kirjaston e-aineistoista vastaavat Nanna Ikävalko ja Pirjo Pohjolainen keskustelivat JAMKin opinnäytetyöfoorumin kanssa periaatteista, joilla e-aineistoja hankitaan tasapuolisesti kaikille aloille. Tapaamiseen osallistuneet totesivat, että vuoropuhelu alojen ja kirjaston välillä on tärkeää opetussuunnitelmaprosessin eri vaiheissa.

 

Mitä tietolähteitä amk-kirjastoon hankitaan?

E-aineisto ostetaan oman organisaation opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön, joten kirjaston on tiedettävä, mitä tietolähteitä ja oheiskirjallisuutta JAMKin opinnoissa tarvitaan. Kirjaston kokoelmien ja verkkopalveluiden on tarjottava hyvät oppimisen sekä TKI-toiminnan mahdollisuudet jamkilaisille.

 

Kansallisen auditointineuvoston kysymys ”Miten korkeakoulu huolehtii uusimman tutkimustiedon kytkeytymisestä koulutukseen?” onkin mitä aiheellisin.

Englanninkielisiä e-aineistoja on ollut jo monta vuotta hyvin saatavissa. Onneksi myös kotimaiset kustantajat ovat merkittävästi laajentaneet palveluitaan viime vuosina. Kotimaisista tiede- ja tietokirjoista on kysyntää JAMKissakin!

 

E-aineistojen hankinnassa on nykyään otettava huomioon oppimisen, opetuksen ja TKI-toiminnan lisäksi koulutusviennin tarpeet ja erilaiset opintojen ristiinvalinnan mahdollisuudet, kuten EduFutura. Kirjasto on aktiivinen löytääkseen uudentyyppiseen toimintaan sopivat aineistot ja lisenssit.

 

Milloin hankinta on ajankohtaista?

Yhtenä suurimpana haasteena hankinnassa on aikataulutus, sillä opintojaksoilla käytettävät tietolähteet on ehdittävä hankkia hyvissä ajoin. Kirjastolle on olennaista toiminnan sujuvuuden takaamiseksi saada tieto, mitkä tutkinto-ohjelmat tai erikoiskoulutukset milloinkin aloittavat ja toisaalta, mitkä koulutukset ovat päättymässä. Opintojen monimuoto- ja hybriditoteutuksia on lisätty JAMKissa vahvasti viime vuosina, joten usein kirjastossa selvitetään opintojaksokohtaisesti, minkälaisilla formaateilla aineistoja kulloinkin tarvitaan. Mitä aikaisemmassa vaiheessa kirjasto pääsee osalliseksi suunnittelua, sitä paremmin kokonaisuus saadaan rullaamaan.

 

Tähän mennessä kirjasto on ennakoinut koulutusalojen tarpeita ASIO-opiskelijahallinto-järjestelmän työkalulla, jolla opintojaksojen kuvauksista suodatetaan tietolähteiden viitetiedot. Järjestelmä on kuitenkin vaihtumassa, emmekä JAMKissa vielä hahmota, miten muutokset jatkossa vaikuttavat.

 

Kirjasto ottaa huomioon myös JAMKin vahvuusalojen tiedon tarpeet käymällä nyt kevätlukukaudella koulutusyksiköiden tilaisuuksissa. Kartoitamme yhteistyössä koulutusalojen kanssa, mitä tietoa automaatio ja robotiikka, biotalous, koulutusosaaminen ja -liiketoiminta, matkailu ja monialainen kuntoutus sekä sovellettu kyberturvallisuus tarvitsevat, jotta JAMK nousee kansallisesti tai kansainvälisesti merkittävään asemaan vahvuusaloillaan.

 

© Pixabay

Miten ja mistä tietolähteet hankitaan? Kuka ne hankkii?

E-kirjan on oltava helposti saatavilla ja kohtuuhintainen. Tietolähde saadaan jamkilaisten käyttöön ostamalla joko lisenssi eli käyttöoikeus tai krediittejä eli tietty määrä lukuoikeuksia/kirja.

 

Jotkut kustantajat käyttävät ison kirjavälittäjän alustaa, joillakin on oma e-palvelu, tai sitten e-kirjat myydään osana isoa kokoelmaa. Tietolähteen formaatti voi vaihdella staattisesta pdf- tai epub-tiedostosta, joka lähinnä vastaa painettua kirjaa, esimerkiksi reaaliajassa päivittyvään sivustoon. E-kirjaan voi liittyä myös kokonainen oppimisympäristö lisäpalveluineen (valmiit sähköiset tentit, esitysmateriaalit, verkkokurssit yms.).

 

Tällä hetkellä JAMKissa on käytössä vähän yli kymmenen e-kirjapalvelua, esimerkkeinä Duodecimin Oppiportti, Ebsco, Ebooks Central, Kauppakamari, Ellibs, Alma Talent Pro, Knovel, Dawsonera ja Books 24x7. Osa aineistoista on hankittu kansallisen FinELib-konsortion kautta, osa suoralla sopimuksella palveluntarjoajan kanssa.

Kullakin koulutusalalla on oma informaatikko tai kirjastonhoitaja, joka vastaa alan tiedonhaun opetuksesta, sekä myös oma hankkija, joka hoitaa alan uutuusseurantaa ja aineisto-ostoja. Molemmat työskentelevät tiiviissä yhteistyössä koulutusalan henkilökunnan kanssa.

 

E-aineistojen hankinnan osalta kirjasto siirtyi syksyllä 2017 keskitettyyn toimintamalliin ja siirsi enemmän työresurssia ”lisenssiviidakossa tarpomiseen”. E-kokoelman hoito teettää melko lailla käsityötä, joten aineiston siirtyminen sähköiseksi ei päästä kirjastoa yhtään helpommalla, vaikka tällaistakin olettamaa silloin tällöin korviin kantautuu.

 

Millä hinnalla e-aineistot hankitaan? Mitä saamme rahan vastineeksi?

Hintaan vaikuttaa se, kuinka monta opiskelijaa samaa e-kirjaa voi yhtä aikaa lukea. Lisenssejä voi olla tarjolla useita erilaisia, ja mitä laajempi lisenssi, sitä kovempi hinta! JAMKiin ostetaan e-kirjoja yleensä lisenssillä, joka antaa 1–3 opiskelijalle mahdollisuuden lukea samaa tietolähdettä yhtä aikaa, tai vaihtoehtoisesti rajattoman käytön lisenssillä.

 

Krediittipohjaisella lisenssillä ostetaan tietty määrä lukukertoja. Tällöin jamkilaiset lukevat samaa e-kirjaa ”rajattomasti”, mutta jos lukukerrat ehtivät sovitun ajan kuluessa loppua, kirja on ostettava uudelleen. 

 

Elektronisia tietolähteitä luetaan netissä monesti ”online”, jolloin verkkoyhteyden on oltava koko ajan käytettävissä. Tosin e-kirjan voi usein ladata tabletille, tietokoneelle tai puhelimeen tietyksi ajaksi, jolloin lukeminen onnistuu ”offline”.

 

Lisenssin saattaa joutua ostamaan joka vuosi uudestaan. Jos e-kirjan ja painetun kirjan hinta on sama, e-kirjan hinta moninkertaistuu verrattuna painettuun; kun neljä vuotta käytössä olevasta painetusta kirjasta maksetaan vain kerran, e-kirjasta maksetaan samassa ajassa nelinkertaisesti. Eikä ole takeita, että valitun e-aineiston voi ostaa samalla lisenssillä tai samaan hintaan seuraavanakin vuonna! Huoli on myös siitä, että osa e-aineistoista on kerta kaikkiaan liian kalliita verrattuna amk-kirjaston budjettiin. Tilannetta mutkistaa hintojen jatkuva nousu.

 

© Pixabay

Miten asiakas saa ohjausta lähteiden käyttöön?

Kirjaston asiakaspalvelu vastaa asiakkaiden kyselyihin viikoittain. E-kirjojen moninaiset kirjautumiset ja lukuohjelmien lataamiset voivat hämmentää asiakkaita ja pahimmillaan hidastavat tehokasta opiskelua. Parhaimmillaan e-kirjat kuitenkin synnyttävät tuloksellista opiskelua ajasta ja paikasta riippumattoman käyttötapansa ja amk-opinnoissa tarpeellisten tietosisältöjensä vuoksi. Esteettömyyttäkin ne parantavat, koska muun muassa näytön kirkkautta ja tekstin kokoa voi säätää.

 

Jamkilaiset käyttävät tarjolla olevia tietolähteitä yhä useammin etänä. Sen vuoksi tiedon etsintää ja lähteiden käyttöä ohjataan vähän väliä puhelujen lisäksi sähköpostitse, Skype Business -sovelluksella tai Adobe Connect -verkkotyöskentelytilassa. Palveluresurssit ovat kuitenkin rajalliset, joten selkeä pedagoginen toimintatapa sekä toimivat nettiohjeet nousevat merkityksellisiksi tässä verkko-opiskelua ja digitaitoja vaativassa maailmassa. AMK-väellä on oltava mutkaton pääsy luotettavan tiedon äärelle!

 

Kirjoittajat:

Nanna Ikävalko, kirjastonhoitaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto

Suvi Perttula, informaatikko, Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto

articleRating

voteData

leaveReply

Thinking inside the box - Kinkkinen kysymys! Informaatiikko miettii ankarasti.  (photo: )
OAMKilaiset  - 19.02.2018, 18:47

Amkien kuvakampanjan satoa – Mukaan ehtii vielä!

OAMK kutsui joulukuun Kreodissa amk-kirjastolaisia mukaan arkikuvahaasteeseen. Tässä social media wallin avulla kerättyä alkuvuoden satoa. Kuvat ovat oivallisia. Mukaan voi vielä tässäkin...

 (photo: )
Minna Marjamaa  - 19.02.2018, 18:47

Amk-kirjastojen kimppautumisen vuosi edessä

”Tänä vuonna tehdään kauaskantoisia päätöksiä”, sanoo AMKIT-konsortion puheenjohtaja Hanna Lahtinen ja katselee ulos lumiseen maisemaan. Kreodin helmikuun haastattelussa Hanna kertoo, missä...

Lehteä on koottu talvi-iltoina Porvoossa. Kuva:  aixcracker CCBY-SA2.0 (photo: )
Minna Marjamaa  - 19.02.2018, 18:47

Pääkirjoitus: Ovatko kaikki artikkelit D1-tasoa?

Ammattikorkeakoulujen julkaisutiedonkeruussa Kreodi on hyvin edustettuna, monen mielestä liiankin hyvin edustettuna: "Hävettää, että Kreodin jutut nousevat ensimmäisenä silmiin Juulin hauissa",...

Thinking inside the box - Kinkkinen kysymys! Informaatiikko miettii ankarasti.  (photo: )
OAMKilaiset  - 19.02.2018, 18:47

Amkien kuvakampanjan satoa – Mukaan ehtii vielä!

OAMK kutsui joulukuun Kreodissa amk-kirjastolaisia mukaan arkikuvahaasteeseen. Tässä social media wallin avulla kerättyä alkuvuoden satoa. Kuvat ovat oivallisia. Mukaan voi vielä tässäkin...

Lehteä on koottu talvi-iltoina Porvoossa. Kuva:  aixcracker CCBY-SA2.0 (photo: )
Minna Marjamaa  - 19.02.2018, 18:47

Pääkirjoitus: Ovatko kaikki artikkelit D1-tasoa?

Ammattikorkeakoulujen julkaisutiedonkeruussa Kreodi on hyvin edustettuna, monen mielestä liiankin hyvin edustettuna: "Hävettää, että Kreodin jutut nousevat ensimmäisenä silmiin Juulin hauissa",...

 (photo: Pekka Salmela)
Terhi Kaipainen  - 19.02.2018, 18:47

Pidetään AMK-kirjastopäivät hengissä

Loppuvuodesta 2017 ilmestyi kaksi mielenkiintoista opinnäytetyötä, jotka kumpikin käsittelee omasta näkökulmastaan ammattikorkeakoulukirjastopäivien merkitystä ammattikorkeakouluissa...

 (photo: )
Minna Marjamaa  - 19.02.2018, 18:47

Amk-kirjastojen kimppautumisen vuosi edessä

”Tänä vuonna tehdään kauaskantoisia päätöksiä”, sanoo AMKIT-konsortion puheenjohtaja Hanna Lahtinen ja katselee ulos lumiseen maisemaan. Kreodin helmikuun haastattelussa Hanna kertoo, missä...