Register
AMMATTIKORKEAKOULUKIRJASTOJEN VERKKOLEHTI
Photo by rawpixel on Unsplash CC0 (photo: )
Photo by rawpixel on Unsplash CC0
11.06.2018, 13:17

Ammattikorkeakoulujen julkaisujen avoimuus

Miltä ammattikorkeakoulujen julkaisujen avoimuus näyttää tilastojen valossa? Entä kuinka hyvin avoimuus saavuttaa asetetut tavoitteet? Kolmessa vuodessa ammattikorkeakoulut ovat edistyneet hyvin julkaisujen avaamisessa ja ensi vuonna odotetaan tulosten jälleen paranevan – seuraavan kerran vuonna 2019 toteutettavan OKM:n avoimuuden kypsyystarkastelun suhteen sopivasti.


Opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -hankkeessa on asetettu tavoitteeksi saada suomalaisista tieteellisistä julkaisuista 65 prosenttia avoimesti saataville vuonna 2017, 75 prosenttia vuonna 2018 ja 90 prosenttia vuonna 2020 (ATT). Tämän jälkeen Suomi on sitoutunut EU:n avoimen tutkimuksen ja innovoinnin toimintatavan periaatteisiin ja EU:n jäsenvaltioille asettamiin yhteisiin tavoitteisiin tarjota 100 prosenttia tieteellisistä julkaisuista avoimina vuoteen 2020 mennessä (OKM, EU 2016). Täyden avoimuuden tavoite asetettiin Amsterdamin julistuksessa keväällä 2016 Hollannin EU-puheenjohtajakaudella ja se koskee lähinnä tieteellisiä julkaisuja. Myös useat rahoittajat vaativat tutkimustulosten avaamista, linjaukset kuitenkin vielä vaihtelevat. EU:n komissio suosittaa avoimuutta viimeistään kuusi kuukautta tai humanististen ja yhteiskuntatieteiden osalta 12 kuukautta julkaisun ilmestymisen jälkeen (EU, 2012).

 

Rinnakkaistallentaminen edistää OKM:n mukaan hallitusohjelman tavoitteita tiivistää korkeakoulujen ja yritysten keskinäistä suhdetta sekä lisätä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Samalla se edistää kärkihankkeen tavoitetta vahvistaa korkea-koulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi. Jos pääsyä Suomessa olevaan tietoon ei ole, vaikuttaa se kielteisesti Suomeen kohdistuviin investointeihin. Pääsy tutkimusartikkeleihin on tärkeää myös tietopohjaisen päätöksenteon ja kansalaistieteen kannalta. Pidemmällä aikavälillä on tarpeen turvata pääsy julkisesti rahoitetun tutkimuksen tuloksiin ja tuotoksiin. (OKM, 2017)

 

1. Avoimuustietojen keräämisestä

OKM:n julkaisutiedonkeruussa on kerätty tietoa julkaisujen avoimesta saatavuudesta vuodesta 2011 lähtien. Tietojen laadussa on ollut kuitenkin ongelmia vuoteen 2015 asti ja siksi raportointivälineiden antama kuva suomalaisten julkaisujen avoimuudesta on ollut puutteellinen. (Ilva 2015).

Vertasimme ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen julkaisujen avoimuutta vuosilta 2015, 2016 ja 2017. Vertailuun otimme mukaan ammattikorkeakoulujen avointen julkaisujen määrät julkaisutyypeistä A1–E3. Julkaisujen määrät on kerätty Vipusesta, avoimuustiedot Juulista (avoimeksi julkaisuksi tulkittiin kategoriat OA-julkaisukanava, rinnakkaistallennus ja muu OA-saatavuus). On huomattavaa, että avoimuustietoja ei ole korkeakouluissa kerätty vielä kovinkaan kauan ja niiden taso vaihtelee. Lisäksi Juulin tiedot päivittyvät koko ajan ja erityisesti ammattikorkeakouluissa on tehty rinnakkaistallennusta taannehtivasti eli avoimuuden taso usein nousee vielä takautuvasti. Juulin käyttöliittymä ei myöskään ole kovin käyttäjäystävällinen tilastoanalyysin tekemistä varten.

 

2. Ammattikorkeakoulujen avoimuus suhteessa yliopistojen avoimuuteen

Kuinka hyvin ammattikorkeakoulut onnistuivat verrattuna yliopistoihin? Vipusessa avoimuustietoja on kerätty vuosilta 2016 ja 2017, tilastot eroavat vähän Juulin avoimuustiedoista.

 

Korkeakoulusektori

Avoimuus 2016

Avoimuus 2017

ammattikorkeakoulut

63.3 %

69.2 %

yliopistot

21.9 %

26.5 %


Taulukko 1. Vipusen avoimuustiedot vuosilta 2016 ja 2017.

Kuva 1. Avoimien julkaisujen A1–E3 osuus kaikista julkaisuista 2015–2017.
Kuva 1. Avoimien julkaisujen A1–E3 osuus kaikista julkaisuista 2015–2017.
 

Ammattikorkeakoulujen julkaisujen avoimuus on Juulin mukaan noussut hitaasti vuodesta 2015, vuonna 2015 ammattikorkeakoulujen avointen julkaisujen osuus oli 63 prosenttia, vuonna 2016 osuus oli 65 prosenttia ja vuonna 2017 osuus oli 72 prosenttia. Yliopistoissa vastaavat luvut olivat matalampia: vuonna 2015 24 prosenttia, vuonna 2016 35 prosenttia ja vuonna 2017 39 prosenttia. Kokonaismääränä tarkasteltuna ammattikorkeakoulut ovat saavuttaneet varsin hyvin ATT-hankkeen tavoitteet ja jopa ylittäneet ne OKM:n tavoitteeseen nähden vuonna 2017.

Korkeakoulusektoreita verratessa on huomattava, että yliopistojen julkaisuvolyymi on moninkertaisesti suurempi kuin ammattikorkeakoulujen: amkien kaikkien julkaisujen (A1–E3) lukumäärä (6231 julkaisua) vuonna 2017 oli vain vähän yli puolet suurimman yliopiston Helsingin yliopiston julkaisumäärästä (11 640 julkaisua) ja ammattikorkeakoulujen OA-julkaisujen yhteismäärä vuonna 2017 oli 3506, kun pelkästään Helsingin yliopisto tuotti tuona vuonna enemmän OA-julkaisuja eli 4489 avointa julkaisua. Samoin amkien julkaisujen profiili oli erilainen: yliopistojen julkaisut painottuvat A-julkaisutyypin julkaisuihin.

Kuva 2. Graafi havainnollistaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kokonaisjulkaisuvolyymin eroa.
Kuva 2. Graafi havainnollistaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kokonaisjulkaisuvolyymin eroa.

Kuva 3. Graafi havainnollistaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vuoden 2017 kokonaisjulkaisumäärien ja avointen julkaisujen määrien eroavuutta.
Kuva 3. Graafi havainnollistaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vuoden 2017 kokonaisjulkaisumäärien ja avointen julkaisujen määrien eroavuutta.

Myös amkien välillä julkaisumäärissä ja avoimuudessa on suuria eroja. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (9300 opiskelijaa) ja Lapin ammattikorkeakoulu (5500 opiskelijaa) julkaisevat paljon suhteessa ammattikorkeakoulun opiskelijamäärään nähden ja julkaisuista melko suuri osa on avoimia. Suurimmassa osassa ammattikorkeakouluja avoimuus on kehittynyt positiivisesti vuodesta 2015 vuoteen 2017.

 Taulukko 2. Ammattikorkeakoulujen julkaisut (A1–E3) vuodelta 2017.
Taulukko 2. Ammattikorkeakoulujen julkaisut (A1–E3) vuodelta 2017.

 

Kuva 4. Ammattikorkeakoulujen avoimuuden kehitys vuosina 2015-2017.
Kuva 4. Ammattikorkeakoulujen avoimuuden kehitys vuosina 2015-2017.

Vaihteliko avoimuus julkaisutyypin mukaan? Tarkastelimme ammattikorkeakoulujen julkaisujen avoimuutta myös OKM:n julkaisutyyppiluokituksesta valiten kiinnostavimmat näkökulmat: vertaisarvioidut artikkelit ja ammatilliset julkaisut.

 

3. Vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden avoimuus ammattikorkeakouluissa

Tutkijoita ja yliopistoja arvioidaan pitkälti vertaisarvioitujen artikkeleiden määrän mukaan, siksi otimme toiseksi tarkastelukohdaksi A-tason julkaisut. A-tason julkaisut tarkoittavat seuraavia julkaisuja: A1 alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä, A2 katsausartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä, A3 kirjan tai muun kokoomateoksen osa ja A4 artikkeli konferenssijulkaisussa. Ammattikorkeakouluissa A-tyypin julkaisuja on yleensä varsin pieni osuus julkaisuista.

Taulukko 3. OA-julkaisujen osuus ammattikorkeakoulujen vuoden 2017 A1–E3 -julkaisutyypin artikkeleista.
Taulukko 3. OA-julkaisujen osuus ammattikorkeakoulujen vuoden 2017 A1–E3 -julkaisutyypin artikkeleista.

Taulukossa 3 näkyy hyvin suuri vaihtelu ammattikorkeakoulujen vertaisarvioitujen artikkeleiden avoimuudessa, vaihtelu on 20 prosentista 100 prosenttiin.

Kuva 5. Avointen julkaisujen osuus A1–A4-tason julkaisuista.
Kuva 5. Avointen julkaisujen osuus A1–A4-tason julkaisuista.

Avoimuuden lisääntyminen A-tason julkaisuissa on ollut vähäistä tarkasteltuina vuosina. Vuoden 2015 kaikista A-tason julkaisuista oli avoimesti saatavilla 47.9 prosenttia ja vuonna 2017 määrä on hieman kasvanut ollen 51.9 prosenttia julkaisuista. Luvussa on huomioitu valmiiksi OA-kanavassa julkaistut sekä ne, jotka ovat avoimesti saataviksi tulleet rinnakkaistallentamisen kautta.

 

4. Ammatillisten julkaisujen avoimuus ammattikorkeakouluissa

Ammattikorkeakoulujen julkaisemisen omimpana osa-alueena nähdään usein ammatilliset julkaisut eli D-tason julkaisut. D-tason julkaisut tarkoittavat seuraavia julkaisutyyppejä: D1 artikkeli ammattilehdessä, D2 artikkeli ammatillisessa kokoomateoksessa , D3 artikkeli ammatillisessa konferenssijulkaisussa, D4 julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys, D5 ammatillinen kirja ja D6 toimitettu ammatillinen teos. Moni ammattikorkeakoulun hanke- tai kehittämisraportti sekä usein talon julkaisusarjat menevät tähän kategoriaan eli kokonaisvolyymi on varsin suuri.

Taulukko 4. OA-julkaisujen osuus ammattikorkeakoulujen vuoden 2017 D-julkaisutyypin julkaisuista.
Taulukko 4. OA-julkaisujen osuus ammattikorkeakoulujen vuoden 2017 D-julkaisutyypin julkaisuista.

Ammatillisissa julkaisuissa avoimuuden aste on huomattavasti korkeampi kuin vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa, mutta silti vaihtelu ammattikorkeakoulujen kesken on suurta.

 

Kuva 6. Graafi esittää ammatillisten julkaisujen avoimuusastetta.
Kuva 6. Graafi esittää ammatillisten julkaisujen avoimuusastetta.

D-tason julkaisujen osalta kehitys on ollut hieman nopeampaa kuin A-tason julkaisuissa. Vuonna 2015 avoimia julkaisuja oli 65,1 prosenttia ja vuonna 2017 74,1 prosenttia kaikista D-tason julkaisuista.

 

5. Ammattikorkeakoulujen julkaisemisen avoimuuden tulevaisuus

Avoimeen julkaisemiseen kehottava mandaatti on annettu ammattikorkeakouluissa jo vuonna 2010. Avoimen tieteen ja tutkimuksen näkökulmasta olemme olleet liikkeellä hyvissä ajoin. Mandaatin kautta on pyritty korostamaan rinnakkaistallentamisen myönteistä näkökulmaa. Julkaisemalla avoimesti tuomme näkyville ammattikorkeakouluissa tehtyä tutkimus- ja kehitystyötä sekä luomme avoimuuden ilmapiiriä. Useat tutkimusrahoittajat edellyttävät tutkimustulosten avointa julkaisua. Kaikista toimenpiteistä huolimatta monissa ammattikorkeakouluissa eletään vielä käynnistysvaihetta johtuen muun muassa päällekkäisistä prosesseista, kun OKM-tiedonkeruu ja rinnakkaistallentaminen ovat olleet erillisiä toimintamalleja.

 Edellä esitetyistä taulukoista 3 ja 4 näkee, että osassa ammattikorkeakouluja julkaisujen avaaminen on vielä käynnistymässä. Jatkossa rinnakkaistallentamisen määrä lisääntyy, kun OKM-raportointi ja Theseuksen tallennus tulee samaan prosessiin Justus–Theseus -yhteyden valmistuttua vuoden 2019 alussa. Toistaiseksi vain yhdeksän ammattikorkeakoulua (toukokuu 2018) on aloittanut rinnakkaistallentamisen Theseukseen, mutta lisää ammattikorkeakouluja on tulossa mukaan Justus–Theseus -yhteyden syntymisen mukana.

 

Kuinka paljon oikeastaan rinnakkaistallentamisella sitten voidaan nostaa avoimuusastetta? Viime aikoina on keskusteltu siitä, mitä oikeastaan pitäisi rinnakkaistallentaa. Ammattikorkeakoulujen julkaisujen volyymi on ammatillisten julkaisujen puolella, vuonna 2017 56 prosenttia julkaisuista oli D-tason julkaisuja. Samaan aikaan ammattikorkeakoulujen julkaisuista vain pieni osa on A-tason julkaisuja, vuonna 2017 kymmenen prosenttia. EU:n täyden avoimuuden tavoite kohdistuu lähinnä tieteellisiin julkaisuihin, samoin OKM vaatii lähinnä tieteellisten julkaisujen avaamista. Kun yhä useampi ammattikorkeakoulu aloittaa rinnakkaistallennuksen, A-tason artikkeleiden avoimuusastetta voidaan parantaa, mutta täyden avoimuuden vaatimusta tuskin voidaan toteuttaa ilman FinElibin neuvotteluiden edistymistä. Sen sijaan D-tason artikkeleita avaamalla saadaan varmasti avattua julkaisemista. Osa julkaisuista jää varmasti avaamatta ennen laajempaa kulttuurin muutosta - esim. oppikirjat.

 

Monessa ammattikorkeakoulussa avoimuuden vaatimusta on tulkittu niin, että pyritään avaamaan kaikki se, mikä menee OKM:n julkaisutiedonkeruuseen ja josta saa julkaisupisteitä. OKM:n Julkaisutiedonkeruun ohjeessa neuvotaan, että “julkaisukanavan avoimuuden tasosta riippumatta kaikki julkaisut on tärkeää rinnakkaistallentaa niiden pitkäaikaissaatavuuden varmistamiseksi” (Julkaisutiedonkeruun ohje).

 

6. Theseuksen julkaisupolitiikka avoimuuden peilinä

Ammattikorkeakoulut ovat verraten nuoria organisaatioita ja niiden tutkimuksen painottuminen TKI-toimintaan on jotakin muuta kuin perinteisten yliopistojen tutkimuksen painopiste, siksi ammattikorkeakoulujen julkaisemisen näkökulma on edelleen verrattain vakiintumatonta. Viimeistään siinä vaiheessa kun OKM alkoi maksaa tulosrahoitusta julkaisujen määrän perusteella, ammattikorkeakouluissa julkaisemisen merkitys on ymmärretty. Ammattikorkeakoulujen julkaisemisen luonteen vuoksi keskustelu ja ohjeistus rinnakkaistallentamisesta on edelleen kesken.

 

Yksi näkökulma amkien avoimuuteen on Theseuksen rakenteilla oleva julkaisupolitiikka. Ammattikorkeakoulut ovat tähän asti saaneet vapaasti luoda opinnäytetöiden ja rinnakkaistallenteiden lisäksi omia kokoelmiaan konferenssiesitelmiä, opetusmateriaalia ja artikkeleita varten. Tiedonsyöttö yhteisen Justus-lomakkeen kautta muuttaa tätä villiä länttä: jatkossa täytyy julkaisutyyppi kokoelmaa ja metadataa varten määritellä etukäteen. Tämän takia Theseus-hankkeen (2008–2009) julkaisupolitiikkaa päivitetään keväällä 2018. Mitä Theseukseen oikeastaan pitäisi tallentaa? Julkaisupolitiikkaa rakennetaan avoimesti amkien eDuunissa, kaikki amkilaiset voivat käydä kommentoimassa ja kertomassa tarpeitaan.
 

 

Lähteet:

 

ATT-hanke Avoin tiede ja -tutkimus - Tavoitteethttps://avointiede.fi/att-tavoitteet (viitattu 5.6.2018).

 

EU 2016: Amsterdam Call for Action on Open Science. https://www.government.nl/documents/reports/2016/04/04/amsterdam-call-for-action-on-open-science (viitattu 5.6.2018).

 

Ilva, Jyrki 2015: Suomalaisten yliopistojen avoimet julkaisut vuonna 2016 OKM:n julkaisutiedonkeruun tietojen valossa. Informaatiotutkimus. 36(3–4)2017.   https://journal.fi/inf/article/view/68913#r001 s    

 

Julkaisutiedonkeruun ohje.  https://wiki.eduuni.fi/display/cscsuorat/2016+AMK+3.3.+Julkaisutiedonkeruu (viitattu 5.6.2018).

 

Avointiede.fi. Tiedon saatavuus.https://avointiede.fi/tiedon-saatavuus (viitattu 7.6.2018)

 

OKM: Avointa tiedettä edistettävä kaikin keinoin. Kansalliskirjaston tiedote 8.12.2016. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/uutiset/okm-avointa-tiedetta-edistettava-kaikin-keinoin (viitattu 5.6.2018).

 

OKM 2012: Tiedejulkaisujen rinnakkaistallentamista halutaan edistää - ratkaisuvaihtoehtoja selvitetään. http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tiedejulkaisujen-rinnakkaistallentamista-halutaan-edistaa-ratkaisuvaihtoehtoja-selvitetaan (viitattu 7.6.2018)

 

articleRating

voteData

  1. We are direct mandate to providers and facilitators of all types of Bank Guarantee (BG), SBLC for Lease and Purchase. We engage in MTN, PPP programs, MT109, MT799, MT760, Loans, Sale and Lease of Financial Instruments. In addition we have a
    track record of 100% deliverance rate with the best workable procedures in the Financial Instruments industry. Our providers are very reliable and ready to transact.


    We have an excellent relationship with top rated banks in both Europe and Asia, Stock brokers and financial institutions all over the world. Within a short and transparent transaction period we can provide the SBLC/BG for your Heavy/Light project funding.

    We look forward to your cooperation as we establish a successful business relationship. Anticipating your inquiry

    Email: tekstructuredfinanceltd@gmail. com
    Skype: tekstructuredfinanceltd

    Regards
    David Thomas
    TEK STRUCTURED FINANCE LTD
    BROKERS ARE WELCOME

leaveReply

Photo by rawpixel on Unsplash CC0 (photo: )
Tiina Tolonen ,  Minna Marjamaa  - 11.06.2018, 13:17

Ammattikorkeakoulujen julkaisujen avoimuus

Miltä ammattikorkeakoulujen julkaisujen avoimuus näyttää tilastojen valossa? Entä kuinka hyvin avoimuus saavuttaa asetetut tavoitteet? Kolmessa vuodessa ammattikorkeakoulut ovat edistyneet hyvin...

Esa-Pekka Keskitalo esittelee FAIR-datapalveluita. Kuva: Terhi Kaipainen (photo: Terhi Kaipainen)
Terhi Kaipainen  - 11.06.2018, 13:17

Datan elinkaari haltuun ja FAIR-periaatteet

Julkaisujen avoimuutta on edistetty korkeakouluissa enemmän ja vähemmän aktiivisesti jo useamman vuoden ajan. Nyt katseet kääntyvät vähitellen kohti tutkimuksessa syntyvää dataa. Kuinka jatkossa...

Yhdessä tekeminen jatkuu. (photo: )
Jaana Latvanen ,  Seliina Päällysaho ,  Hanna Lahtinen  - 11.06.2018, 13:17

Fokuksessa ammattikorkeakoulujen avoimuuden vahvistaminen

Ammattikorkeakoulujen avoimen TKI-toiminnan kehittäminen käynnistyi keväällä 2015 Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä -hankkeen myötä. Kuluneen kolmen...

Photo by rawpixel on Unsplash CC0 (photo: )
Tiina Tolonen ,  Minna Marjamaa  - 11.06.2018, 13:17

Ammattikorkeakoulujen julkaisujen avoimuus

Miltä ammattikorkeakoulujen julkaisujen avoimuus näyttää tilastojen valossa? Entä kuinka hyvin avoimuus saavuttaa asetetut tavoitteet? Kolmessa vuodessa ammattikorkeakoulut ovat edistyneet hyvin...