Register
AMMATTIKORKEAKOULUKIRJASTOJEN VERKKOLEHTI
Vuoden 2018 IFLA WLIC -konferenssi järjestettiin Kuala Lumpurissa Petronas-tornien katveessa. Kuva:  Phil Segall   (photo:  Phil Segall  )
Vuoden 2018 IFLA WLIC -konferenssi järjestettiin Kuala Lumpurissa Petronas-tornien katveessa. Kuva: Phil Segall
17.09.2018, 14:22

Konferenssiperinteitä, tekoälyä ja salamapuheita: IFLA WLIC 2018 -konferenssi Kuala Lumpurissa

Osallistuin elokuussa 2018 IFLAn World Library and Information Congressiin, joka järjestettiin tällä kertaa Kuala Lumpurissa Malesiassa. Konferenssiohjelma piti sisällään tuttuja IFLA-perinteitä samalla kokeillen myös digitalisoitumisen mukanaan tuomia mahdollisuuksia.


Olin mukana porukassa, joka piti esityksen Suomen kirjastoseuran järjestämästä mentorointiohjelmasta, joten konferenssiin valmistautuminen oli alkanut jo kuukausia aikaisemmin esitysehdotuksen tekemisellä, esityksen hiomisella ja apurahojen hakemisella. Kaiken valmistelun jälkeen tuntuikin hieman epätodelliselta vihdoin istua Kuala Lumpurin konferenssikeskuksen penkillä kuuntelemassa ensikertalaisille suunnattua Newcomers-sessiota!


Maailmanlaajuisen kirjastoyhteisön jäsenenä

WLIC-konferenssi on suuruudessaan ja monipuolisuudessaan hieno kokemus suomalaisen kokoluokan alan ammattitapahtumiin tottuneelle. Tämän vuoden konferenssissa oli yli 3500 edustajaa yli 110 maasta ja konferenssin aiheet vaihtelivat maan ja taivaan välillä esimerkiksi kirjastomuodista automaattiseen indeksointiin ja saalistajajulkaisuista kirjastotyöhön kodittomien parissa. Ohjelmasta oli sen runsauden keskellä jopa hieman vaikea poimia itselle kaikkein kiinnostavimpia sisältöjä, enkä konferenssin jälkeenkään ole aukottoman varma, mikä ero oli eri ryhmien bisnestapaamisilla, jaostojen komiteatapaamisilla ja epämuodollisimpien ryhmien kokoontumisilla.

 

Yksittäisiä sisältöjä tärkeämmäksi ainakin itselleni nousi arkityössä niin usein unohtuva kirjastotyön aatteellinen puoli ja ennen kaikkea kokemus siitä, että on osa globaalia ammattiyhteisöä, jolla on eri maailmankolkkien erilaisuudesta huolimatta yhteisiä tavoitteita ja kiinnostuksen kohteita.

Kuva 2: Tungosta posterinäyttelyssä. Kuva: Pirjo Kangas
Kuva 2: Tungosta posterinäyttelyssä. Kuva: Pirjo Kangas

Vaikka tapahtuma oli suuri ja IFLA organisaationa minulle suhteellisen tuntematon, välittyi riviosallistujallekin hyvin IFLA-henki ja se, kuinka tärkeä tapahtuma konferenssi monelle osallistujalle on. IFLA-tunnelmaa vahvistavat myös vuodesta toiseen samana pysyvät perinteet, kuten esimerkiksi avajaissessio ja cultural evening, joissa myös esitellään osallistujille paikallista kulttuuria. Myös kirjastovierailut ovat tärkeä osa konferenssin ohjelmaa. Itse vierailin Selangorin yleisessä kirjastossa, josta mieleen erityisesti jäi lämmin vastaanotto ja kirkasväriset modernit tilat.

Kuva 3:  Selangorin kirjaston eri kerrosten kirjanäyttelypisteitä reunusti aiheeseen sopiva seinäkuvitus. Kuvaaja: Pirjo Kangas
Kuva 3: Selangorin kirjaston eri kerrosten kirjanäyttelypisteitä reunusti aiheeseen sopiva seinäkuvitus. Kuvaaja: Pirjo Kangas

Digitalisoituva konferenssi

WLIC-konferenssi järjestettiin jo 84. kerran, joten tapahtumana sitä voinee kutsua hyvinkin perinteikkääksi. Konferenssin järjestämisessä on kuitenkin otettu käyttöön digitalisoitumisen mukanaan tuomia mahdollisuuksia helpottamaan konferenssiin osallistumista niin paikan päällä kuin etänäkin. Suurin osa puhujista ja osallistujista oli paikan päällä, mutta muutama esitys tai keynote-puhe toteutettiin videoyhteyden tai etukäteen kuvatun videon muodossa. Konferenssisovellus helpotti ohjelmaan tutustumista ja toisiin osallistujiin verkostoitumista.

 

Jo vuoden 2017 IFLA-konferenssissa kokeiltiin striimausta, ja tänä vuonna striimatun tarjonnan määrä kasvoi. Striimatuista sessioista on kaikista myös tallenne saatavilla, joten konferenssin tarjontaan on edelleen mahdollista tutustua IFLAn verkkosivujen kautta. Avajais- ja päättäjäisseremonioiden lisäksi tallenteiden joukossa on esimerkiksi vaikuttamiseen keskittyvä From Data to Advocacy -sessio, ammatilliseen kehittymiseen keskittynyt Win-Win -sessio, jossa myös oman porukkani salamapuhe-esitys oli mukana (esityksemme alkaa kohdasta 49:30), sekä What’s Up with eLending? -sessio, jossa käsiteltiin e-kirjojen lainausta eri näkökulmista.


IFLA-konferenssien sisältöihin vuodesta 2013 alkaen voi tutustua myös IFLAn julkaisuarkiston IFLA Libraryn avulla. Aivan kaikista esityksistä ei ole tallennettua aineistoa. Esimerkiksi tänä vuonna lanseeratun uuden 5-7 minuutin salamapuhekonseptin mukaisista esityksistä ei ollut välttämätöntä toimittaa IFLAlle perinteistä esseemuotoista konferenssipaperia.

 

Kuva 4: Valmiina esitykseen! Kuvassa vasemmalta Anni Aalto, Siina Vieri, Jarno Laakso, Maria Bang ja Pirjo Kangas. Kuva: Anni Aalto
Kuva 4: Valmiina esitykseen! Kuvassa vasemmalta Anni Aalto, Siina Vieri, Jarno Laakso, Maria Bang ja Pirjo Kangas. Kuva: Anni Aalto

Tekoäly tulee kirjastoihin

IFLAn Academic & Research Libraries -jaosto järjesti konferenssissa session, joka käsitteli korkeakoulukirjastoille ajankohtaisia aiheita. Keskusteluun oli nostettu kolme teemaa: tekoäly, avoin tiede ja indeksoinnin automatisointi. Aiheista järjestettiin lyhyet alustukset ja sen jälkeen osallistujat jakaantuivat ryhmiin keskustelemaan aiheesta.


Itse osallistuin tekoälyn mahdollisuuksia pohtivaan ryhmään. Keskustelussa pohdittiin tekoälyn käyttöä työvälineenä kirjastoissa, kirjaston roolia tekoälyn eettistä käyttöä pohtivissa keskusteluissa sekä sitä, miten kirjastolaiset voivat valmistautua työympäristöön, jossa hyödynnetään tekoälyä. Tekoäly aiheena herätti suuren joukon kiinnostuksen, mutta keskustelun pohjalta jäi olo, että tässä vaiheessa kaikilla on vielä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

  

Osa kirjastoista oli jo järjestänyt tapahtumia tai keskustelutilaisuuksia tekoälyyn liittyen ja tekoälylukutaidon opettaminen kirjaston toimesta sai kannatusta. Joissain kirjastoissa oli myös kokeiltu tekoälyllä toimivaa chat-palvelua ja todettu, että opiskelijoiden oli helpompi kysyä tyhmäksi kokemiaan kysymyksiä koneelta kuin ihmiseltä! Qatarin kansalliskirjastossa on kokeilussa tekoälyn hyödyntäminen työvuorosuunnittelussa esimerkiksi tilanteissa, joissa tarvitsee tehdä sijaisjärjestelyjä. Keskustelun kuluessa todettiin, että keskustelu tekoälystä keskittyy tällä hetkellä bisnesmaailman ja kehittäjien näkökulmaan, ja että laajempi poliittinen keskustelu olisi tarpeen. Kirjastot voisivat tuoda uusia näkökulmia tekoälyä käsitteleviin keskusteluihin.


Kuva 5: Uusi Library Map of the World -palvelu oli näkyvästi esillä IFLAn näyttelyosastolla. Kuva: Pirjo Kangas
Kuva 5: Uusi Library Map of the World -palvelu oli näkyvästi esillä IFLAn näyttelyosastolla. Kuva: Pirjo Kangas

IFLA-kävijän linkkivinkit:


  1. Design thinking for libraries -toolkit: Kirjastoille suunnattu opas, joka tutustuttaa design-ajattelun perusteisiin.

  2. Library Map of the World: IFLAn julkaisema kartta, johon on koottu keskeisimpiä kirjastoihin liittyviä tilastotietoja eri maista.

  3. Sound the alarm: what the library Community needs to know about predatory publishing: Sandy Avilan IFLAssa pidetystä salamapuheesta ei löydy verkossa esitystä, mutta samasta aiheesta toisaalle tehty posteri on luettavissa. Posterissa on tiiviisti koottu piirteitä, joista voi tunnistaa saalistajajulkaisun.  

  4. Project Outcome: verkkosivusto, johon on koottu tietoa siitä, miten kirjasto voi mitata ja analysoida toimintansa vaikuttavuutta ja kertoa siitä päättäjille. Palvelu on suunnattu yleisille kirjastoille, mutta ACRL on muokkaamassa projektia akateemisille kirjastoille sopivammaksi. Korkeakoulukirjastojen Project Outcome on tarkoitus julkistaa huhtikuussa 2019.  

  5. MEP Library Lovers: Enpä tiennyt, että Euroopan parlamentin MEPeille on oma kirjaston ystävät -ryhmänsä!

  6. Blockchains for the Information Profession: Aihetta käsittelevän konferenssisession kuuntelunkaan jälkeen en ole täysin varma tiedänkö, mistä on kyse, mutta täältä saa lisää tietoa!

  7. The Robots are Coming: Libraries and Artificial Intelligence: IFLAn Library policy and advocacy -blogissa kootaan keskustelua ja lukuvinkkejä liittyen tekoälyn käyttöön kirjastossa.









 


articleRating

voteData

leaveReply

Maalaus: Päivi Karhumetsä, 2016 all rights reserved (photo: )
Päivi Karhumetsä  - 17.09.2018, 14:22

Intohimo tekemiseen tuli työtä tuunaamalla

Olen unelmaduunissa. Työskentelen Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjastossa informaatikkona ja viestintäkoordinaattorina.  Pääosa työtäni on kirjaston sisäisen ja ulkoisen viestinnän koordinointi...

Kuva: JAMK/Mikko Vähäniitty (photo: Mikko Vähäniitty)
Suvi Perttula  - 17.09.2018, 14:22

Luotettavat lähteet – hyvä opinnäytetyön tietoperusta

Opinnäytetyön lähteiden laadukkuus ja niiden asiallinen ilmoittaminen tekstissä liittyvät paitsi hyvään tieteelliseen käytäntöön ja ammattikorkeakoulujen toiminnan laatuun myös KARVIN kysymykseen...

Photo by Alexandr Bormotin on Unsplash CC0 (photo: )
toimituskunta  - 17.09.2018, 14:22

Pääkirjoitus: Anonyymi Amkilainen ja palaute

Syksyn Kreodissa alkaa Anonyymin Amkilaisen pakinasarja. Tule mukaan seuraamaan mielipiteitä amk-kirjastokentän ajankohtaisista aiheista tai itse kirjoittamaan - Anonyymi Amkilainen voi olla kuka...

Photo by Matt Botsford on Unsplash CC0 (photo: )
Markku Hiltunen  - 17.09.2018, 14:22

KIRKON ALAN AINEISTOT JA TIEDONHAKU

Kirkon alan aineistot ovat kovassa käytössä Diakin kirjastossa. Kirkon alaa ei juurikaan opiskella muissa ammattikorkeakouluissa, joten meillä myös tiedonhaut ovat erilaisia kuin muissa...