Register
AMMATTIKORKEAKOULUKIRJASTOJEN VERKKOLEHTI
Kuva: Leena Väyrynen/Karelia amk (photo: Leena Väyrynen/Karelia amk)
Kuva: Leena Väyrynen/Karelia amk
17.09.2018, 14:22

Kirjastosta tietoautomaatiksi? Itä-Suomen kirjastopäivien kuulumisia

Onko tulevaisuuden kirjasto tietoautomaatti? Mitä tapahtuu kirjastotyölle, kun robotiikka ja automatiikka ovat jo tätä päivää? Miten palvelut muuttuvat ja millainen asiakas käyttää kirjastopalveluja tulevaisuudessa? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Itä-Suomen kirjastopäivillä 6.-7.6.2018 Kuopiossa.


Avaa ovet ja anna asiakkaiden jatkaa

Osallistuimme Karelia-ammattikorkeakoulun kirjaston koko vahvuudella Kuopiossa järjestetyille Itä-Suomen kirjastopäiville. Kirjastopäivien ohjelma oli erittäin mielenkiintoinen ja kirjaston tulevaisuutta tarkasteltiin monipuolisesti ja useasta näkökulmasta.

 

Kirjaston rooli muuttuu, mutta kirjastoa ja kirjastolaisia tarvitaan myös tulevaisuudessa. Työtehtävät muuttuvat ja esimerkiksi yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa kirjasto on vahvasti osa julkaisutoimintaa ja julkaisemisen tukea.

 

Monessa esityksessä korostettiin, että kirjastoissa tulee rohkeasti kokeilla uusia asioita ja suunnitella tulevaisuutta ennakkoluulottomasti. Kokeilla kannattaa, vaikka asioita ei olisi valmisteltu ”valmiiksi” asti, osa kokeiluista onnistuu, osa ei. Pieleen menneistä asioista oppii, ja myös epäonnistuneet kokemukset kannattaa jakaa: näin ei kannata tehdä.

 

Asiakkaat ja käyttäjät tulee ottaa mukaan suunnitteluun. Palvelupäällikkö Kari Lämsä Helsingin kaupunginkirjastosta kertoi Oodin suunnittelusta. Kaupunkilaiset ovat olleet mukana suunnittelemassa Oodia ja Kirjasto 10:ssä on testattu ja kokeiltu uusia palveluja Oodia varten, esimerkiksi erilaisten tapahtumien ja työpajojen järjestämistä. Lämsän mukaan Oodin suunnitteluprosessissa opittiin, että suunnittelu kannattaa tehdä huolellisesti, mukaan pitää ottaa ammattilaisia ja että asiakkaita tulee kuunnella. Hän korosti kuitenkin, että liian valmista ei kannata tehdä, vaan ”avaa ovet ja anna asiakkaiden jatkaa kehitystyötä”.

 

yliopettaja Ilkka Kettunen
© Leena Väyrynen/Karelia amk

Kuva 1: Yliopettaja Ilkka Kettunen Savonia-amk:sta aiheenaan Muotoilulla toinen jalka tulevaisuuteen

 

Tulevaisuuden kirjasto sivistysyhteisössä

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava puhui kirjaston roolista sivistysyhteisössä. Halava vangitsi yleisön mielenkiinnon ja kertoi, että seuraavat 20 vuotta tulevat olemaan jännittävin ajanjakso ihmiskunnan historiassa. Teknologinen kehitys ei tule olemaan enää lineaarista vaan eksponentiaalista, eikä kukaan voi varmaksi ennustaa, mitä kaikkea tämä tuo tullessaan. Tulevatko erilaiset älylaitteet katoamaan kokonaan ja integroitumaan suoraan ihmisten kehoihin, kun jo nyt suurin osa pitää puhelinta, älykelloa tai muuta vastaavaa vekotinta korkeintaan metrin etäisyydellä mukanaan jatkuvasti? Kirjastolle Halava antaa tulevaisuususkon roolin.

 

Halava muistutti myös, että kaiken suomalaisille tyypillisen pessimismin taakse jää usein se tieto, että maailmassa asiat ovat paremmin kuin koskaan. Ongelma onkin siinä, että miten lisäämme edelleen hyvinvointia ja vaurautta tuhoamatta luonnonvaroja loppuun? Pienet maat, kuten Suomi ja Pohjoismaat ovat tärkeässä roolissa tässä ja sivistys on se, mitä kannattaa tavoitella ja mihin tähdätä. Onko sivistyksellä kuitenkaan vetovoimaa tarpeeksi?

 

Valeuutiset leviävät 6 kertaa nopeammin kuin oikeat uutiset ja ”pahikset” käyttävät digitalisaatiota hyväkseen sen kaikilla tavoilla. Mitä ”hyvikset” tekevät sillä aikaa? Halava painotti, että sivistyksen ja demokratian edistämisen pitäisi olla ehdoton prioriteetti ja tässä tulevaisuuden kirjastoilla on iso rooli.

 

Kirjastosta Halava maalaili tulevaisuuden toria, josta ihmiset voivat lainata kaikenlaisia hyödykkeitä iltapuvuista porakoneisiin ja kirjoihinkin ja jonne kokoonnutaan tapaamaan muita sekä sivistymään. Kirjaston rooli olisi olla myös ajatusten ruokkija ja jakamisen keskiö; paikka jonne tultaisiin oppimaan uutta, sivistymään, lainaamaan, jakamaan ja kokoontumaan nykyajan sisätoreille. Onko kirjasto 2050-luvulla tällainen Halavan visioima paikka, se jää nähtäväksi.

 

Valemediat ja tiedon huoltovarmuus

Riitta Raatikainen, entinen Savon Sanomien toimituspäällikkö ja nykyinen kulttuurintutkimuksen jatko-opiskelija, puhui valemedioista ja tiedon huoltovarmuudesta. Valemedioiden ensisijainen tarkoitus on saada ihmiset menettämään hallinnan tunne ja usein ne tässä onnistuvatkin.

 

Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä ylläpitää sellaisia yhteiskunnan taloudellisia perustoimintoja, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Kirjaston rooli tiedon huoltovarmuuden kannalta on tärkeä ja vaikka kirjasto toimii jo nyt ihmisten ja tiedon kohtaamispaikkana, tulee tämä rooli korostumaan jatkossa entisestään. 

 

Huoltovarmuutta käsiteltiin myös paneelikeskustelussa, jossa kysyttiin kuka Suomessa vastaa digiaineistojen huoltovarmuudesta? Paneelissa todettiin, että asiaa ei ole valmisteltu ja mietitty tarpeeksi.

 

Onko Suomi digisyrjäytynyt ja mitä kirjastot voisivat tehdä?

Viestintäpäällikkö Minna Jaakkola eMaaseutu -hankkeesta kertoi miten Tanskassa on kunnissa otettu käyttöön sähköisiä palveluja. Etäasiointi ja hyvä digitaalinen palvelu voisi tuoda Suomessakin takaisin kuntiin jo kerran karanneita palveluja. Tanskassa on nimetty kunnan työntekijöistä ja vapaaehtoisista 6000 digilähettilästä auttamaan sähköisten palvelujen käytössä ja työntekijöiden toimenkuva on muuttunut merkittävästi. Suomessa neuvonta on määräaikaisten hankkeiden ja ikääntyvien vertaisohjaajien varassa.

 

Yhtenä esimerkkinä Jaakkola esitteli täysin automatisoidut etäasiointipisteet. Kosketusnäytöltä valitaan asioinnin aihe, aihe välittyy call centeriin ja yhteys asiointipisteeseen (esim. verotoimisto) avautuu. Virkailija palvelee asiakasta videokuvan välityksellä etänä. Virkailija voi tulostaa asiakkaalle tarvittavat lomakkeet etäkomennolla. Paperit täytetään käsin, siirretään dokumenttikameraan, joka kuvaa ja taltioi asiakirjan järjestelmään. Lomake silputaan asioinnin päätteeksi.

 

Omatoimikirjastoja voisi käyttää mallina uusien kuntapalvelujen kehittämisessä. Jaakkola kysyi esityksessään mille muille kuntien toimialoille omatoimimallia voisi siirtää. Ainakin Tanskan mallin mukainen etäasiointipiste voisi sijaita kirjaston tiloissa.

 

Nilakan kunnat ovat luoneet neljän kunnan yhteisen virtuaalikirjaston, jossa kirjastoilla on yhteiset asiakasrekisterit ja aineistotietokannat sekä asiakkaita palvellaan videon ja chatin välityksellä. Asiakkaat pääsevät myös käyttämään toistensa omatoimikirjastoja ilman erillisiä sopimuksia. Jatkokehityssuunnitelmia ovat virtuaalituotannot kirjastojen välillä ja myös koteihin sekä neuvontapalvelujen kehittäminen.

 

Jaakkolan mielestä kirjastot voisivat jakaa sisältöjä (tapahtumat, kirjailijavierailut, lukupiirit) toisille kirjastoille, kouluille, päiväkodeille ja koteihin. Yhteistyön lisääminen kirjastoissa edellyttää ajatusten vaihtoa ja riittävästi tapaamisia ruohonjuuritasolla: kokemusten ja osaamisen vaihtoa.

 

Jaakkola toivoo yhteistä asiakkuutta kirjastojen välillä. Erillisen asiakkuuden luominen useisiin kirjastoihin oman maakunnan sisällä tai edes Suomen sisällä on vanhentunut konsepti. Mitä kirjastot voisivat tehdä yhteisen kirjastokortin, ja jopa mobiiliasiakkuuden puolesta?

 

projektipäällikkö Ari Tarkiainen
© Leena Väyrynen/Karelia amk

Kuva 2: Projektipäällikkö Ari Tarkiainen Karelia-amk:sta esitteli tekoälyä ja robotiikkaa työelämän ja arjen muutoksessa

 

Avoin tiede ja kirjastot

Kirjastonjohtaja Jarmo Saari Itä-Suomen yliopiston kirjastosta puhui avoimesta tieteestä ja kirjastojen roolista avoimessa tieteessä sekä esitteli Itä-Suomen yliopiston kirjaston palveluja tutkijoille ja kirjaston roolia avoimen julkaisemisen tukemisessa.

 

Avoin tiede ja data toimenpideohjelmassa suomalaiselle tiedeyhteisölle on määritelty avoimen tieteen tavoitteet. Päätavoitteen mukaan Suomi on avoimen tieteen suunnannäyttäjä ja avoin tiede on Suomessa osa tieteenteon arkea kaikilla sen tasoilla. Tutkijoiden tulee saada tarvitsemansa tuki ja palvelut helposti ja läheltä (kirjaston rooli palvelujen tarjoajana!). Suomessa käytettävien toimintatapojen ja standardien tulee olla yhteensopivia kansainvälisten kanssa.

 

Saartin mukaan erityisesti tieteellisten kirjastojen tehtäväkenttä on laajenemassa. Avoimen tieteen kehitys on ollut nopeaa ja kehitys on vasta alussa. Avoin tiede on avannut uusia resursseja ja tietoaineistoja. Kirjastoalan yleissivistykseen kuuluu tuntea ja tietää perusteet avoimesti saatavilla olevista aineistoista. Kirjastojen pitää myös markkinoida paremmin avoimia tieteellisiä julkaisuja asiakkailleen. Kirjaston tehtävä on opastaa tutkitun tiedon lähteille ja opettaa kriittistä lukutaitoa. Kirjaston työtä voisi olla myös tiedottaminen tieteestä. Perinteinen luettelointityö muuttuu metadatatyöksi, muttei katoa kokonaan.

 

Kirjoittajat:

Kirsi Mononen, informaatikko, Karelia-ammattikorkeakoulu

Noora Kontturi, tietopalvelusihteeri, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kuvat: Leena Väyrynen, tietopalvelusihteeri, Karelia-ammattikorkeakoulu

 

Lähteet:

Itä-Suomen kirjastopäivien ohjelma ja esitykset https://tinyurl.com/ybepfvmt viitattu 25.6.2018

articleRating

voteData

leaveReply

Maalaus: Päivi Karhumetsä, 2016 all rights reserved (photo: )
Päivi Karhumetsä  - 17.09.2018, 14:22

Intohimo tekemiseen tuli työtä tuunaamalla

Olen unelmaduunissa. Työskentelen Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjastossa informaatikkona ja viestintäkoordinaattorina.  Pääosa työtäni on kirjaston sisäisen ja ulkoisen viestinnän koordinointi...

Kuva: JAMK/Mikko Vähäniitty (photo: Mikko Vähäniitty)
Suvi Perttula  - 17.09.2018, 14:22

Luotettavat lähteet – hyvä opinnäytetyön tietoperusta

Opinnäytetyön lähteiden laadukkuus ja niiden asiallinen ilmoittaminen tekstissä liittyvät paitsi hyvään tieteelliseen käytäntöön ja ammattikorkeakoulujen toiminnan laatuun myös KARVIN kysymykseen...

Photo by Alexandr Bormotin on Unsplash CC0 (photo: )
toimituskunta  - 17.09.2018, 14:22

Pääkirjoitus: Anonyymi Amkilainen ja palaute

Syksyn Kreodissa alkaa Anonyymin Amkilaisen pakinasarja. Tule mukaan seuraamaan mielipiteitä amk-kirjastokentän ajankohtaisista aiheista tai itse kirjoittamaan - Anonyymi Amkilainen voi olla kuka...

Photo by Matt Botsford on Unsplash CC0 (photo: )
Markku Hiltunen  - 17.09.2018, 14:22

KIRKON ALAN AINEISTOT JA TIEDONHAKU

Kirkon alan aineistot ovat kovassa käytössä Diakin kirjastossa. Kirkon alaa ei juurikaan opiskella muissa ammattikorkeakouluissa, joten meillä myös tiedonhaut ovat erilaisia kuin muissa...