Register
AMMATTIKORKEAKOULUKIRJASTOJEN VERKKOLEHTI
KUVA 1: Jutun kirjoittajat Helena ja Markku Kalasataman kirjastossa. Kuva: Sari Pesonen.  (photo: )
KUVA 1: Jutun kirjoittajat Helena ja Markku Kalasataman kirjastossa. Kuva: Sari Pesonen.
01.11.2018, 12:41

”Maailman tylsin aihe saatu mielenkiintoiseksi!” : tiedonhaun opetuksen uudistaminen Diakissa

 

Diakin kirjastossa toteutimme sosiaalialan uusien opiskelijoiden tiedonhaun opetuksen uudella tavalla syksyllä 2018. Hioimme uutta konseptia informaatikko-tietopalvelusihteeri -työparina. Tausta-ajatuksena oli tehdä opetuksesta aikaisempaa osallistavampaa ja hyödyntää käänteisen oppimisen ajatuksia. Keräsimme uudistuneesta opetuksesta runsaasti palautetta ja saimme sekä kiitosta opetustavasta että parannusehdotuksia tulevaisuutta varten.

 

Taustaa uudistukselle

Syitä uudenlaiseen tiedonhaun opetukseen oli monia. Diakin informaatikko Markku Hiltunen kertoo, mistä uudistus lähti liikkeelle: ”Olin kuuntelemassa mielenkiintoista luentoa viime kevättalvella Diakin kehittämispäivillä käänteisestä oppimisesta ja aloin miettiä omia tapojani opettaa tiedonhakua.”

”Suurin syy oppituntien sisällön muuttamiseen oli, että luennointi eri tietokannoista muiden kuunnellessa passiivisena, ei tuonut toivottuja tuloksia. Yritin toki aiemminkin vaihdella luennointia ja erilaisia tehtäviä, mutta pääpaino oli se, että minä olin äänessä, ja tykitin eri tietokantojen nimiä ja erilaisia Libguides-oppaita. Usein kävi niin, että juuri kun olin pitänyt kolmen tunnin paasauksen, niin samana päivänä kysyttiin juuri sitä, mitä olin yrittänyt painottaa. Luennointi turhautti ja välillä pahoitin mieleni, kun osa opiskelijoista poukkoili netissä tai kirjoitteli WhatsApp -viestejä. Välillä mietitytti, onko opetuksillani mitään merkitystä opiskelijoiden kannalta. Heidän tiedontarpeensa tulee silloin kun tulee ja vasta silloin heillä on motivaatio hakea tietoa. Opetussuunnitelman mukaan tarjottu tiedonhaun opetus ja tiedonhaun tarve eivät kuitenkaan aina kohtaa.”

”Kärsin myös vuosi sitten aika pahoista äänihuuliongelmista ja mietin, kuinka voisin vähentää omaa puhumistani opetuksessa ja halusin kuulla käyttäjän äänen kertovan palveluistamme.”

Markku jatkaa: ”Pyysin työparikseni tietopalvelusihteeri Helena Kankurin ja päätimme yhdessä miettiä sisältöä uusille tiedonhaun oppitunneille. Helena oli keväällä Erasmus-vaihdossa kuullut ruotsalaisen kollegan esityksen tiedonhaun opetuksesta Kristianstad Universityssä, ja innostunut heidän tavastaan opettaa parityönä työpajatyyppisesti.  Aloitimme suunnittelun jo touko-kesäkuussa ja jatkoimme lomien jälkeen tiiviimmin ennen uusien opiskelijoiden tuloa. Päädyimme ns. osallistavaan opetukseen.”


Opetusryhmät syksyllä 2018

 Kirjasto tapaa suuren määrän uusia opiskelijoita heti opintojen alkumetreillä. Meillä on siis hyvät mahdollisuudet antaa positiivinen kuva palveluistamme.

Yleensä Diakin sosionomi-koulutuksen tiedonhaun opetusryhmien koko on noin 25–30 opiskelijaa. Päätimme jakaa opetusryhmät vielä sattumanvaraisesti 9–10 pienryhmään niin, että pienryhmissä oli kolme tai neljä jäsentä. Opiskelijat eivät vielä tässä vaiheessa tunne toisiaan, joten pienessä ryhmässä opiskelijat myös tutustuvat paremmin toisiinsa ja samalla kasvatamme yhteisöllisyyttä. Kaikkiaan pilotointiryhmien oppitunteja oli yhteensä 15 tuntia ja opetustuntimäärä pysyi samana kuin aikaisemmin. Tavoitimme näillä tunneilla noin 150 uutta opiskelijaa.

 

Opetustuntien rakenne

 Opiskelijat jaettiin pienryhmiin heidän tullessaan luokkaan. Tila oli järjestetty ryhmätyöskentelyyn sopivaksi ja pöytiin oli ennen tunnin alkua jaettu kannettavat tietokoneet ja tehtäväpaperit. Jokainen pienryhmä sai eteensä oman kysymyspatteriston. Ryhmät selvittivät vastauksia kysymyksiin 20 minuutin ajan ja sen jälkeen kukin ryhmä esitteli tuotoksensa muille opiskelijoille. Yhteensä opetustuokio oli kolmen tunnin mittainen.

  Kuva 2: Opiskelijaryhmille jaettuja kysymyslomakkeita.
Kuva 2: Opiskelijaryhmille jaettuja kysymyslomakkeita. © Markku Hiltunen

 Ryhmille jaetut kysymysten aiheet aiheet koskivat Diak Finnaa, Libguidesia, Melindaa, Theseusta, Mediciä, Julkaria, Terveysporttia, eettisiä asioita ja kirjaston sääntöjä. Englanninkielisissä ryhmissä oli erilainen sisältö ja painotimme eri tietokantoja. Aiheiden joukossa oli mm. Ebsco Academic Search Premier, Taylor & Francis, Sage ja eri e-kirjapalvelut.

 

Pienryhmät etsivät omasta aiheestaan tietoa Diakin sivuilta ja Finnasta ja pitävät muulle ryhmälle noin viiden minuutin esityksen aiheestaan. Mielenkiintoista on ollut huomata, että opiskelijoiden tapa löytää tietoa sivuilta on usein aivan eri kuin mitä kirjaston henkilökunnalla. Opiskelijat ovat myös tosi näppäriä ja keksivät erilaisia esitystapoja. Eri esiintyjät luokan edessä elävöittävät opetustilannetta ja madaltavat kuulijoiden kynnystä esittää kysymyksiä. Esitykset ovat meille kirjastolaisillekin opettavaisia: tässähän käyttäjät näyttävät meille kuinka he käyttävät palveluitamme!

 

KUVA 3: Englanninkielisen DSS-ryhmän opiskelijat etsivät suuntaa tiedon valtatiellä.
KUVA 3: Englanninkielisen DSS-ryhmän opiskelijat etsivät suuntaa tiedon valtatiellä. © Markku Hiltunen

Esitysten jälkeen pidimme tauon ja sen jälkeen toteutimme tietokilpailun, jossa käsiteltiin opittuja asioita. Tietokilpailun vastaukset purettiin yhdessä ja voittajajoukkueen jäsenet palkittiin Diak-tuotteilla. Voittajaryhmä eli valiojoukko lupasi myös olla apuna muille ryhmäläisille, kun kirjastotietämystä tarvitaan.

 

Lopuksi pidimme palautekeskustelun, josta saimme vinkkejä opetuksen ja sivujemme parantamiseen. Opimme esimerkiksi, että kirjaston Libguides-sivut koetaan sekaviksi. Osalle ryhmistä keräsimme vapaamuotoista palautetta ja osalle teimme valmiit palautekysymykset. Halusimme näin kokeilla, kummalla tavalla saamme enemmän palautetta ja eroavatko palautteet toisistaan. Palautteen perusteella muokkaamme tuntien rakennetta seuraavaa sessiota varten. Huolimatta palautteenantotavasta, tulokset oli samankaltaisia.  

 

Lopuksi siirryimme ryhmän kanssa kirjastoon ja teemme vielä “Etsi kirja” -nimisen tehtävän. Näin yritämme tutustuttaa opiskelijat kirjaston luokka + pääsana –ajatteluun ja auttaa uusia käyttäjiä etsimään kirjoja kirjastostat. Opiskelijat myös palauttavat löytämänsä kirjan palautusautomaattiin eli samalla kannustamme asiakkaita omatoimikirjaston käyttäjiksi. Usein hyvinkin pienet asiat saattavat hämmentää omatoimiajalla ja siksi haluamme jalkauttaa opiskelijat kirjastoon fyysisten tilojen pariin.

 

Omien opetustemme pitämisen jälkeen löysimme erään amerikkalaistutkimuksen, jossa kerrottiin melko samanlaisesta opetuskokeilusta kuin mitä itse olimme toteuttaneet. Artikkelin kirjoittajat olivat halunneet luoda uudenlaisen tavan opettaa ja oppia informaatiolukutaitoa. Artikkelin ryhmässä osallistujia oli 175 – meillä lähes yhtä paljon. He olivat myös pitäneet testiryhmille tietokilpailun. Artikkelin ryhmillä palkinnot olivat erilaisia lahjakortteja, meillä Diak-heijastimia ja -huulirasvoja. Yksi huomionarvoinen asia artikkelin mukaan oli se, että opiskelijoiden esityksistä puuttui kirjastoslangi, jolloin kuulijoiden oli helpompi seurata opetusta. Artikkelissa kritisoidaan kirjastolaisten perinteistä tapaa luoda oppaita ja erillisiä web-sivuja ja käyttää perinteistä luennointia, joka tarjoaa passiivisen oppimiskokemuksen ja lyhyen muistijäljen. (Carroll ym. 2016 s 125-130.)

 

Mitä jäi käteen?

 Opiskelijoiden alkukohtaaminen kirjaston kanssa oli positiivinen ja lämminhenkinen.

Tunneilla vallitsi mukava ja vapautunut ilmapiiri. Ilmassa oli tekemisen meininkiä. Positiivisilla tunteilla on tärkeä rooli oppimisessa, sillä ne edesauttavat luovaa prosessointikykyä. (Toivola 2017, 47).

 

Opiskelijat kokivat ryhmätyöskentelyn mielekkäänä, ja myös me vetäjät. Vertaisoppimiseen perustuvat oppitunnit, joissa opiskelijatoverit opettavat toisiaan ovat interaktiivisia ja hauskoja, ja samalla kasvattavat opiskelijoiden vastuuta oppimisesta. Myös vuorovaikutus opiskelijoiden ja opettajien välillä kasvaa. (Graziano, 2017, 121–129. ) Vertaisoppiminen, käsitteiden opettaminen ja tiedon jakaminen ovat myös tärkeitä asioita käänteisessä oppimisessa. (Berret, 2012, 1–3). Yhdessä tekeminen auttoi ryhmäytymistä ja teki palveluitamme tutuksi. Käänteinen oppitunti ja opiskelu pienryhmissä sai opiskelijat paremmin sitoutumaan aiheeseen passiiviseen kuunteluun verrattuna. Kyse on aktiivisesta oppitunnista, jossa luokkahuoneeseen luodaan innostuneisuutta ja jännitystä tiimioppimisen menetelmillä. (Stonebraker, 2015, 283–301).

Kuva 4: Oppitunneista saatua opiskelijapalautetta.
Kuva 4: Oppitunneista saatua opiskelijapalautetta. © Markku Hiltunen

Myös kahden kirjastolaisen esillä olo oli hyväksi, jotta tulemme heti opiskelupolun aluksi tutuksi uusille opiskelijoillemme. Helena Kankuri kommentoi tunnelmiaan tuntien jälkeen seuraavasti: ”Tietopalvelusihteerin ammatillisuuden kasvu ja vaihtelu olivat myös hyviä asioita tässä opetusmuodossa. Lisäksi on aina mukava muuttaa omaa työnkuvaansa ja saada uusia näkökulmia katsoa samaa työtä eri silmin”.

 

Tätä artikkelia varten lukemamme tutkimukset vahvistivat omia kokemuksiamme. Opiskelijat kokivat ryhmässä toimimisen luonnollisena, tehokkaana ja tasapuolisena. Joku ryhmäläisistä myönsi jännittäneensä, mikä ei ole ihme, sillä opiskelijat eivät juuri tunteneet toisiaan. Opiskelijapalaute vahvisti omia ajatuksiamme: ”itse tekemällä oppii paljon paremmin kuin luennoimista kuuntelemalla…mukava tapa oppia…ihana päästä tekemään yhdessä…hyvin vaihtelevuutta jne.”

 

Myös tietokilpailu sai positiivisia kommentteja. Yhdessä palautteessa tuli kommentti, että tuli vähän liikaa infoa kerralla. Jossain vaiheessa itsekin mietimme, onko kyseessä liiankin kaoottinen kokonaisuus. Flipped learning kirjassa puhutaankin termeistä kaaos ja hallittu kaaos käänteisen oppimisen kuvaamisessa. Molemmat termit ovat kuitenkin käytössä positiivisessa merkityksessä. Kaaos aiheutuu siitä, että kaikki opiskelijat eivät enää tee samoja asioita edes samoilla työvälineillä. (Toivola: 2017, 116.)

 

Loppujen lopuksi on vaikea tietää, oppivatko opiskelijat paremmin käänteisellä opetusmenetelmällä verrattuna luennointiin, mutta tämä oli mahtava kokemus olla mukana opiskelijan polulla alkumetreistä lähtien. Aiomme jatkaa tammikuussa uusien opiskelijaryhmien kanssa samaan malliin mahdollisesti tehden pieniä muutoksia.

 

Kirjoittajat:

Markku Hiltunen, informaatikko, Diak

Helena Kankuri, tietopalvelusihteeri, Diak

Lähteet:

 Berrett, D. (2012). How ‘flipping’the classroom can improve the traditional lecture. The Chronicle of Higher Education, 12(19), 1-3.

Carroll, A. J., Tchangalova, N., & Harrington, E. G. (2016). Flipping one-shot library instruction: Using canvas and pecha kucha for peer teaching. Journal of the Medical Library Association, 104(2), 125–130. doi:10.3163/1536-5050.104.2.006

Graziano, K. (2017). Peer teaching in a flipped teacher education classroom. TechTrends: Linking Research & Practice to Improve Learning, 61(2), 121–129. doi:10.1007/s11528-016-0077-9

Stonebraker, I. (2015). Flipping the business information literacy classroom: Redesign, implementation, and assessment of a case study. Journal of Business & Finance Librarianship, 20(4), 283-301. doi:10.1080/08963568.2015.1072893

Toivola, M., Peura, P., & Humaloja, M. (2017). Flipped learning : Käänteinen oppiminen (1. painos ed.). Helsinki: Edita. Retrieved from https://diak.finna.fi/Record/diana.112750

 

articleRating

voteData

  1. Osallistuin kuuntelijaoppilaana Markun ja Helenan & opiskelijoiden sessioon, jonka tunnelma oli todella inspiroiva. Opiskelijat olivat aktiivisia ja motivoituneen oloisia. Itse tykkäsin erityisesti siitä, että kukin ryhmä sai tiivin kannustavat kommentit heti oman esityksensä jälkeen ja että opiskelijoilla oli tilaisuus tutustua ryhmätyöskentelyn tiimoissa toisiinsa. Peukutan hurjasti tätä metodia!

  2. Kiitos kommenteista. Tammikuussa voit Sarah hyvin tulla mukaan :)

  3. Innostava ja hyvin kirjoitettu artikkeli, kiitos!

  4. Innostava ja hyvin kirjoitettu artikkeli, kiitos!

  5. Todella mielenkiintoista! Saako osallistua teidän tiedonhaun tunnille tammikuussa?:)

leaveReply

Photo by Lee Campbell on Unsplash CC0 (photo: )
Pirjo Kangas ,  Minna Marjamaa  - 01.11.2018, 12:42

Mitä kuuluu kirjastojärjestelmäprojekteille?

Kreodi kirjoitti keväällä AMK-kirjastojen jakaantumisesta kahteen eri kirjastojärjestelmäleiriin . Nyt selvitimme, miten uusien järjestelmien käyttööonottoprojektit ovat edenneet syksyn 2018...

 (photo: )
Pirjo Kangas  - 01.11.2018, 12:42

Kerro Kreodille muistojasi Voyagerista

Voyager, Voikkari, Vojakeri – rakkaalla lapsella on monta nimeä! Milloin käytit ensimmäistä kertaa Voyager-kirjastojärjestelmää? Mikä on järjestelmässä käynyt rakkaaksi ja mitkä ominaisuudet...

Photo by Drew Farwell on Unsplash CC0 (photo: )
Anonyymi Amkilainen  - 01.11.2018, 12:42

Anonyymi Amkilainen avautuu: Blogikierre

Asiantuntijablogi, hankeblogi, verkkolehti, talon uutiset – ammattikorkeakoulujen blogeilla on monia nimiä, tarkoituksia ja toimintatapoja ja uusia blogeja putkahtelee tämän tästä. Blogi on...

Photo by Alexandr Bormotin on Unsplash CC0 (photo: )
toimituskunta  - 01.11.2018, 12:41

Pääkirjoitus: Kirjoittaja- ja kuvaajakutsu

Tämän syksyn kaksi suurinta tunteita herättävää puheenaihetta ovat olleet kirjastojärjestelmän vaihdos sekä Lahden ammattikorkeakoulun kirjaston yt-neuvottelut. Tässä lehdessä seurataan...