Register
AMMATTIKORKEAKOULUKIRJASTOJEN VERKKOLEHTI
Photo by Warren Wong on Unsplash CC0 (photo: )
Photo by Warren Wong on Unsplash CC0
03.12.2018, 17:03

Anonyymi Amkilainen: Älä luule, että sinä olet jotain

Joskus tuntuu, että töissä kovin kritiikki tulee työkavereilta, ei opiskelijoilta tai opettajilta. Tuntuu, että työyhteisössä taustalla vaikuttaa kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan tärkeintä on tasapuolisuus ja tasavertaisuus, ei niinkään itse tulos tai uudet ideat. Se, ettei vaikuta kuvittelevan olevansa enemmän kuin muut.

Tunnelmaa kuvaa hyvin Janten laki. Janten laki tanskalais-norjalaisen kirjailijan Aksel Sandemosenteoksessa Pakolainen ylittää jälkensä (1933) kuvaa aikansa ilmapiiriä fiktiivisessä Janten pikkukylässä Tanskassa. Kylässä vallitsee tiukka sosiaalinen kontrolli, joka ei suvaitse erilaisuutta ja joka lannistaa yritteliäisyyden.

 

Janten lain periaatteet:

  1. Älä luule, että sinä olet jotain.

  2. Älä luule, että olet yhtä hyvä kuin me.

  3. Älä luule, että olet viisaampi kuin me.

  4. Älä kuvittele, että olet parempi kuin me.

  5. Älä luule, että tiedät enemmän kuin me.

  6. Älä luule, että olet enemmän kuin me.

  7. Älä luule, että sinä kelpaat johonkin.

  8. Älä naura meille.

  9. Älä luule, että kukaan välittää sinusta.

  10. Älä luule, että voisit opettaa meille jotakin.

Vai tuleeko se kovin kritiikki kuitenkin omalta itseltä? Huijarisyndrooma on ääripään esimerkki Janten lain omaksumisesta. Syndroomasta kärsivä vähättelee omia kykyjään eikä osaa nähdä menestystä omana ansionaan, vaan pelkää alati paljastuvansa ja saavansa potkut, kun joku huomaa, ettei hän oikeasti osaakaan mitään. Hän voi esimerkiksi tuntea saaneensa hyväpalkkaisen työpaikan pelkällä tuurilla.

Toisaalta kirjallisuudessa Janten laki on nähty Skandinavian hyvinvointiyhteiskunnan perustuslaiksi: se tuottaa matalia organisaatiorakenteita ja positiivista me-henkeä. Jokainen työyhteisön jäsen on arvokas ja lounasta syödään samassa pöydässä johdosta ja kovapalkkaisista yliopettajista vahtimestariin. Strategiatyöhön kutsutaan koko organisaatio ja tehdään paljon töitä jalkauttamisen eteen. Vaatimattomuutta omien saavutusten suhteen arvostetaan.


Yhteishengessä on voimaa, mutta silti kirjastolaiset edelleen turhan varovaisesti nostavat omaa osaamistaan esille. Meillähän on vaikka minkälaisia ammattilaisia. Jäämme oman ammattinimikkeemme ja kirjaston varjoon aivan suotta.

Viime vuosina osaamisen esille tuominen on mennyt jonkin verran eteenpäin: kirjastolaisia toimii talon hankkeissa ja yhteistyökuvioissa. Tietoasiantuntijasta on hyvää vauhtia tulossa haluttu kumppani. Voimme röyhistää rintaamme ja kertoa osaamisestamme rohkeasti: Minä olen hyvä koordinaattori, minä tunnen julkaisukäytänteitä, osaan tehdä laadukasta metadataa ja osaan opettaa.  

Tekee hyvää kirjata omaa osaamistaan paperille - päivittää LinkedIn-profiilia ja CV:tä useamman kerran vuodessa, vaikkei olisi hakemassa mihinkään. Samoin tekee hyvää antaa työkaverille tilaa nostaa omaa osaamistaan. Kaikki tämä siksi, ettei oma työpaikka olisi kuin Janten kylä 1900-luvun alun Tanskassa.

 

______________________

Palautetta lehdestä voi edelleen antaa e-lomakkeella niin nimellä kuin nimettömänä.

articleRating

voteData

leaveReply

Photo by Warren Wong on Unsplash CC0 (photo: )
Anonyymi Amkilainen  - 03.12.2018, 17:03

Anonyymi Amkilainen: Älä luule, että sinä olet jotain

Joskus tuntuu, että töissä kovin kritiikki tulee työkavereilta, ei opiskelijoilta tai opettajilta. Tuntuu, että työyhteisössä taustalla vaikuttaa kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan tärkeintä on...

 (photo: )
Päivi Karhumetsä ,  Hellevi Hakala  - 03.12.2018, 17:03

Kohti neljää kampusta ja uusia työrooleja

Työn pysyväksi ominaisuudeksi on vakiintunut muutos. Strategisen johtamisen rinnalle ja jollei jopa tärkeimmäksi esimiestyön tehtäväksi on noussut henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen...

Onnellinen opiskelija. Pixabay CC0 (photo: )
Henna Ristolainen  - 03.12.2018, 17:15

100 % (avoimia) opinnäytetöitä - kuinka tätä voi mitata

Ammattikorkeakouluympäristössä tiedon avoimuuden vaatimus on lisääntynyt. Työmme tuloksia pitäisi pystyä mittaamaan entistä paremmin. Työvaiheita pitäisi virtaviivaistaa ja prosesseja kehittää....

Onnellinen opiskelija. Pixabay CC0 (photo: )
Henna Ristolainen  - 03.12.2018, 17:15

100 % (avoimia) opinnäytetöitä - kuinka tätä voi mitata

Ammattikorkeakouluympäristössä tiedon avoimuuden vaatimus on lisääntynyt. Työmme tuloksia pitäisi pystyä mittaamaan entistä paremmin. Työvaiheita pitäisi virtaviivaistaa ja prosesseja kehittää....

Polkujuoksua syysmetsässä. @ Pixabay CC0 (photo: )
Tiina Siro ,  Tiina Mäntylä  - 03.12.2018, 17:15

Case: työelämän tietokäyttäytymistä tutkimassa

Lapin ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaa-ajan koulutukseen sisältyy informaatiolukutaidon opetusta ja ohjausta integroituna opintojaksoihin kolmessa eri vaiheessa. Esittelemme IL-toteutuksen,...

Hanian satama @ Pixabay (photo: )
Susanna Kinnari ,  Eeva Klinga-Hyöty  - 03.12.2018, 17:03

Konferenssimatka Kreikan saaristoon

Kymmenes QQML-konferenssi (Qualitative and quantitative methods in libraries) järjestettiin toukokuussa Haniassa, Kreetalla. Konferenssin tarkoituksena on yhdistää kirjastoalan ammattilaiset, niin...