Register
AMMATTIKORKEAKOULUKIRJASTOJEN VERKKOLEHTI
Kuva: Antti Nyqvist (photo: )
Kuva: Antti Nyqvist
03.12.2018, 17:15

Katsaus korkeakoulujen avoimen tieteen viestintään – hajanaista ja yksipuolista?

Osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Ammattikorkeakoulujen avoin TKI, oppiminen & innovaatioekosysteemi -kärkihanketta kartoitettiin helteisenä heinäkuuna 21 suomalaisen ja 29 ulkomaisen korkeakoulutus- ja tutkimusorganisaation avointa tiedettä käsitteleviä julkisia verkkosivuja. Kenen ääni amkien avoin tki -viestinnässä kuuluu, ja eroaako se siitä, miten suuret yliopistot suomessa ja ulkomailla ATT:sta viestivät? Kuinka korkeakoulut viestivät ATT-kehittämisprosesseistaan? Entä miltä suomalainen ammattikorkeakoulu avoimen tki:n asioissa näyttää, kun vertailukohtana on eurooppalainen UAS?

Kartoituksessa läpikäytyjen 13 suomalaisen korkeakoulun (9 yliopistoa ja 5 ammattikorkeakoulua) verkkosivuilla oli saatavissa paljonkin tietoa avoimen julkaisemisen erilaisista vakiintuneista käytännöistä, datan avaamisesta, erilaisista avoimuuden määritelmistä ja rahoittajien vaatimuksista.

Erityisesti omien tai jaettujen julkaisutietojärjestelmien ja -arkistojen käyttö avoimuuden edistämiseksi oli verkkosivuilla hyvin esillä, ja esimerkiksi rinnakkaistallennuskäytännöt olivat selkeästi ohjeistettu. Erilaisissa OA-lehdissä julkaisemiseen ja rinnakkaistallentamiseen liittyviin lisenssikysymyksiin oli saatavissa kirjastoilta tukea. Vaikutti siltä, että nämä puolet avoimesta julkaisemisesta ovat usealla organisaatiolla niin sanotusti hanskassa.

Sivustoilla nostettiin esille myös erilaisia dataan liittyviä palveluja, ja suomalaisia ja ulkomaisia data-arkistoja. Esimerkiksi Etsin, Zenodo ja OpenAIRE olivat löydettävissä monen organisaation verkkosivuilta, kuten myös esimerkiksi Tietoarkiston aineistonhallinnan ohjeistuksia.  Myös DMPTuuli oli monella sivulla esillä.

Suomalaiset tutkimuslaitokset (8) puolestaan keskittyivät verkkosivuillaan kertomaan datansa käytöstä. Sivuillaan he kertoivat vähemmän tieteen avoimuudesta sinänsä. Tutkimuslaitosten aineistopolitiikoissa usein käsiteltiin konkreettisella tasolla sitä, miten ja millä ehdoilla he dataansa avaavat. Datan käytön sallivat lisenssit olivat helposti löydettävissä ja aineistojen löytäminen oli sivustoilta helppoa.

Tutkimuslaitoksia lukuun ottamatta läpikäytyjen verkkosivujen perusteella avoimen tieteen käytännöt vaikuttavat tiivistyvän toistaiseksi pitkälti avoimen julkaisemisen ympärille. Lähtökohtana on se, millä tavoilla ja millä ehdoilla perinteiset tutkimusartikkelit saadaan tieteellisten journaalien maksumuurien takaa pois tai OA-lehtiin. Kokeellisemmilla julkaisumalleilla tai julkaisutyypeillä ei spekuloitu.

Aineistonhallinnan ja datan avaamisen kysymyksissä oli korkeakoulujen verkkosivuilla enemmän hajontaa kuin avoimen julkaisemisen asioissa. Aineistonhallinnan infrastruktuurien, palveluiden ja koulutusten kehittäminen nostettiinkin useissa politiikoissa ja toimintasuunnitelmissa tärkeiksi ja ajankohtaisiksi tavoitteiksi.

Organisaatioiden sivustoilla tarjottiin paljon tietoa aineistonhallintaan ja avaamiseen sekä linkkejä erilaisiin aineistoarkistoihin ja palveluihin, mutta tieto- ja linkkimassasta on työlästä kaivaa selkeitä vastauksia konkreettisiin kysymyksiin aineistonhallinnasta tutkimuksen eri vaiheissa.

Helsingin yliopistolla on pyritty ratkaisemaan näitä ongelmia rakentamalla aineistonhallinnan tuen ja ohjeistuksen yhteyteen läpikäytyjen sivustojen joukosta erottuva wizard-tyyppinen osio. Wizardissa esitetään kysymyksiä esimerkiksi datan sensitiivisyydestä, jakamisen tarpeesta, sen käyttäjistä jne. ja ohjataan vastausten perusteella käyttäjää löytämään hänelle sopiva ratkaisu.

TSV:n kesällä toteuttaman korkeakouluille suunnatun avoimen tieteen koulutustarpeita kartoittavan kyselyn tulosten mukaan korkeakouluissa kaivataan koulutusta muun muassa avoimen datan, avoimuuteen liittyvien eettisten ja oikeudellisten kysymysten hallintaan, kuten myös oppimisen avoimuuteen sekä avoimuuteen motivoimiseen. Kesällä läpikäydyt verkkosivut osin heijastelivat näitä tarpeita. Korkeakoulujen verkkosivuilta ei juurikaan löytynyt mainintoja tutkimusprosessin avaamisesta, tutkimukseen osallistamisesta tai kansalaistieteestä, tai avoimesta opetuksesta. Ja miten ohjepainotteinen sisältö motivoi ja sitouttaa avoimeen tki-toimintaan?

 

Miten suomalaiset organisaatiot vertautuivat ulkomaisiin?

Kuten tarkasteluun otetut suomalaiset organisaatiotkin, ulkomaiset 29 korkeakoulua valikoituivat tarkasteltavaksi satunnaisesti. Mukaan kartoitukseen otin enimmäkseen ammattikorkeakoulujen kansainvälisiä yhteiskumppaneita keskisestä ja läntisestä Euroopasta, mutta myös muutamia isoja ja tunnettuja yliopistoja.

Näiden korkeakoulujen ero suomalaisiin korkeakouluihin tuli nopeasti selväksi. Esimerkiksi 14:sta tarkastellusta University of Applied Sciencestä vain kolme noteerasi edes jollain tavalla sen, että julkaisut voivat olla myös avoimesti julkaistuja. Yksikään UAS ei maininnut julkisilla sivuillaan datan avaamisesta mitään.

Ulkomaisista 21:stä yliopistoista 4 eivät verkkosivullaan käsitelleet avointa julkaisemista lainkaan, ja 8 yliopistoa näistä 21:stä ei käsitellyt tutkimusaineistojen avaamista. Kattavimmin avoin tiede ja tutkimus otettiin huomioon isoissa yliopistoissa, MIT:ssä, ETH Zürichissä, Cambridgen ja Oxfordin yliopistoissa, kuten myös Saksassa, esimerkiksi Freie Universität Berlinissä, sekä Tukholman ja Tarton yliopistoissa.

Voi toki olla, että verkkosivujen läpikahlaajan kielitaito ei aina riittänyt kovin syvälle saksan- tai ranskankielisiin sivustoihin, eivätkä sivustojen englanninkieliset osiot välttämättä vastanneet laajuudeltaan kotikielisiä. Mutta silti ero suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen välillä vaikuttaa suurelta ammattikorkeakouluja vertailtaessa, ja merkittävältä myös yliopistoja katsottaessa.

Suomea suurempi ero eurooppalaisia korkeakouluja katsottaessa amkien ja yliopistojen välillä selittyy varmaankin osin koulutusjärjestelmien erilaisuudella. Toisaalta monet suomalaiset korkeakoulut ovat ottaneet avoimuuden selväsanaisesti yhdeksi julkaisu- ja datapolitiikkansa kulmakiveksi, ja osa yliopistoista (amkeistakin) on nostanut avoimen tieteen keskeiseksi osaksi strategiaansa.

Julkaisu- ja datapolitiikoissa avoin tiede eri osa-alueineen esitetään suomalaisissa korkeakouluissa nykyaikaisen tieteen tekemisen lähtökohtana. On tunnistettu tarve tehdä niin tutkimusprosessin, aineistojen hallinnan kuin julkaisemisenkin avoimuudesta kansallisia ja organisaatiotason linjauksia, ja kehittää niihin liittyviä osaamisia, palveluita ja infraa.

Suomalaiset yliopistot vaikuttavat myös ottaneen kehittämisessään hieman erilaisia painotuksia, jotka heijastavat paitsi erilaisia näkökulmia avoimuuden mukanaan tuomiin hyötyihin ja haasteisiin, myös erilaisten sidosryhmien intressejä. Turun ylipiston tavoitteena on integroida avoin tiede perusopetukseen ja tutkijakoulutukseen, ja toimintamalleja tähän ollaan pilotoimassa Turussa ensi keväänä. Aalto-yliopisto erosi viestinnässään muista nostamalla selkeästi esiin kaupallistamisprosessien kehittämisen ja avoimuuden ja kaupallisuuden yhdistämisen, ja ensi syksyn Avoimen tieteen päivät järjestetäänkin kaupallisuuden ja avoimuuden yhdistämisen teemalla. Tampereen ylipiston viestinnässä painottuu avoimuuden vaikutus tutkijan ja tutkimuksen vaikuttavuuteen ja näkyvyyteen.

 

Avoimen tieteen koulutuksia, lähettiläitä ja toimikuntia

ATT ja avoin tki-toiminta hakevat muotoaan tutkijoiden ja opettajien, koulutus- ja tiedepolitiikan, tutkimusrahoituksen, tieteellisen julkaisemisen ja tutkimusinfrastruktuurien muodostaman monitahoisen kokonaisuuden osana. Samalla ne penäävät monessa kysymyksessä jonkinlaista asenteellista tai toimintakulttuurin muutosta näissä rakenteissa. Näkyykö korkeakoulutus- ja tutkimusorganisaatioiden verkkosivuilla merkkejä asenteita ja toimintakulttuuria muuttavaan pyrkivästä toiminnasta?

Korkeakouluorganisaatiot vaikuttavat luottavan – yllätys yllätys – koulutukseen ja tietoon. Kirjastot yhdessä muiden tutkimuksen tuen palveluiden kanssa järjestävät enemmän tai vähemmän säännöllisesti koulutuksia avoimen tieteen osa-alueista, tai muita palvelujen käyttöön liittyviä koulutuksia lähinnä omalle henkilökunnalleen ja opiskelijoille. Kirjastot myös pitävät asiaa esillä esimerkiksi kansainvälisen Open Access -viikon aikana.

Avoimen tieteen osioita on upotettu tutkijakoulutukseen ja avoimuuteen liittyvää koulutusta on tarjottu MOOCeina kaikille halukkaille. Myös EU-tason hankkeissa pyritään tukemaan nimenomaisesti toimintakulttuurin muutosta, ja Horizon2020-hankkeisiin liittyvää avoimuutta koulutuksella.

Korkeakouluissa on myös perustettu avoimen tieteen työryhmiä, joiden tavoitteena on koordinoida avoimen tieteen kehittämistä organisaatiotasolla. Esimerkiksi Tampereen yliopiston avoimen tieteen työryhmän kokousmuistiot ovat avoimesti saatavilla. HAMKissa on perustettu avoimen TKI-tuen tiimi, jonka järjestymiseen, tavoitteisiin ja toimenpiteisiin voi tutustua verkossa. Myös Turun yliopiston avoimen tutkimuksen toimenpideohjelma on luettavissa verkossa.

Avoimen tieteen monialaiset, koordinoivat työryhmät vaikuttavat olevan toimintamallina avoimen tieteen jalkauttamisessa myös ulkomaisissa korkeakouluissa. Esimerkiksi Cambridgen yliopisto on perustanut professorivetoisen työryhmän hallitsemaan yliopiston siirtymistä avoimeen tutkimukseen. Työryhmän työskentelyyn voi tutustua verkossa. Cambridgessa on myös jalkautettu henkilöstön joukkoon ”data-championit” – monialainen verkosto, joka tarjoaa tukea hyvään datan hallintaan ja osallistuu avoimen tieteen pilotteihin.

Freie Univeristät Berlinissä on työryhmän sijaan avoimen tieteen kehittämisestä vastaava henkilö, joka on samalla yliopiston edustajana koko Berliinin tasolla avoimeen tieteen kehittämistä koordinoivassa korkeakoulujen yhteistyöorganisaatiossa, avoimen tieteen Berliinin ”toimistossa". Freie Univeristät Berlin myös järjestää Open Science Fellowship -ohjelmaa, jossa nuorille, avoimeen tieteeseen panostamiseen halukkaille tutkijoille tarjotaan rahoitusta, koulutusta, verkostoitumista ja mentorointia. Miten menikään se sanonta Muhammedista ja vuoresta?

Näistä esimerkeistä huolimatta strategioiden tai politiikkojen ja käytännön avoimuuden toimintamallien välistä toimeenpanosuunnitelmaa ja kehittämisprosesseja oli organisaatioiden sivuilla avattu hyvin vähän tai ei ollenkaan. Kertooko tämä siitä, että strategioista ei olla vielä edetty toimenpanoon asti? Vai kertooko se siitä, että julkiset verkkosivut eivät ole se foorumi, missä näistä viestitään eikä avoin tiede ja tki-toiminta ole asia, jolla halutaan profiloitua?

Kuva: Antti Nyqvist
Kuva: Antti Nyqvist

 

Politiikkoja ja ohjeistuksia – vai jotain muuta?

Kartoitettujen suomalaisten korkeakoulujen avointa tiedettä ja avointa tki-toimintaa käsittelevien verkkosivujen tieto- ja ohjepainotteisuuteen oli muutamiakin poikkeuksia, joista esimerkkinä tässä on Helsingin yliopiston avoimen tieteen sivusto. Sivustolla kerrotaan avoimen tieteen hyödyistä tutkijoiden haastatteluiden ja lyhyiden videoiden kautta – avoimen tieteen tekijöiden äänellä ja konkreettisesti. Vaikka tämä HY:n viestintä tuskin on suunnattu sisäiselle yleisölle, vaan pikemminkin on osa yliopiston brändäämistä, vastaa se kuitenkin käytännönläheisesti kutkuttaviin kysymyksiin: mitä avoin tutkimus ja opetus voi käytännössä tarkoittaa, ja mitä avoimuus tekee minulle mahdolliseksi?

Cambridgen avoimen tieteen keskus teki syksyllä 2018 vastaavanlaisen videosarjan. Sarjassa väitöskirjatutkijat ja post-doc tutkijat kertovat työstään, avoimuudesta ja avoimuuden vaikutuksesta työhönsä. Yhdysvalloissa MIT taas hyödyntää julkaisuarkistoaan avoimen tieteen vaikuttavuudesta viestimiseen. Se tarjoaa visualisointeja artikkelien latausmääristä maittain ja kommentointimahdollisuuden latausten yhteydessä (https://oastats.mit.edu/public.php ja https://oastories.mit.edu/). MIT:n visualisoinnit ja kommenttimahdollisuudet jäävät ehkä kuriositeeteiksi, mutta herättävät silti ideoita. Miltä vastaava visualisointi Theseuksesta näyttäisi ja mitä se kertoisi?

Monialaisten kehittämistä koordinoivien työryhmien ohella monissa korkeakouluissa on pyritty löytämään avoimesta tieteestä kiinnostuneita henkilöitä. Näille henkilöille tarjotaan tukea, ja vastaavasti he tarjoavat muille vertaistukea ja ovat mukana avoimen tutkimuksen ja opetuksen kehittämisessä tutkimus- ja opetustilanteissa. Monialaisen koordinaation ja monitahoisen kehittämisen rinnalle on haettu henkilötason lumipalloefektiä. Näitä henkilöitä on myös hyödynnetty viestinnässä ja heidän kauttaan tuotu avoimen tieteen politiikkojen, julkilausumien, lisenssiviidakoiden ja ohjeistuksien ohelle käytännöllistä näkökulmaa ja tuttua ääntä.

Tehokkaimmat muutostekijät avoimen tieteeseen ja avoimeen tki-toimintaan löytyvät epäilemättä tutkimusrahoituksen piiristä ja meritoitumisen mekanismeista. Avoimesta tieteestä viestiminen vaikuttaa kuitenkin olevan paljolti kirjastojen vastuulla. Verkkosivuja selaillessa ei voinut välttyä miettimistä sitä, miten tämä vaikuttaa niihin näkökulmiin mistä avoimesta tieteestä ja avoimesta tki-toiminnasta organisaatioissa viestitään. Mitä lisää moniäänisyys tähän viestintään toisi?

 

Kirjoittaja:


Antti Nyqvist, tietopalveluassistentti Haaga-Helia

articleRating

voteData

  1. Paljon uutta mielenkiintoista, kiitos!

  2. MinnaM

    Laureassa saatiin uusia ideoita tästä artikkelista, kiitos!

leaveReply

Photo by Warren Wong on Unsplash CC0 (photo: )
Anonyymi Amkilainen  - 03.12.2018, 17:03

Anonyymi Amkilainen: Älä luule, että sinä olet jotain

Joskus tuntuu, että töissä kovin kritiikki tulee työkavereilta, ei opiskelijoilta tai opettajilta. Tuntuu, että työyhteisössä taustalla vaikuttaa kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan tärkeintä on...

 (photo: )
Päivi Karhumetsä ,  Hellevi Hakala  - 03.12.2018, 17:03

Kohti neljää kampusta ja uusia työrooleja

Työn pysyväksi ominaisuudeksi on vakiintunut muutos. Strategisen johtamisen rinnalle ja jollei jopa tärkeimmäksi esimiestyön tehtäväksi on noussut henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen...

Onnellinen opiskelija. Pixabay CC0 (photo: )
Henna Ristolainen  - 03.12.2018, 17:15

100 % (avoimia) opinnäytetöitä - kuinka tätä voi mitata

Ammattikorkeakouluympäristössä tiedon avoimuuden vaatimus on lisääntynyt. Työmme tuloksia pitäisi pystyä mittaamaan entistä paremmin. Työvaiheita pitäisi virtaviivaistaa ja prosesseja kehittää....

Onnellinen opiskelija. Pixabay CC0 (photo: )
Henna Ristolainen  - 03.12.2018, 17:15

100 % (avoimia) opinnäytetöitä - kuinka tätä voi mitata

Ammattikorkeakouluympäristössä tiedon avoimuuden vaatimus on lisääntynyt. Työmme tuloksia pitäisi pystyä mittaamaan entistä paremmin. Työvaiheita pitäisi virtaviivaistaa ja prosesseja kehittää....

Polkujuoksua syysmetsässä. @ Pixabay CC0 (photo: )
Tiina Siro ,  Tiina Mäntylä  - 03.12.2018, 17:15

Case: työelämän tietokäyttäytymistä tutkimassa

Lapin ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaa-ajan koulutukseen sisältyy informaatiolukutaidon opetusta ja ohjausta integroituna opintojaksoihin kolmessa eri vaiheessa. Esittelemme IL-toteutuksen,...

Hanian satama @ Pixabay (photo: )
Susanna Kinnari ,  Eeva Klinga-Hyöty  - 03.12.2018, 17:03

Konferenssimatka Kreikan saaristoon

Kymmenes QQML-konferenssi (Qualitative and quantitative methods in libraries) järjestettiin toukokuussa Haniassa, Kreetalla. Konferenssin tarkoituksena on yhdistää kirjastoalan ammattilaiset, niin...