Register
AMMATTIKORKEAKOULUKIRJASTOJEN VERKKOLEHTI
Polkujuoksua syysmetsässä. @ Pixabay CC0 (photo: )
Polkujuoksua syysmetsässä. @ Pixabay CC0
03.12.2018, 17:15

Case: työelämän tietokäyttäytymistä tutkimassa

Lapin ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaa-ajan koulutukseen sisältyy informaatiolukutaidon opetusta ja ohjausta integroituna opintojaksoihin kolmessa eri vaiheessa. Esittelemme IL-toteutuksen, joka sisältyy neljännen eli viimeisen opintovuoden opintojaksoon, jonka teemana on muuttuva työelämä ja urasuunnittelu.


Opintojaksolla kehitetään työelämävalmiuksia tutkivan oppimisen menetelmillä ja tapausoppimisen (case learning) toimintatavoilla. Opintojakson aiheita ovat mm. työelämän haasteet, kansainvälisyys, ammatillinen identiteetti, esiintyminen, hankeosaaminen, verkkosovellukset ja verkostoituminen. Opintojaksossa toteutetaan myös alumnitapaaminen. Tässä vaiheessa opintoja opiskelijat joko viimeistelevät opinnäytetyötään tai ovat sen jo tehneet.

© Lapin ammattikorkeakoulu

Aiemmissa opinnoissa informaatiolukutaidon opetus on kytkeytynyt oppimistehtäviin ja opinnäytteeseen. IL-toteutus tässä opintojaksossa tutustuttaa opiskelijan työelämän informaatiolukutaitoon. Liikunnan ja vapaa-ajan koulutus uudisti opetussuunnitelmansa vuonna 2012, eli opintojakso toteutui ensimmäisen kerran vuonna 2015. Koulutus pilotoi samalla koko Lapin AMKin uutta oppimiskäsitystä, joka vuosien mittaan johti nykyiseen osaamis- ja ongelmaperustaiseen opetussuunnitelmaan.

 

Alustus työskentelyä ohjaamaan

Informaatiolukutaitoa varten opintojaksossa varattu aika on vaihdellut parista tunnista kuuteen tuntiin. Työskentelyn alkuun informaatikko on pohjustanut teemaa koko ryhmälle lyhyellä alustuksella informaatiolukutaitojen eroista opinnoissa ja työelämäkontekstissa.

Alustuksessa on hyödynnetty informaatiolukutaidon standardeja ja viime vuosina myös kehyksiä, joissa työelämän taidot tulevat näkyvämmiksi.

Lisäksi on käytetty yhteenvetoartikkelia (Williams, Cooper & Wavell 2014), jossa tarkastellaan sitä, miten eri tutkimuksissa on ymmärretty työelämän informaatiolukutaito ja onko työelämän informaatiolukutaidon vaikuttavuudesta tutkimusnäyttöä. Mitään yhtä ainoaa määritelmää ei ole, mutta yhteistä erilaisissa määritelmissä on se, että niissä painotetaan tiedon sosiaalista luonnetta ja sitä, miten tietoa työyhteisöissä jalostetaan tietämykseksi (information  -> knowledge). Lisäksi määritelmissä korostetaan työyhteisöjen tiedon luonnin, tiivistämisen ja organisoimisen tärkeyttä.

Annemaree Lloydin (2006, 2009) näkemykset tekstipohjaisen, sosiaalisen ja fyysisen tiedon lähteistä ovat olleet alustuksen keskeisiä sisältöjä. Lloydin mukaan opinnoissa korostuu tekstipohjaisen tiedon käyttö, kun taas työelämäkonteksteissa tietoa tuotetaan ja hankitaan myös erilaisissa sosiaalisissa ja fyysisissä tilanteissa ja ympäristöissä ja tekstipohjaisen tiedon merkitys vähenee. Tekstipohjainen tieto muodostaa ammatillisen osaamisen käsitteellisen ja teoreettisen perustan. Sosiaalinen tieto puolestaan syntyy työyhteisössä, vuorovaikutuksessa. Kokeneemmilta työntekijöiltä siirtyy hiljaista tietoa (noviisi–asiantuntija-ajattelu). Asiantuntijuus, syvällinen ymmärrys ammatista, kehittyy fyysisesti, omien kokemusten, tekemisen ja aistihavaintojen kautta. Teoreettinen tieto yhdistyy käytäntöön.

 

Työskentelyä, tuloksia

IL-osuus on toteutettu neljä kertaa vuodesta 2015. Vuosina 2015 ja 2016 se yhdistyi opiskelijoiden alumnitapaamiseen. Tehtävänä oli keksiä kysymyksiä jo työelämässä toimiville liikunnanohjaajille näiden informaatiokäytännöistä. Opiskelijat ideoivat kysymyksiä ensin pienryhmissä, minkä jälkeen kysymykset ryhmiteltiin kokonaisuuksiin yhdessä koko ryhmän kanssa samalla niistä keskustellen. Lopputuotoksena oli kysymyspakki, jota opiskelijat saattoivat hyödyntää alumnitapaamisessa.

Kahtena viimeisenä vuotena toteutuksissa on käytetty työkaluina Padletia ja Flingaa. Enää tehtävä ei kytkeydy suoraan alumnitapaamiseen vaan tehtävällä tähdätään siihen, että opiskelijat aktiivisesti pohtisivat omaa informaatiokäyttäytymistään siirtyessään työelämään.

Myös syksyllä 2018 IL-sessio alkoi tietoasiantuntijan alustuksella. Alustuksen päätteeksi opiskelijat saivat tehtävänannon ja heidät jaettiin pienryhmiin. Tehtävänannossa pienryhmien käyttöön annettiin kysymyksiä, jotka ohjasivat tarkastelemaan tiedonhankinta- ja -jakamiskäytäntöjä nimenomaan työelämäkonteksteissa – käytännössä luodattiin samoja teemoja, joita opiskelijat tuottivat aiempina vuosina alumnitapaamisia varten. Opintojakson sijoittuminen neljänteen opiskeluvuoteen varmisti sen, että jokaisella opiskelijalla oli takanaan useita jaksoja työelämässä. Pienryhmät kirjasivat keskustelunsa tuloksia Flinga-alustalle.

 

Kuva 1. Miten verkostoidun? (Heikkilä ym. 2018.)
Kuva 1. Miten verkostoidun? (Heikkilä ym. 2018.)

Pienryhmät esittelivät työnsä tulokset myös koko muulle ryhmälle mukaan lukien tietoasiantuntija. Näin mahdollistettiin kokemusten jakaminen ja kommentointi. Lopuksi pienryhmät laativat vielä Moodle-alustalle tiiviin yhteenvedon työstään.

Ryhmien tuotokset eivät olleet läheskään identtisiä, mutta muutama teema nousi keskiöön. Tiedon arviointi ja lähdekriittisyys yleensä sai aikaan paljon keskustelua ja pohdintaa ja näkyi siten Flinga-alustallakin. Tiedonlähteiden moninaisuus korostui: tekstipohjaisen tutkimustiedon arviointi oli kaikille selvää, mutta esimerkiksi sosiaalinen media tiedonlähteenä olikin jotakin muuta. Verkostoituminen nousi esiin monella tavalla, samoin ajan tasalla pysyminen. Sosiaalinen media oli itsestään selvä osa kaikkea tiedonhankintaa ja -jakamista. Lisäksi pohdittiin liikunta-alan erityisyyttä: yhteisöllisyys ja sosiaalisuus sekä työn ja vapaa-ajan kulkeminen usein käsi kädessä vaikuttavat myös tietokäyttäytymiseen.

Kuva 2. Lähdekritiikin pohdintaa (Heikkilä ym. 2018.)
Kuva 2. Lähdekritiikin pohdintaa (Heikkilä ym. 2018.)

 

Mitä opimme?

Opintojakso ja informaatiolukutaidon osuus siinä on vuosien myötä hioutunut toimivaksi konseptiksi. Aikaa informaatiolukutaidolle ei määrättömästi ole, mutta pienikin palanen toimii hyvin, koska opintojakso kokonaisuutena puhaltaa yhteiseen hiileen. Teoriaosuus IL-osiossa on hyvin lyhyt, eli pääosa ajasta menee opiskelijoiden omien kokemusten ja näkemysten koontiin ja yhdessä käsittelyyn.

Informaatiolukutaito on jo pitkään ollut Lapin AMKin opetussuunnitelmissa, ja sen merkitys ja määrä on vaihdellut aikojen ja opetussuunnitelmien myötä. Aika harvoin kuitenkaan IL-ohjausta on sijoitettu opintojen loppuun, työelämän kynnykselle. Kokemuksemme mukaan kannattaisi.

 

 

 

Lähteet

Heikkilä, K., Minkkinen, V., Ritajoki T. & Sammallahti E. 2018. Työelämän IL -Flinga-esitys Lapin ammattikorkeakoulussa 17.9.2018. Kuvakaappaus.

Lloyd, A. 2009. Informing practice: Information experiences of ambulance officers in training and on-road practice. Journal of Documentation 3/2009, 396-419. Viitattu 26.11.2018 https://doi.org/10.1108/00220410910952401

Lloyd, A. 2006. Working information. Journal of Workplace Learning 3/2006, 186–198. Viitattu 26.11.2018  https://doi.org/10.1108/13665620610654603.

Williams, D., Cooper, K. & Wavell, C. 2014. Information Literacy in Workplace. An annotated bibliography. Robert Gordon University, Institute for Management, Governance & Society (IMaGes) in association with InformAll, Aberdeen. Viitattu 26.11.2018 https://www.informall.org.uk/wp-content/uploads/2015/11/Workplace-IL-annotated-bibliography.pdf.

 

Kirjoittajat

Tiina Siro, tietoasiantuntija, Lapin korkeakoulukirjasto

Tiina Mäntylä, tietoasiantuntija, Lapin korkeakoulukirjasto

 

 

 

 

articleRating

voteData

  1. Kiitos, tästä oli kiintoisaa kuulla: toteutuksen paikka tuntuu hyvin mielekkäältä. Erilliseksi nostettu osio - vaikkakin samaan tähtäävässä kokonaisuudessa - varmaan myös auttaa kirkastamaan asiaa opiskelijoille.

leaveReply

Photo by Warren Wong on Unsplash CC0 (photo: )
Anonyymi Amkilainen  - 03.12.2018, 17:03

Anonyymi Amkilainen: Älä luule, että sinä olet jotain

Joskus tuntuu, että töissä kovin kritiikki tulee työkavereilta, ei opiskelijoilta tai opettajilta. Tuntuu, että työyhteisössä taustalla vaikuttaa kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan tärkeintä on...

 (photo: )
Päivi Karhumetsä ,  Hellevi Hakala  - 03.12.2018, 17:03

Kohti neljää kampusta ja uusia työrooleja

Työn pysyväksi ominaisuudeksi on vakiintunut muutos. Strategisen johtamisen rinnalle ja jollei jopa tärkeimmäksi esimiestyön tehtäväksi on noussut henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen...

Onnellinen opiskelija. Pixabay CC0 (photo: )
Henna Ristolainen  - 03.12.2018, 17:15

100 % (avoimia) opinnäytetöitä - kuinka tätä voi mitata

Ammattikorkeakouluympäristössä tiedon avoimuuden vaatimus on lisääntynyt. Työmme tuloksia pitäisi pystyä mittaamaan entistä paremmin. Työvaiheita pitäisi virtaviivaistaa ja prosesseja kehittää....

Onnellinen opiskelija. Pixabay CC0 (photo: )
Henna Ristolainen  - 03.12.2018, 17:15

100 % (avoimia) opinnäytetöitä - kuinka tätä voi mitata

Ammattikorkeakouluympäristössä tiedon avoimuuden vaatimus on lisääntynyt. Työmme tuloksia pitäisi pystyä mittaamaan entistä paremmin. Työvaiheita pitäisi virtaviivaistaa ja prosesseja kehittää....

Polkujuoksua syysmetsässä. @ Pixabay CC0 (photo: )
Tiina Siro ,  Tiina Mäntylä  - 03.12.2018, 17:15

Case: työelämän tietokäyttäytymistä tutkimassa

Lapin ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaa-ajan koulutukseen sisältyy informaatiolukutaidon opetusta ja ohjausta integroituna opintojaksoihin kolmessa eri vaiheessa. Esittelemme IL-toteutuksen,...

Hanian satama @ Pixabay (photo: )
Susanna Kinnari ,  Eeva Klinga-Hyöty  - 03.12.2018, 17:03

Konferenssimatka Kreikan saaristoon

Kymmenes QQML-konferenssi (Qualitative and quantitative methods in libraries) järjestettiin toukokuussa Haniassa, Kreetalla. Konferenssin tarkoituksena on yhdistää kirjastoalan ammattilaiset, niin...