Register
AMMATTIKORKEAKOULUKIRJASTOJEN VERKKOLEHTI
Pixabay (photo: Pixabay)
Pixabay
03.06.2019, 20:53

”Materiaali ilmoitetaan Moodlessa” - Mitä opintojaksoilla luetaan?

Opiskelu, opiskelun hallinta ja oppimateriaalien hankinta tapahtuvat ammattikorkeakoulussa suurelta osin tietojärjestelmissä. Tietojärjestelmiin kasaantuu paljon dataa, jota voidaan hyödyntää opetuksen ja oppimisen kehittämisessä, ymmärtämisessä ja tukemisessa. Tätä toimintaa kutsutaan oppimisanalytiikaksi ja kun analyysi ja raportointi kohdentuvat yleisemmin organisaation järjestelmien sisältämän datan analyysiin, puhutaan koulutuksellisesta tiedonlouhinnasta ja koulutustoiminnan analytiikasta (Tietovirta- ja sanastotyön koordinaatioryhmä, 2018).

 

Opiskelusta ja opiskelijoista tietojärjestelmien avulla kerättävä informaatio voi kohdennetun analyysin avulla osoittautua hyödylliseksi ammattikorkeakoulun eri toimijoiden yhteisen kehittämisen ja päätöksenteon apuvälineeksi. Kysymys ei enää tänä digitaalisena aikana olekaan siitä, etteivätkö organisaatiot tätä informaatiota jo käytä, vaan siitä, miten tätä informaatiota kerätään, käsitellään, säilytetään ja käytetään päätöksenteon ja kehittämisen välineenä. (Kei Daniel & Butson, 2016.)

 

Ammattikorkeakoulukirjaston kannalta on tärkeää muuttuvassa pedagogisessa ympäristössä saada tietoa koulutuksen käytännöistä ja siitä, mikä rooli julkaisuilla opiskelussa on. Vaikka opettajilla on suuri autonomia opetuksensa järjestämisessä, perustuu opetus aina suunnitelmaan. Opinnot kuvataan yleisesti opintojenhallintajärjestelmässä opetussuunnitelmatasolla ja tarkemmin opintojaksokuvauksissa. Opetussuunnitelmien ja opintojaksokuvausten tutkimusta hyödynnetään muidenkin kirjaston palveluiden kehittämisessä (Archambault & Masunaga, 2015).

 

Tässä tapausselosteessa tiedon lähteenä on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opintojenhallintajärjestelmä Peppi. Tarkastelemme sen sisältämiä oppimateriaalia koskevia tietoja, jotta voisimme kehittää kirjastoamme palveluja, erityisesti aineistojen hankintaa. Tässä mielessä pidämme selvitystämme koulutustoiminnan analyysinä.

 

Tavoitteenamme on selvittää, mitä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opintojaksokuvauksissa kerrotaan opintojaksojen materiaaleista ja mitä kirjasto voi oppia opintojaksojen materiaalikuvauksista?

 

Menetelmä

Selvitimme Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, mitä opintojenhallintajärjestelmä Pepin oppimateriaalikentät sisälsivät. Peppi on otettu käyttöön Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa vuoden 2017 alussa.

 

Opintojaksokuvauksen materiaalit kuvataan tekstikentässä, jossa tiedot ilmoitetaan vapaamuotoisesti. Tässä mielessä selvitys on luonteeltaan sisällön analyysiä, joka perustuu havaintoihin opintojaksokuvausten materiaalikentän sisällöstä ja sisällöstä tehtyjen havaintojen luokitteluun.

 

Luokittelimme materiaalikenttien sisällöt kahteen luokkaan sen perusteella, onko kenttä tyhjä vai onko kenttään tehty ylipäätään jotakin merkintöjä. Sen jälkeen luokiteltiin ne kentät, joissa oli merkintöjä sen mukaan, onko kentässä mainittu materiaali yksilöity jotenkin vai onko kentässä vain viitattu materiaalin olemassaoloon. Lisäksi tarkastelimme, kuinka monessa kentässä on viitattu nimettyyn julkaisuun, joka voisi olla haettavissa esimerkiksi Finnasta.

 

Valitsimme tarkasteluajankohdaksi syyskuun 2017. Tuolloin Pepissä on vielä kevätlukukauden aikaiset opintojaksokuvaukset ja syyslukukauden opintojaksokuvaustenkin pitää olla jo saatavilla. Näin saamme kohtuullisen kattavan kuvan koko vuoden opintojaksojen toteutuksista. Laskimme mukaan kaikki toteutukset, myös saman opintojakson kaksi tai useampaa toteutusta. Emme erotelleet suomenkielisiä tai englanninkielisiä opintojaksokuvauksia toisistaan.

avattu kirja selkämys ylöspäin, takaa tulee valoa
© Pixabay

Tulokset

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa oli lokakuussa 2017 Peppiin tehty yhteensä 3069 opintojaksojen toteutuskuvausta. Näistä kuvauksista noin kolmasosa (34%) sisälsi jotakin tietoa opintojaksolla käytettävästä materiaalista.

 

Näistä noin tuhannesta opintojakson materiaalikentästä kaksi kolmasosaa (67%) sisälsi viittauksen siihen, että opintojaksolla käytetään jotakin oppimateriaalia. 


”Opintojakson otsikon mukaista kirjallisuutta on vähän, joten oppimistehtävien tekemiseen kannattaa käyttää yleistä (palvelu)liiketoiminnan kirjallisuutta.”

 

Joissakin opintojaksokuvauksissa nostetaan esille se, että oppimateriaali voidaan myös ymmärtää tuotantona ja aktiivisena tiedonhakemisena, eikä vain valmiina tuotteena:

 

”Opintojakson aikana tuotetaan yhteisöllisesti alakohtaista materiaalia iPadeja tai/ja omia laitteita käyttäen (BYOD): videoita, kuvia, alankuvauksia ja terminologiaa tekstin muodossa.”

 

”Osa opiskeluaineistosta löytyy Moodlesta opintojakson alkaessa. Oppimistehtäviin sisältyy opiskelijan itsenäistä, tehtäviin soveltuvaa tiedonhakua ohjatun aineiston lisäksi.”

 

Niistä materiaalikentistä, joihin oli kirjoitettu jotakin (N=1040), viittasi johonkin nimettyyn julkaisuun 33%. Kaikista opintojaksokuvauksista, mukaan lukien ne, joissa ei ollut materiaalikentässä mitään merkintää, noin joka kymmenennessä viitattiin johonkin julkaisuun. Nämä aineistot ilmaistaan toisinaan kirjallisuusluettelona:

  • Tuulaniemi Juha. 2011. Palvelumuotoilu.
  • Miettinen Satu. 2016. Palvelumuotoilu - uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen
  • Korkiakoski Kari & Gerdt Belinda. 2016. Ylivoimainen asiakaskokemus

 

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa käytössä olevaan oppimisympäristö Moodleen viitattiin hieman useammin (36%). Moodleen viittaamalla tarkoitetaan sitä, että materiaali on joko saatavilla suljetussa ympäristössä opintojaksolle osallistuville tai Moodlessa on viittaus aineistoon.

 

Kun opintojaksokuvaukseen kuuluva opetusmateriaalikuvaus siirretään osaksi Moodle-alustaa, joka on ensisijaisesti opetusmateriaalin jakoa, oppimistehtäviä, opiskelutehtäviä ja niiden palautusta, tenttejä, arviointia ja muuta opetuksen toteutumista varten, siirtyy myös osa suunnittelua osaksi opetuksen toteutusta.

 

Pohdinta

Näyttää siltä, että sähköiset järjestelmät eivät tässä tapauksessa ole lisänneet tiedon sujuvaa liikkumista eri korkeakoulutoimijoiden välillä. Selvityksen perusteella vaikuttaa siltä, että opetuksen suunnittelussa on muodostumassa käytäntö, jossa toteutus on spontaanimpaa, ajankohtaisempaa, opiskelijoita osallistavaa ja tilannesidonnaisempaa. Oppimateriaalia ei aina ole mielekästä ilmoittaa suunnittelujärjestelmässä kovin aikaisin. Monilla korkeakoulutuksen aloilla sovelletaan ohjelmistokehityksessä käytettyjä ketteriä menetelmiä, jolloin kurssin toteutusta ja käytettäviä materiaaleja sopeutetaan nopeasti vastamaan opiskelijoiden tarpeita (Cathcart, Greer et al. 2014). 

 

Toisaalta on huolestuttavaa, jos opintojaksoilla käsiteltävät asiat eivät konkretisoidu minkäänlaisena aihetta käsittelevään yleisesti saatavilla olevaan julkaisuun. Huolestuttavaa se on siksi, että opintojaksolla käsiteltävät asiat eivät tule näkyviksi ja siksi esimerkiksi kirjaston on vaikeampi kehittää palvelujaan, koska ei ole helposti saatavilla tietoa siitä, millaiseen tietoon opintojaksolla nojataan.

 

Jos opintojaksoilla käytettävä materiaali ei ole yleisesti tiedossa, on opintojen sisältöjen vertailu hankalaa. Digitaaliset oppimisympäristöt ja opetuksen suunnittelujärjestelmän käyttötavat ovat synnyttämässä asetelmaa, jossa opintojaksojen sisällöstä on entistä vaikeampi saada käsitystä muuten kuin osallistumalla itse opintojaksolle.

 

tyylitelty kirjapino, punaiset sivut
© Pixabay

Selvityksemme perusteella ainakin seuraavilla toimenpiteillä voidaan parantaa ammattikorkeakoulukirjaston mahdollisuuksia kehittää opetuksessa käytettävien aineistojen avoimutta, laatua ja saatavuutta:

 

  1. Oppimisympäristöissä käytettävä aineisto ja pedagogiset ratkaisut on saatava avoimiksi, jotta kirjasto- ja tietopalveluja voidaan kehittää tuota tietoa analysoimalla.
  2. Kirjaston on päästävä lisäämään kokoelmiinsa (suljetuissa) oppimisympäristöissä käytettyä aineistoa, jotta ammattikorkeakoulun opetuksessa käytetty aineisto olisi vapaasti arvioitavissa.
  3. Kirjaston on lisättävä palveluja, jotka tukevat sellaista pedagogiikkaa, jossa oppimateriaalin tuotanto ja oppimateriaalin hakeminen ovat keskeinen osa opiskelua, jotta opetuksen yhteydessä tuotettu aineisto olisi korkealaatuista ja avoimesti saatavilla.
  4. On entistäkin enemmän tutkittava opetuksen käytänteiden kehitystä ja kirjasto- ja tietopalveluiden merkitystä ammattikorkeakoulupedagogiikassa.

 

Edellä mainitut ehdotukset ovat esimerkkejä, joiden tarkoituksena on havainnollistaa sitä, miten ammattikorkeakoulut voivat hyödyntää koulutustoiminnan analytiikan mahdollisuuksia korkeakouluyhteisön kehittämisessä. Monet muutkin korkeakouluissa käytetyt järjestelmät ja tietovarannot sisältävät vastaavanlaisia mahdollisuuksia. Huolellinen, oikeilla välineillä kohdennetusti tehty reaaliaikainen Big Data -analyysi voi olla merkittävä keino optimoida opetusta ja oppimisympäristöjä sekä opiskelija- että oppilaitoskeskeisesti ja tehdä samalla organisaation toiminnasta kustannustehokasta.

 

Aineisto perustuu vain yhden ammattikorkeakoulun aineistoihin tilanteessa, jossa Peppi oli ollut vasta alle vuoden käytössä. Olisikin kiinnostavaa tehdä laajempaa selvitystä samasta aiheesta – varsinkin, kun monilla korkeakouluilla on käytössään samoja avoimen lähdekoodin järjestelmiä.

 

Opintojaksototeutusten sisällön analyysi ei anna vastauksia siihen, millaiseksi opintomateriaalin asema koetaan opetuksessa ja miksi erilaisiin ratkaisuihin on päädytty. Syvällisempiä näkymiä kirjaston ja ammattikorkeakoulupedagogiikan suhteen kehittymiseen saadaan, kun datan analyysiin yhdistetään laadullisia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä.

 

Kirjoittajat:

Pekka Uotila, kirjaston johtaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Heli Manninen, tietopalveluneuvoja, tuntiopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

 

LÄHTEET

Archambault, S.G. & Masunaga, J. 2015. Curriculum Mapping as a Strategic Planning Tool. Journal of Library Administration, 55(6), pp. 503-519.

Cathart, A., Greer, D. & Neale, L. 2014. Learner-focused evaluation cycles: facilitating learning using feedforward, concurrent and feedback evaluation. Assessment & Evaluation in Higher Education, 39(7), pp. 790-802.

Kei Daniel, B. & Butson, R. 2016. Big Data and Learning Analytics in Higher Education : Current Theory and Practice. Cham: Springer.

Tietovirta- ja sanastotyön koordinaatioryhmä. 2018. Analytiikkajaosto. Saatavissa: https://wiki.eduuni.fi/display/CSCTIES/Analytiikkajaosto. Luettu 15.8.2018.

 

articleRating

voteData

leaveReply

Image by Devanath from Pixabay (photo: )
Leena Elenius ,  Riitta-Liisa Karjalainen ,  Arja Kunnela  - 03.06.2019, 20:53

Tiedonhankinnan opetuksen tila amk-kirjastoissa -kyselyn tuloksia

Keväällä 2018 Uudet oppimisympäristöt -rihmaston verkkotapaamisessa heräsi ajatus kartoittaa tiedonhankinnan opetuksen nykytila amk-kirjastoissa. Kartoituksen tavoitteena oli saada yleiskuva...

Kuva: Joona Koiranen (photo: )
Joona Koiranen  - 03.06.2019, 20:53

Pakopelaamalla kirjastotaidot haltuun

Erilaiset pakopelit ovat yleistyneet vauhdilla sen jälkeen kun ensimmäinen niistä rantautui Suomeen viitisen vuotta sitten. Nyt pakopelien hyödyt on huomattu myös opetus- ja koulutuskäytössä....

Kuva: Joona Koiranen (photo: )
Joona Koiranen  - 03.06.2019, 20:53

Pakopelaamalla kirjastotaidot haltuun

Erilaiset pakopelit ovat yleistyneet vauhdilla sen jälkeen kun ensimmäinen niistä rantautui Suomeen viitisen vuotta sitten. Nyt pakopelien hyödyt on huomattu myös opetus- ja koulutuskäytössä....

ITSEW-viikon vieraita ja isäntiä. Kuva: Tomi Pelkonen (photo: )
Anu Elsilä ,  Tomi Pelkonen ,  Merja Sormunen ,  Kirsi Vähäkangas  - 03.06.2019, 20:53

Eri kielet, kulttuurit ja työkalut, yhteiset ongelmat

Huhtikuun alussa Oulun ammattikorkeakoulussa vietettiin International Teacher and Staff Exchange Training eli ITSEW-viikkoa. Tämän vuoden tapahtuma oli sarjassaan kolmas. Kirjaston staff trackille...

Tritonia (photo: )
Gun Vestman  - 03.06.2019, 20:53

Flippade kurser i informationssökning

Ett källkritiskt förhållningssätt är absolut nödvändigt i ett samhälle där falska nyheter och alternativa fakta snabbt sprider sig bland relevant information. Vi har alla ett ansvar att fundera...