Register
AMMATTIKORKEAKOULUKIRJASTOJEN VERKKOLEHTI
Photo by Toa Heftiba on Unsplash (photo: )
Photo by Toa Heftiba on Unsplash
01.10.2019, 13:06

Haluatko vaikuttaa AMK-kirjastojen tulevaisuuteen? Nyt on paikka auki Pasilassa

Miltä työskentely ammattiyhdistyksen johtokunnassa kuulostaa? Kenties etäiseltä? Hieman byrokraattiselta?  Mahdollisuudelta vaikuttaa omiin työolosuhteisiin? Voin kertoa omasta kokemuksesta, että se on kaikkea tätä, mutta ennen kaikkea se on kollegoiden kohtaamista eri kirjastosektoreilta ja mahdollisuuksia vaikuttaa työelämään ja alan ammatillisten puitteiden kehittymiseen.

Minua pyydettiin neljä vuotta sitten mukaan Informaatioalan akateemisten johtokuntaan. Informaatioalan akateemiset (INA) on Tieteentekijöiden liiton jäsenyhdistys ja toimii yliopistoissa, korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa ja muissa informaatioalan organisaatioissa työskentelevän kirjastohenkilöstön ammattiyhdistyksenä ja edunvalvojana. Jäseneksi hyväksytään korkeakoulututkinnon suorittaneet. INAn jäsenet ovat kirjasto- ja tietopalvelualan tehtävissä toimivia tietoasiantuntijoita, informaatikkoja, kirjastonhoitajia tai muita tiedonhallinnan asiantuntijoita tai johtajia.


Täysin keltanokkana suostuin pestiin ja pääsin kurkistamaan Pasilan Akavatalon toimintaan ja siihen, mitä ammattiyhdistystoiminta on ja millaiset vaikuttamismahdollisuudet tavallisella työntekijällä voi olla ammattikorkeakoulukirjastojen toimintaan.

Ammatillinen järjestäytyminen ammattikorkeakoulukirjastojen puolella ja ylipäätään kirjastoalalla on hajanaista. Kokemukseni mukaan työntekijät kuuluvat pääasiallisesti joko Informaatioalan akateemisiin, Kumulaan, JHL:ään tai yleiseen työttömyyskassaan. Liittoon kuulumisessa on tietyt yleisesti tunnetut edut: mahdollisuus saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa, lainopillista neuvontaa, erilaisia jäsenetuja, koulutusta ja vakuutusetuja.


Sen lisäksi, että ammattikorkeakoulujen kirjastolaiset ovat hajallaan eri liitoissa, ammattikorkeakoulut noudattavat keskenään eri työehtosopimuksia. Tämä vaikuttaa siihen, ettei oman ammattiyhdistyksen edustajat ns. istu samassa neuvottelupöydässä esimerkiksi työehtosopimuksia neuvoteltaessa. Kentän ammatillisen järjestäytymisen hajaannus heikentää mahdollisuutta vaikuttaa yhteisesti meidän työolosuhteisiin. Yliopistojen näkökulmasta on ollut hienoa seurata, miten heille on saatu käyttöön yhteinen palkkausjärjestelmä, jonka noudattamista ja kehittämistä pystytään seuraamaan hyvin tarkkaan.

Harva tulee ajatelleeksi, että työpaikan luottamusmiehen lisäksi omassa ammattiyhdistyksessä työskentelee myös kollegoita, jotka edustavat alaansa ja tuovat edustamansa sektorin näkökulmaa esille esimerkiksi työehtosopimusneuvotteluihin ja työtä koskevan lainsäädännön valmisteluun.


Neljän viime vuoden aikana olen vaikuttanut muun muassa seuraaviin asioihin:

  • Sääntöuudistukset. Liiton jäseneksi hyväksymisehdot olivat aiemmin epätasa-arvoiset ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. Hyväksymisehtoja muutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäiseksi INAn jäseneksi päätettiin hyväksyä ylemmän korkeakoulututkinnon (yliopisto) lisäksi ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet. Sittemmin kevään 2019 kevätkokouksessa jäseneksi päätettiin hyväksyä kaikki korkeakoulututkinnon suorittaneet, jolloin myös yliopistosta kanditutkinnon ja AMK-tutkinnon suorittaneet hyväksytään liiton jäseneksi.

  •  Alan opiskelijoiden suuntaan aktivoituminen ja yhteistyö. INAlla ei aiemmin ollut juuri mitään yhteistyötä kirjastoalan opiskelijoiden kanssa. Viime vuosien aikana opiskelijoita on pyydetty mukaan INAn paikallistapahtumiin ja puhumaan alan koulutuksesta ja opiskelijan asemasta esimerkiksi Kirjamessujen yhteydessä järjestettävään syysseminaariin. Konkreettinen uudistus saatiin aikaiseksi kevään 2019 kevätkokouksessa, jolloin vahvistettiin sääntömuutos, joka mahdollistaa ilmaisen opiskelijajäsenyyden. Uudistus kannustaa opiskelijoita ammatilliseen järjestäytymiseen ja siten opiskelijat saavat kartutettua ansiosidonnaisen työttömyysturvan edellyttämää vähimmäiskuukausimäärää.

    Opiskelijayhteistyön kehittäminen on keskeinen ja tärkeä asia. Yhteistyön syventäminen vaatii tukea ja työtä tekeviä käsipareja myös Tieteentekijöiden liiton suunnalta, koska johtokuntalaiset eivät päätyönsä ohella hoidettavassa luottamustehtävässä pysty jalkautumaan oppilaitoksiin niin paljon kuin olisi tarpeen. Asian edistyminen on ollut hitaanlaista, koska Tieteentekijöiden liiton muilla jäsenyhdistyksillä ei ole jäseninä ns. perusopiskelijoita vaan tutkijoita ja yliopistojen ja tutkimuslaitosten työntekijöitä. Asian merkitys on liitossa ymmärretty ja pyörä on pyörähtänyt liikkeelle. Hitaanlaisesti, mutta varmasti.

  • AMK-näkökulman esille tuominen. Koen, että tämä on ollut ja on yhä sekä tärkein että vaikein asia. Tieteentekijöiden liiton jäsenistä suurin osa työskentelee yliopistoissa. Tämä vaikuttaa liiton viestintään, strategiaan ja edistettäviin asioihin ja kannanottoihin. Monet kerrat viime vuosien aikana olen nostanut eri asiayhteyksissä esille sitä, että jäsenistöön kuuluu myös ammattikorkeakouluissa työskentelevää henkilökuntaa ja sen pitää näkyä myös tavassa viestiä niin jäsenille kuin ulospäin mediassa ja vaikutettavien asioiden kannanottoihin. Työ on pikkuhiljaa tuottanut tulosta ja olen saanut ujutettua tasavertaisempaa näkökulmaa myös liiton strategiaan ja toiminnansuunnitelmiin. Tästä on hyvä jatkaa ja pitää AMK-asiaa esillä.

  • Korkeakoulukirjastojen avoimen tieteen asiantuntijuus. Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja ja hallitus konsultoivat nykyään INAa, joka edustaa eri kirjastosektoreilta yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja tutkimuslaitoksia, kun käsittelyn kohteena on avointa tiedettä koskevat asiat.

 

Nyt neljän vuoden jälkeen viestikapula on aika ojentaa seuraavalle tekijälle. Kiinnostuitko? Jos kertomani kuulostaa elefantin kokoiselta möykyltä, niin muista, ettei elefanttia syödä yhdellä hotkaisulla vaan pala kerrallaan. Lisäksi ruokailuseurana on joukko sangen mukavia kollegoita eri puolelta Suomea. Jos mietit vielä, mistä voisi aloittaa, niin yksi tiedossa oleva suupalallinen olisi ensi kevään TES-neuvottelut ja niihin AMK-kirjastolaisen äänen mukaan tuominen.

Ota yhteyttä lokakuun aikana niin kerron lisää! Ja tervetuloa 25.10. kaikille avoimeen Syysseminaariin, joka järjestetään Kirjamessujen yhteydessä.


Anna Laakkonen (anna.laakkonen[at]laurea.fi)
Tietoasiantuntija, Laurea-ammattikorkeakoulu

 

 

 

articleRating

voteData

leaveReply

Kuva: Heta Laiho (photo: )
Pauliina Isomäki  - 01.10.2019, 13:06

Tulevaisuuden luetteloinnin opiskelua verkossa

Haaste: opeta RDA-luettelointia verkkokurssilla ilman luettelointimodulia, ilman lähitapaamisia, avoimen amk:n opiskelijoille, joilla ei ole lainkaan aiempaa kokemusta luetteloinnista. Näin se käy!