Register
AMMATTIKORKEAKOULUKIRJASTOJEN VERKKOLEHTI
Hyllyjen välissä Myyrmäen kampuksen kirjastossa. (photo: )
Hyllyjen välissä Myyrmäen kampuksen kirjastossa.
19.11.2019, 15:55

Loikka opettajasta informaatikoksi

Olen toiminut lehtorina suun terveydenhuollon tutkinnossa Metropolia Ammattikorkeakoulussa noin 12 vuotta. Viimeiset 11 viikkoa olen saanut kokeilla siipiäni informaatikkona Metropolian kirjastossa.  Seuraavassa kuvailen kokemuksiani ja pohdin opettajan ja informaatikon töiden eroja. Kirjoitan tätä juttuani hyvinkin paljon samoissa tunnelmissa, kuin Merja Sormunen omaansa (3.6.2019), joka pian kirjasto-opintojensa jälkeen aloitti työskentelyn ammattikorkeakoulukirjastossa.

 

Eroja ja yhteneväisyyksiä

Informaatiotutkimuksen opinnoistani ennätti kulua noin kahdeksan vuotta ennen kuin pääsin toteuttamaan unelmaani kirjastossa työskentelystä. Ymmärsin, että minulla on paljon kerrattavaa ja uutta opittavaa. Opettajana toimimisesta on tietenkin ollut monella tapaa hyötyä informaatikon työn sisäistämisessä, ja onneksi organisaatiokin oli ennestään tuttu. Kuitenkin uuden opittavan määrä on ollut pieni yllätys.

Uutta on ollut muun muassa eri työehtosopimus, ennestään vieraat tietokannat, jotkin verkkotyökalut sekä kirjaston järjestelmät. Ensimmäiset viikot olivat tutustumista minulle vieraaseen kirjastotyökulttuuriin. Kuulostelin, ja opin kirjaston terminologiaa. Sain tutustua rauhassa kirjaston kokoelmiin. Seurailin kokeneiden kollegoideni sujuvaa asiakaspalvelutyötä ja tiedonhaun ohjausta. Melko pian pystyin osallistumaan asiakaspalveluun yksinkertaisimmissa tehtävissä. Olen tutustunut luettelointiin, lehtien saapumisvalvontaan sekä aineiston hankintaan. Olen koonnut kaksi kirjanäyttelyä, ja osallistunut kokoelmatyöhön. Olen päässyt mukaan toivomiini koulutuksiin, joiden ansiosta ammatillisuuteni on kehittynyt. Informaatikon työnkuva on osoittautunut hyvin monipuoliseksi.

Ammattikorkeakoulussa opettajan ja informaatikon työnkuvia yhdistää esillä oleminen, opetusmateriaalin valmisteleminen, opettaminen ja ohjaaminen sekä yhteys opiskelijoihin. Ammattikorkeakouluopettajat tekevät myös tiedonhakua opetusmateriaalin valmistamisessa ja päivittämisessä. Informaatikon suhde opiskelijoihin on kuitenkin hyvin erilainen kuin opettajan. Informaatikko auttaa, tukee, kannustaa, tsemppaa, neuvoo ja ohjaa. Opettajan rooliin kuuluu kuitenkin näiden lisäksi vaatimusten esittäminen ja arviointi. Opiskelijoilta vaaditaan motivaatiota ja itseohjautuvuutta. Koska opettajien on arvioitava oppimista, he antavat opiskelijoille oppimistekoja vaativia oppimistehtäviä ja vaativat tehtävien tekemistä tiettyyn päivään mennessä. Hyväksyttyihin opintosuorituksiin vaaditaan tietty osaaminen ja se arvioidaan esimerkiksi tentillä tai osaamisennäytöllä. Informaatikkojen kontaktit opiskelijoiden kanssa on usein suhteellisen lyhyitä ja etäisiä, kun taas opettajilla usein pitkiä ja läheisempiä.

 

Miksi informaatikoksi?


Uutena kirjastolaisena minusta oli mukava kuulla uusien kollegoideni urapoluista; miten he olivat päätyneet töihin kirjastoon. Lisäksi löysin sattumalta Arianna Rebolinin (2018) epätieteellisen tutkimuksen siitä, millaista todella on olla kirjastonhoitaja. Tulokset olivat minusta paikoitellen naurettavan hauskaa luettavaa. Tutkimukseen osallistui noin 1400 pääosin amerikkalaista kirjastonhoitajaa, ja heiltä kysyttiin seuraavat viisi kysymystä:

  • mikä on suurin työhösi liittyvä väärinkäsitys,
  • mikä on hienoin projekti, jossa olet ollut mukana,
  • mikä on hurjinta, mitä olet työssäsi kohdannut,
  • miksi halusit kirjastonhoitajaksi,
  • mikä turhauttaa eniten.


Kirjastonhoitajan työhön liittyvä väärinkäsitys oli muun muassa se, että heidän uskottiin hyssyttelevän asiakkaita olemaan hiljaa, vaikka tänä päivänä näin ei enää toimitakaan. Myöskin kirjastonhoitajan koulutusvaatimus oli ihmetyksen aiheena. Kirjastonhoitajien uskotaan vain hyllyttävän kirjoja kaiken päivää, ja siksi vaatimusta maisterin tutkinnosta ei ymmärretty. Hienoimpina projekteina, joissa kirjastonhoitajat olivat olleet mukana, mainittiin projektit, jotka edistivät kirjastopalvelujen saatavuutta ja asiakkaiden elämänlaatua, ja jotka palvelivat koko yhteisöä.


Hurjimpina työssään kohtaaminaan asioina kirjastonhoitajat pitivät muun muassa erikoisia asiakaskohtaamisia sekä kirjojen välistä tehtyjä löytöjä. Eräs kirjastonhoitaja oli saanut kiitokseksi keitetyn kananmunan. Toista lähestyi herrasmies kädessään luu; hän halusi tietää, arveliko kirjastonhoitaja sen olevan ihmisen luu. Kirjastonhoitaja ohjasi asiakkaan tiedustelemaan asiaa poliisilta. Kirjastonhoitajat kertoivat löytäneensä kirjojen välistä esimerkiksi itsetehtyjä kirjanmerkkejä, ihmisen hampaan, salamia, pekonia, marihuanaa, avioeropaperit ja käytettyjä kondomeita…

Useat tutkimukseen osallistuneet kirjastonhoitajat kertoivat tienneensä jo lapsena haluavansa kirjastonhoitajaksi. Melkein kaikille ura kirjastossa oli kuitenkin vasta toinen tai kolmas ura heidän elämässään. Kirjastoala koettiin sopivaksi sekoitukseksi kaikkea itseä kiinnostavaa. Syiksi hakeutua kirjastoalalle mainittiin myös se, että kirjastonhoitajuus kulki suvussa, tai sitten kirjastoalan uskottiin olevan muuta kuin se todellisuudessa olikaan. Osaa kirjastonhoitajista inspiroi omat lapsuudenkokemukset kirjastosta. Monet pitivät kirjastonhoitajuuttaan myös moraalisena kutsumuksena, ja eräs jopa kauniina kohtalona. Kirjastonhoitajia turhautti matala palkka ja alan matala rahoitus.

Osaan tutkimustuloksista on helppo samaistua. Itselleni ura kirjastossa on jo kolmas elämässäni. Se oli pitkäaikainen haaveeni, joka on nyt toteutunut. Haave pohjautui olettamukselle, millaista kirjastossa olisi työskennellä. Enkä ole pettynyt! Odotan kiinnostuneena millaiseksi oma urani kirjastossa muotoutuukaan.

Kirjojen välistä löytyy Kuva: Tania Guerra (BuzzFeed News)
Kirjojen välistä löytyy Kuva: Tania Guerra (BuzzFeed News)
 

 

Tietoa kirjoittajasta:

 

Elina Nurminen, informaatikko Metropolia

 

Lähteet:

 

Sormunen Merja, 3.6.2019. Kuinka tuore amkilainen selviää informaatiolukutaidon opetuksesta? https://www.kreodi.fi/en/32/Ihmiset/574/Kuinka-tuore-amkilainen-selvi%C3%A4%C3%A4-informaatiolukutaidon-opetuksesta.htm (luettu 16.9.2019)

Rebolini Arianna, 7.11.2018. Here’s What It’s Actually Like To Be A Librarian https://www.buzzfeednews.com/article/ariannarebolini/librarian-job-what-its-really-like (luettu 24.9.2019)

 

 

 

 

 

articleRating

voteData

leaveReply

Kuva: Pete Linforth / Pixabay  (photo: )
Tiina Tolonen  - 19.11.2019, 15:55

Tule apuun, Annif!

Sisällönkuvailun on todettu olevan ihmiselle vaikeaa. Ihminen on subjektiivinen olento, joka näyttäytyy myös kuvailutyössä: kun kaksi eri ihmistä kuvailee saman dokumentin, vain noin 1/3 aiheista...

 (photo: )
Minna Kivinen  - 19.11.2019, 15:55

Meille tuli botti töihin

HAMKin kirjaston asiakaspalvelussa chatbotti on vastannut asiakkaiden kysymyksiin kesäkuusta 2019 lähtien. Aluksi botti opetettiin vastaamaan yleisimpiin chatissa ja sähköpostilla kysyttyihin...

Hyllyjen välissä Myyrmäen kampuksen kirjastossa. (photo: )
Elina Nurminen  - 19.11.2019, 15:55

Loikka opettajasta informaatikoksi

Olen toiminut lehtorina suun terveydenhuollon tutkinnossa Metropolia Ammattikorkeakoulussa noin 12 vuotta. Viimeiset 11 viikkoa olen saanut kokeilla siipiäni informaatikkona Metropolian...

Suurisilmäisen humanoidirobotin katse. Photo by Alex Knight on Unsplash CC0 (photo: )
Minna Marjamaa  - 19.11.2019, 15:55

Mitä on tekoäly?

Tekoäly on uusi sähkö, kerrotaan ammattikorkeakoulun kehittämispäivässä. Sanoma on selvä: nyt on kiire reagoida. Mutta mitä tekoäly oikeastaan on ja miksi kaikki tämä hype? Entä kuinka onnistui...

Photo by Greg Rakozy on Unsplash CC0 (photo: )
Kreodin toimituskunta  - 19.11.2019, 16:12

Pääkirjoitus: Tässä on tekoälynumero

Annif, Iris.ai, chattibotit, Pepper - ammattikorkeakoulukirjastot hyödyntävät jo nyt eri tavoin tekoälyä. Tekoälystä puhutaan, mutta mitä tekoäly itse asiassa on, ja millaisia mahdollisuuksia se...

Suurisilmäisen humanoidirobotin katse. Photo by Alex Knight on Unsplash CC0 (photo: )
Minna Marjamaa  - 19.11.2019, 15:55

Mitä on tekoäly?

Tekoäly on uusi sähkö, kerrotaan ammattikorkeakoulun kehittämispäivässä. Sanoma on selvä: nyt on kiire reagoida. Mutta mitä tekoäly oikeastaan on ja miksi kaikki tämä hype? Entä kuinka onnistui...

Kuva: Pete Linforth / Pixabay  (photo: )
Tiina Tolonen  - 19.11.2019, 15:55

Tule apuun, Annif!

Sisällönkuvailun on todettu olevan ihmiselle vaikeaa. Ihminen on subjektiivinen olento, joka näyttäytyy myös kuvailutyössä: kun kaksi eri ihmistä kuvailee saman dokumentin, vain noin 1/3 aiheista...

 (photo: )
Eeva Klinga-Hyöty  - 19.11.2019, 15:55

KOKEMUKSIA ROBOTEISTA JA TEKOÄLYSTÄ HAAGA-HELIASSA

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on lähtenyt aktiivisesti edistämään erilaisia robotiikkaan ja tekoälyyn liittyviä hankkeita.  Myös kirjasto on ollut tässä kehitystyössä aktiivinen. Tavoitteenamme...