Register
AMMATTIKORKEAKOULUKIRJASTOJEN VERKKOLEHTI
Photo by Nik MacMillan on Unsplash CC0 (photo: )
Photo by Nik MacMillan on Unsplash CC0
19.11.2019, 16:11

Mitä tekoäly ja robotiikka ei korvaa kirjastoammattilaisen työssä?

Suomen tieteellisen kirjastoseuran informaatiolukutaitotyöryhmä järjesti marraskuun alussa seminaarin keskittyen erityisesti etä- ja hybridiohjaukseen, opetuksen flippaamiseen ja saavutettavuuteen. Ajatukset tulevaisuuteen ja uusiin toimintatapoihin johdatteli keynotepuhuja Sanna Ruhalahti Hämeen ammattikorkeakoulusta. Millaisiin tehtäviin ihmistä tarvitaan tekoälyn aikana?


Ruhalahti (2019) kertoi Suomessa ennustettavan, että tekoäly vie noin 15 prosenttia työpaikoista 2030 mennessä ja muuttaa työn luonnetta huomattavasti tätä suuremmassa osassa tehtäviä.  Käytännössä tämä tarkoittaa, että ammateista noin viisi prosenttia on kokonaan korvattavia, automatisoitavia tehtäviä on vielä tätä paljon enemmän. Muutoksia on siis luvassa.

Millaisia taitoja tulevaisuuden työelämässä sitten tarvitaan? Ruhalahti nosti esiin Bernard Marrin (2019) kymmenkohtaisen listauksen tulevaisuuden työtaidoista, joita ovat datalukutaito, kriittinen ajattelu, teknoälykkyys, sopeutuvuus ja joustavuus, luovuus, tunneälykkyys, kulttuuri- ja yhdenvertaisuusosaaminen, johtamistaidot, taidot monimutkaiseen päätöksentekoon sekä yhteistyötaidot. Ainakin osa näistä taidoista on sellaisia, joiden kehittämisessä myös kirjastolla on oma roolinsa.

Martin (2014) pitää datalukutaitoa ja siihen liittyviä palveluita mahdollisuutena laajentaa kirjaston osaamisalueita organisaation sisällä ja muistuttaa, että datanhallintapalveluiden rakentaminen kulkeekin rinta rinnan datalukutaidon ohjauksen kanssa. Toinen, ehkä vielä tutumpi ja perinteisempi yhteys kirjastoammatillisuuden ja tulevaisuuden työtaitojen välillä löytyy kriittisestä ajattelusta, jota myös kirjasto osaltaan edistää informaatiolukutaidon opetuksessaan (ks. Bryan 2014). Lisäksi laadukkaalla tiedonhankintaosaamisella voidaan nähdä olevan ainakin tukirooli siinä, että monimutkaisten päätösten tekeminen perustuu laadukkaaseen tietoon ja erilaisiin näkökulmiin.


Millaista opetusta ja ohjausta kirjasto antaa viiden vuoden kuluttua?

 

Seminaarin osallistujat pääsivät osallistumaan keskusteluun myös omilla näkemyksillään, kun Ruhalahti esitti kysymyksen yleisölle: mitä tekoäly ja robotiikka ei korvaa omassa työssäsi seuraavan viiden vuoden aikana? Seminaariin oli kokoontunut erityisesti ohjauksen ja opetuksen parissa työskenteleviä, joten suuri osa vastauksista käsitteli ihmisten välistä kohtaamista ja vuorovaikutusta, jota ilman ohjaaminen ja toisen asemaan asettuminen ei onnistu. Vastauksissa toistui myös erilaiset vuorovaikutuksen kautta saavutetut positiiviset asiat kuten kannustus, lämpö, ymmärrys ja läsnäolo. Keskusteluissa tunnistettiinkin ohjattavan tarve puhua ja käsitellä tutkimusongelmaansa laajasti, myös tiedonhankinnan kysymysten ulkopuolelta.

 

Kuva 1. Osallistujien näkemyksiä asioista, joita tekoäly tai robotiikka ei korvaa omassa työssä seuraavan viiden vuoden sisällä. (Kuva: https://answergarden.ch/1042299)
Kuva 1. Osallistujien näkemyksiä asioista, joita tekoäly tai robotiikka ei korvaa omassa työssä seuraavan viiden vuoden sisällä. (Kuva: https://answergarden.ch/1042299)

Ruhalahti (2019) nosti esiin myös Camilla Tuomisen ajatuksen tekoälystä troijan hevosena, joka haastaa ihmisiä miettimään työtä uudella tavalla. Hiljaisten signaalien lukeminen ja sosiaalisen kanssakäymisen taidot ovat sellaista osaamista, johon tarvitaan ihmisiä myös jatkossa. Tämä herättää myös opetuksen näkökulmasta kysymyksen siitä, kuka opettaa konetta, ja millaista osaamista siihen tarvitaan. 

Kokonaisuutena päivästä jäi uusine teknologisine sovelluksineen mieleen, että tekniikka tosiaan on muuttanut ja muuttaa kirjastotyötä, mutta haaste on otettu vastaan ja kirjasto mukauttaa omaa toimintaansa sekä tapahtuvien muutosten myötä että myös ennakoivasti, ottaen käyttöön uusia tapoja ohjata ja opettaa. Tekoäly kehittyy vaiheittain, joten myös kirjastolla on mahdollisuus kehittyä sen mukana, askel askeleelta kohti tehokkaampia työnteon tapoja, kohtaamista ja vuorovaikutusta unohtamatta.

 

Lähteet:

 

Bryan, J. E. 2014. Critical thinking, information literacy and quality enhancement plans. Reference Services Review. Vol. 42 No. 3;388-402. [viitattu 12.11.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1108/RSR-01-2014-0001

Marr, B. 2019. The 10+ Most Important Job Skills Every Company Will Be Looking For In 2020. Forbes. [viitattu 12.11.2019]. Saatavissa: https://www.forbes.com/sites/bernardmarr/2019/10/28/the-10-most-important-job-skills-every-company-will-be-looking-for-in-2020/

Martin, E. R. 2014. What is Data Literacy? Journal of eScience Librarianship. 3(1): e1069. [viitattu 12.11.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.7191/jeslib.2014.1069

Ruhalahti, S. 2019. Edu4.0 –Mitä algoritmit ja tekoäly eivät korvaa. Esitys STKS -seminaarissa 1.11.2019. [viitattu 12.11.2019]. Saatavissa: https://www.stks.fi/wp-content/uploads/2019/09/Keynote_Ruhalahti_EDU_4_0.pdf

 

Kirjoittaja:

 

Riikka Sinisalo, tietoasiantuntija, Lahden ammattikorkeakoulu

articleRating

voteData

leaveReply

Kuva: Pete Linforth / Pixabay  (photo: )
Tiina Tolonen  - 19.11.2019, 15:55

Tule apuun, Annif!

Sisällönkuvailun on todettu olevan ihmiselle vaikeaa. Ihminen on subjektiivinen olento, joka näyttäytyy myös kuvailutyössä: kun kaksi eri ihmistä kuvailee saman dokumentin, vain noin 1/3 aiheista...

 (photo: )
Minna Kivinen  - 19.11.2019, 15:55

Meille tuli botti töihin

HAMKin kirjaston asiakaspalvelussa chatbotti on vastannut asiakkaiden kysymyksiin kesäkuusta 2019 lähtien. Aluksi botti opetettiin vastaamaan yleisimpiin chatissa ja sähköpostilla kysyttyihin...

Hyllyjen välissä Myyrmäen kampuksen kirjastossa. (photo: )
Elina Nurminen  - 19.11.2019, 15:55

Loikka opettajasta informaatikoksi

Olen toiminut lehtorina suun terveydenhuollon tutkinnossa Metropolia Ammattikorkeakoulussa noin 12 vuotta. Viimeiset 11 viikkoa olen saanut kokeilla siipiäni informaatikkona Metropolian...

Suurisilmäisen humanoidirobotin katse. Photo by Alex Knight on Unsplash CC0 (photo: )
Minna Marjamaa  - 19.11.2019, 15:55

Mitä on tekoäly?

Tekoäly on uusi sähkö, kerrotaan ammattikorkeakoulun kehittämispäivässä. Sanoma on selvä: nyt on kiire reagoida. Mutta mitä tekoäly oikeastaan on ja miksi kaikki tämä hype? Entä kuinka onnistui...

Photo by Greg Rakozy on Unsplash CC0 (photo: )
Kreodin toimituskunta  - 19.11.2019, 16:12

Pääkirjoitus: Tässä on tekoälynumero

Annif, Iris.ai, chattibotit, Pepper - ammattikorkeakoulukirjastot hyödyntävät jo nyt eri tavoin tekoälyä. Tekoälystä puhutaan, mutta mitä tekoäly itse asiassa on, ja millaisia mahdollisuuksia se...

Suurisilmäisen humanoidirobotin katse. Photo by Alex Knight on Unsplash CC0 (photo: )
Minna Marjamaa  - 19.11.2019, 15:55

Mitä on tekoäly?

Tekoäly on uusi sähkö, kerrotaan ammattikorkeakoulun kehittämispäivässä. Sanoma on selvä: nyt on kiire reagoida. Mutta mitä tekoäly oikeastaan on ja miksi kaikki tämä hype? Entä kuinka onnistui...

Kuva: Pete Linforth / Pixabay  (photo: )
Tiina Tolonen  - 19.11.2019, 15:55

Tule apuun, Annif!

Sisällönkuvailun on todettu olevan ihmiselle vaikeaa. Ihminen on subjektiivinen olento, joka näyttäytyy myös kuvailutyössä: kun kaksi eri ihmistä kuvailee saman dokumentin, vain noin 1/3 aiheista...

 (photo: )
Eeva Klinga-Hyöty  - 19.11.2019, 15:55

KOKEMUKSIA ROBOTEISTA JA TEKOÄLYSTÄ HAAGA-HELIASSA

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on lähtenyt aktiivisesti edistämään erilaisia robotiikkaan ja tekoälyyn liittyviä hankkeita.  Myös kirjasto on ollut tässä kehitystyössä aktiivinen. Tavoitteenamme...