Register
AMMATTIKORKEAKOULUKIRJASTOJEN VERKKOLEHTI
 (photo: )
15.12.2019, 19:44

Täydellistä juttua metsästämässä - Long Playn opit

Kreodin juhlaseminaarin viimeisessä esityksessä Long Playn toimituspäällikkö Anu Silfverberg ja päätoimittaja Antti Järvi ohjasivat meitä tiellä kohti täydellistä juttua. Saimme kahden tunnin aikana huiman määrän ohjeita ja esimerkkejä muun muassa siitä, kuinka hyvä juttu ideoidaan, miten haastattelu kannattaa hoitaa ja miten kirjoittamiseen tuodaan mukaan tarinallisuus.

 

Long Play on pitkää, hitaasti kypsyvää journalismia julkaiseva digitaalisessa muodossa ilmestyvä julkaisu, jossa julkaistaan 12 juttua eli singleä vuodessa. Long Play syntyi, kun joukko toimittajia kyllästyi journalismin pintapuolisuuteen ja klikkijournalismin nousuun, joka näkyy jo kaiken tasoisissa julkaisuissa lukijoista kilpailtaessa. Silfverbergin ja Järven esitys pohjautui Long Playn kirjoittajien ajatuksiin hyvästä jutusta. He kuvasivat myös hyviksi koettuja menetelmiä erilaisia juttuja ja juttutyyppejä kirjoittaessa. Long Playn journalismi on hidasta journalismia, jossa etsitään aiheita ja näkökulmia myös niistä paikoista, jotka eivät heti pistä silmään. Näitä taitoja mekin siis lähdimme etsimään.

 

Liikkeelle lähdetään ideasta

 

Ensinnäkin on hyvä heti painaa mieleen, että idea ei ole sama kuin aihe. Idea on se alkujyvä, jota lähdetään pohtimaan tarkemmin. Juttuideaa pitää yleensä rajata, miettiä miten se toteutetaan ja missä tyylilajissa kirjoitetaan, onko jutulla kenties päähenkilö vai pohjautuuko se johonkin paikkaan. Kirjoittajan on myös osattava perustella, miksi juttu kirjoitetaan ja miettiä lisäksi sitä, mitä ajateltu kohdejulkaisu jutulta vaatii, esim. jos juttu on ajateltu julkaistavaksi Kreodissa, tulee jutun taustalla näkyä jollain tavalla ammattikorkeakoulu ja kirjastomaailma.

 

Juttuideoita voi toki aina saada, kuten tämän jutun kirjoittaja sai, mutta joskus niitä pitää etsiä. Silfverberg ja Järvi vinkkasivat etsimään ideoita mm. erityisalojen julkaisuista sekä ulkomaisista laatulehdistä, opinnäytetöiden otsikoista, kyselemällä tutkijoilta, mistä he puhuvat juuri nyt ja miettimällä itse tai kysymällä kaverilta, mistä itse vaahtoat juuri nyt, mikä sinulle on tärkeää ja pinnalla. Ammattikorkeakoulukirjastoyhteisössämme on varmasti monia, jotka seuraavat itselleen merkityksellistä kirjastoalan kehitystä, kuten esim. työelämän informaatiolukutaito – miksipä et myös kirjoittasi siitä ja jakaisi näin tietämystäsi muille.

 

Ideointia varten Silfverberg kertoi muutamia ideointiharjoituksia:

 

  • Apilanlehtiharjoitus: Edetään aiheessa yleisestä spesifiin. Keskelle kirjataan aihe esim. kirja, jonka jälkeen tehdään kolme terälehteä, joihin aihetta rajataan. Sitten taas kolme terälehteä näille jne. Tämä pakottaa rajaamaan aihetta aste asteelta.
  • Syyt ja seuraukset: Otetaan jokin tilanne tai vaikka sähkeuutinen. Katsotaan askel taaksepäin ja eespäin. Mieti itse aiheesta, mikä tähän johti? Miksi tässä kävi näin? Millaisen jutun tästä saa?
  • Rakkaus ja metsärahat: Otetaan yksi abstrakti aihe + asiapentti (eli konkreettinen asia) esim. rohkeus ja verotus. 15 min aikaa ideoida kolme ideaa näiden pohjalta, miten nämä saa liitettyä yhteen.
  • Missä tämä näkyy?: Sinulla on aihe mutta ei ideaa, miten saada siitä juttu. Listaa yksin tai ryhmässä konkreettisia esimerkkejä aiheesta ja pohdi, missä aiheesi näkyy maailmassa.

 

Haastattelu on opittavissa oleva taitolaji

 

Kreodissa julkaistaan jonkin verran myös juttuja, jotka perustuvat haastatteluihin, ja ehkä jatkossa näitä on enemmän, sillä saimme erittäin hyviä vinkkejä niin haastattelutekniikasta kuin itse haastattelutilanteessa toimimisesta. Haastattelua tehdessä kannattaa aina käyttää avoimia kysymyksiä ja kysyä näitä yksi kysymys kerrallaan. Haastateltava tuppaa vastaamaan muuten aina vain siihen toiseen kysymykseen ohittaen sen usein vaikeamman ensimmäisen. Muista, että et saa kysyessäsi tarjota haastateltavalle omia tunnetilojasi vaan sinun tulee esittää kysymykset objektiivisesti. Jos haastattelu tuntuu hankalalta, lähde liikkeelle helpoista asioista ja etene tämän jälkeen tiukempiin kysymyksiin. Muista kuitenkin lopuksi palata tärkeimpiin kysymyksiisi, jotta saat niihin vastaukset. Haastattelu kannattaa rakentaa pääkysymysten mitä, missä, miten, miksi ympärille.

 

Kun ollaan itse haastattelutilanteessa, selitä haastateltavalle aluksi selkeästi, millaista juttua olet tekemässä ja miksi. Kerro haastateltavallesi myös jollain tavoin se, että tiedät jo haastattelun aiheena olevasta asiasta jotain. Tämä on Järven mukaan sekä kohteliasta että hyödyllistä. Älä kuitenkaan leiki kaveria ja mene mukaan haastateltavan kokemuksiin vaan muista oma roolisi toimittajana. Haastattelutilanteessa voi tulla hetkiä, jolloin pitää kestää hiljaisuutta (laske vaikka sataan päässäsi), tilanne tai aihe menee muuten hankalaksi ja ette pääse eteenpäin (käykää kävelyllä, kootkaa aikajanaa, piirtäkää kaavioita) tai sinulla menee pasmat sekaisin (ota aikaa, käy vaikka vessassa googlaamassa). Tarkkaile siis tilannetta ja haastateltavan tunnetiloja ja jousta näiden mukaan. Järven ja Silfverbergin kokemus on, että lähtökohtaisesti ihmiset haluavat aina auttaa, joten anna heille mahdollisuus siihen.

 

Tarina tuo kerrontaan eloa

 

Kun olemme keränneet aineistoa juttumme pohjaksi, siirrytään itse kirjoittamiseen. Silfverbergin ja Järven mukaan pitkät tekstit saadaan kantamaan verkossa ihan samalla tavalla kuin muutkin tekstit. Lähtökohta on hyvä kerronta, jossa muoto palvelee sisältöä. Heidän mukaansa tarinallisuus on tehokas tapa saada ihminen omaksumaan asioita. Tarinallisuus ei kuitenkaan välttämättä tarkoita juonellista kerrontaa vaan erilaisia tapoja, joilla koukuttaa lukija lukemaan teksti alusta loppuun.

 

Tällaisia kerronnallisia keinoja (ja niiden kuoppia) ovat esimerkiksi:

 

  • Päähenkilöiden ja kokijoiden käyttäminen (Huom! Voi olla myös muu kuin ihminen (esim. syöpäsolut). Huomaa kuitenkin, että kerronta ei voi olla vain yhden ihmisen kokemusta, jos se ei liity laajempaan kontekstiin. Älä myöskään käytä minämuotoa, jollei sille ole perusteita.
  • Havaintojen, kohtausten tai anekdoottien käyttäminen (esim. voit rekonstruoida tilanteita). Näiden tulee kuitenkin aina liittyä muuhun kerrontaan eikä olla päälle liimattuja hörselöitä.
  • Käytä konkretiaa, yksityiskohtia ja esimerkkejä. Kerro missä ja miten käsittelemäsi asia näkyy? Vältä esimerkkejä, jotka eivät ole edustavia.
  • Kuvaa syyt ja seuraukset ja näytä muutos. Huom! Tämä on tapahtumasarja: ensin kuoli kuningatar, sitten kuoli kuningas. Tämä juonellista kerrotaan: ensin kuoli kuningatar ja sitten kuoli kuningas suruun.
  • Nosta esiin aiheen ristiriidat luomatta niitä kuitenkaan itse.
  • Laadi tekstillesi harkittu rakenne (ajallinen, paikallinen, temaattinen, tiedollinen). Älä kirjoita irrallisia tarinoita.
  • Sitaattien ja dialogin käyttäminen, varsinkin narratiivisessa jutussa. Huomioi, että sitaatti ei ole ensisijaisesti tiedonjakamista vaan kertoo jutun henkilöstä. Sekä sitaattien että dialogien kohdalla on hyvä miettiä, miksi käytät niitä.

 

Silfverberg ja Järvi muistuttivat, että tarinallisuus on kirjoittaessa hyvä renki, kun halutaan kuvata faktaa fiktion keinoin. Mikään ei saa kuitenkaan olla keksittyä, kun kirjoitetaan faktatekstiä. Et voi esimerkiksi mennä toisen pään sisään ja kertoa, mitä hän ajattelee tai tuntee, vaan hyvä kerronta pohjautuu aina tietoon.

Narratiivista kerrontaan käytettäessä on vielä muutamia lisävaaran paikkoja kuten:

 

  •  liialliset siirtymät tai leikkaukset tekstissä,
  • historiallisen preesensin käyttäminen – käytä enemmin imperfektiä,
  • kertomalla kertominen (”soitetaanpa verotoimistoon!” mutta palataan tähän myöhemmin),
  • niin kaikkitietävän kertojan käyttäminen, että ei enää ole selvää, mihin kerronta perustuu,
  • dialogi toisen käden kautta kerrottuna.

 

 

Omasta materiaalista on siis löydettävä ne tarinalliset elementit, jotka tukevat juttua ilman, että ne muuttavat sen fiktioksi. Apuna tarinan löytämiseen voi olla esim. sen pohtimisesta, mikä tässä on kiinnostavaa, miksi tämä on tärkeää tehdä? Onko löydettävissä päähenkilö, jota voisi käyttää? Millaisia motiiveja jutun henkilöillä, ryhmillä tai instituutioilla on? Onko jutussa mahdollista liikkua mikro- ja makrotason, esim. yksilön ja yhteiskunnan välillä? Kaiva materiaalistasi esiin ne elementit ja se näkökulma, jonka avulla parhaiten koukutat lukijasi.

LongPlayn esitys oli täyttä timanttia. Kuva: Terhi Kaipainen.
LongPlayn esitys oli täyttä timanttia. Kuva: Terhi Kaipainen.
 

Rakenne lopulta ratkaisee

 

Jos tekstilläsi ei ole rakennetta, ei sillä myöskään ole tarinaa, näkemystä tai merkityksenantoa eikä se tarjoa lukunautintoa. Rakenne on Silfverbergin ja Järven mukaan lähes aina tekstin vaikein haaste, joka pitää valita ja miettiä aina käsillä olevan jutun mukaan. Featurelle ei ole olemassa samanlaista selkeää rakennetta kuin uutisjuttujen kärjellään oleva kolmio.

 

Tekstin rakennetta voi hahmottaa monella eri tavalla esim. piirtäen, järjestelemällä tekstin osia, pohtimalla ensin rakenteen alku-keskikohta-loppu, tekemällä listoja temaattisista, ajallisista ja paikallisista palikoista, tekemällä ensin aloituksen ja lopetuksen, valitsemalla ensin toisen näkökulma (toisaalta) ja sitten toisen (ja toisaalta), laihduttamalla ja lihottamalla tekstiä tai kertomalla ensin välttämättömimmän. Rakenteen hahmottelussa on siis hyvä pohtia: Minkä mittaisissa/tyylillisissä/sisältöisissä osissa ja missä järjestyksessä teksti etenee? Miten osat linkittyvät toisiinsa? Miten kuljetat kerrontaa? Ei siis riitä, että on kaikki tarvittava materiaali vaan rakenteen avulla on kuljetettava lukija läpi tekstin.

 

Tekstin aloituksiin ja lopetuksiin kannattaa panostaa, sillä ensinnäkin hyvä ja koukuttava aloitus pakottaa lukijan jatkamaan lukemista ja hyvä lopetus taas tuo lukijalle tunteen, että kokonaisuus on nyt käsitelty. Huono aloitus ei yllätä, ei herätä kysymystä tai uteliaisuutta. Se ei saa myöskään olla klisee. Hyvä aloitus on tarpeeksi rajattu ja tarkka, jolloin lukijan mielenkiinto on helpompi saada. Huono lopetus taas vain hiipuu pois, ja lukija jää ihmettelemään, että tähänkö se loppui. Hyvä lopetus katsoo tulevaan, se kiteyttää jutun tai palaa alkuun. Juttu voi loppua myös osuvaan lainaukseen. Aloitus siis pakottaa jatkamaan ja lopetus katsomaan eteenpäin.

 

Haastattelujutuissa ei välttämättä kannata edetä kronologisesti haastattelun mukaan vaan haastattelu kannattaa purkaa ensin temaattisiksi kokonaisuuksiksi. Silfverberg kertoi itse ensin printtaavansa koko haastatteluaineiston, jonka jälkeen hän koodaa tekstin teemojen mukaan ja lopuksi tallentaa eri teemat omiksi tiedostoikseen. Tällä tavoin jutussa saa käsiteltyä eri vaiheissa haastattelua esiin tulleet asiat esim. lapsuuden kokemukset omana kokonaisuutenaan.

 

Loppuun vielä tärpit

 

Saimme Silfverbergiltä ja Järveltä täsmäohjeita kolumnitekstien kirjoittamiseen, sillä kolumneja toivotaan myös Kreodiin. Samat ohjeet toki pätevät myös blogiteksteihin, joita varmasti moni niin työssä kuin vapaa-ajallaan kirjoittaa. Hyvä kolumni tai blogi koostuu Silfverbergin ja Järven mukaan seuraavalla tavalla:

 

  • Käytä väitelause otsikointia.
  • Tekstin aloitus on aina sisääntulo, älä siis kirjoita introa aiheeseen. Lukijaa ei tarvitse johdatella.
  • Aina vain yksi pääajatus per teksti. Useammasta ajatuksesta kirjoitetaan useampi teksti.
  • Muista rakenne: alku, keskikohta, loppu!
  •  Internet on rajaton, lukijan kestävyys ei. Kokeile tiivistää asiasi maksimissaan 2500 merkkiin.
  • Älä linkitä lukijaa ulos tekstistä. Vaarana lukijan eksyminen. Testaa: tekstin tulee toimia ääneen luettuna.

 

Mitä sitten ylipäätään kannattaa tarkistaa omasta tekstistään vielä lopuksi?

 

  • Yksinkertaista tekstisi ja poista täyteen pakatut, mutkikkaat virkkeet. Käytä lyhyitä virkkeitä ja suoraa sanajärjestystä. Tekstin ääneen lukeminen auttaa hahmottamisessa.
  • Poista haastateltavia, tapahtumia tai paikkoja määrittävät turhat rimpsut.
  • Poista ”kin” päätteet, täytesanat ja muuta epäsuora sanajärjestys suoraksi.
  • Muuta passiivi aktiiviin.
  • Tavoittele konkretiaa ja poista turhat adjektiivit. Älä maalaile.
  • Vältä historiallisen preesensin käyttöä.
  • Poista toisto ja turhat sanat. Käytä enemmin synonyymeja.
  • Varo substantiivitautia esim. tuoda esiin > esittää, asettaa rajoituksia > rajoittaa jne.
  • Jos jokin tuntuu koukeroisilta, mieti miten selittäisit asian kaverille.
  • Käytä sitaatteja harkiten, älä ketjuta näitä, äläkä pura puhekieliseksi, ellei ole tarkkaa syytä miksi. Älä toista sitaatissa ollutta asiaa muualla tekstissä.
  • Rauhoita johtolauseet eli enemmin sanoo, kertoo kuin paaluttaa, jatkaa, huokaa, murahtaa, herkuttelee.

 

Parasta antia Long Playn Anu Silfverbergin ja Antti Järven esityksessä oli sen elävyys ja monipuoliset esimerkit heidän omasta kokemuksestaan. Näitä kaikkia herkullisia esimerkkejä ei tämän jutun kirjoittaja saanut tähän elävästi kuvattua – ja olisiko tämä sitten mennyt maalailun puolelle. Toivon mukaan parin tunnin tietorikkaan luennoinnin aikana kuulijoille syntyi kirjoittamisen into. Ainakin saimme hurjasti vinkkejä avuksi omaan kirjoittamiseen ja tekstien editointiin.

 

 

Tietoa kirjoittajasta

 

Terhi Kaipainen, tietoasiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

 
What do you want to do ?
New mail
 
What do you want to do ?
New mail

articleRating

voteData

leaveReply

Signumit vaihtoon. Kuva: Juliana Laurila. (photo: )
Annika Häyrynen ,  Päivi Karhumetsä ,  Päivi Ylitalo-Kallio  - 15.12.2019, 19:44

Metropolian hyllyluokkauudistus

Metropolian kirjastossa aloitettiin hyllyluokituksen uudistaminen vuonna 2017. Tavoite oli päästä eroon kirjastolaisten salakielestä pitkine numerosarjoineen, ja saada tilalle yksinkertainen,...

 (photo: )
Tiina Tolonen ,  Antti Nyqvist ,  Minna Marjamaa  - 15.12.2019, 19:44

Theseus, mitä tapahtuu vuonna 2020?

Theseuksen hullu vuosi lähestyy loppuaan. Vuonna 2019 toteutettiin palvelun historian suurin uudistus ja sen vaikutuksia arvioidaan nyt. Ensi vuonna on tulossa lisää isoja uudistuksia:...

Loviisa joulukuussa. Kuva: Minna Marjamaa (photo: )
toimituskunta  - 15.12.2019, 19:55

Pääkirjoitus: 20-vuotisuhlanumero ja joulunumero

Kreodin joululehti on samalla 20-vuotisjuhlanumero. Amk-kirjastopäivillä Kajaanissa 18.11.1998 esitettiin ajatus perustaa sähköinen verkkolehti ja ensimmäinen lehti saatiin verkkoon heti...

 (photo: )
Terhi Kaipainen  - 15.12.2019, 19:44

Täydellistä juttua metsästämässä - Long Playn opit

Kreodin juhlaseminaarin viimeisessä esityksessä Long Playn toimituspäällikkö Anu Silfverberg ja päätoimittaja Antti Järvi ohjasivat meitä tiellä kohti täydellistä juttua. Saimme kahden tunnin...

Signumit vaihtoon. Kuva: Juliana Laurila. (photo: )
Annika Häyrynen ,  Päivi Karhumetsä ,  Päivi Ylitalo-Kallio  - 15.12.2019, 19:44

Metropolian hyllyluokkauudistus

Metropolian kirjastossa aloitettiin hyllyluokituksen uudistaminen vuonna 2017. Tavoite oli päästä eroon kirjastolaisten salakielestä pitkine numerosarjoineen, ja saada tilalle yksinkertainen,...