Register
AMMATTIKORKEAKOULUKIRJASTOJEN VERKKOLEHTI
TAMKin joulukadulla on tunnelmaa. (photo: Marjatta Ojala)
TAMKin joulukadulla on tunnelmaa.
17.12.2013, 21:53

Finna – hän on täällä tänään

Finnan 1.0-version julkistuspäivää vietettiin Helsingin yliopistolla 22.10.2013. Samassa yhteydessä avattiin Kansalliskirjaston oma Finna kansalliskirjasto.finna.fi sekä ensimmäinen AMK-kirjastojen Finna-näkymä, Lahden ammattikorkeakoulun masto.finna.fi. Missä Finnan kehityksessä mennään ja tuleeko Finnasta oikeasti toimiva yhden luukun palvelu? Tähän vastaa TAMKin informaatikko Hannu Hahto.

Mistä kaikki alkoi?
Istun Kuopion yliopiston luentosalissa, perällä niin kuin tapanani on. Päivä on jo pitkällä. Nelli-päivä, triangelipäivien yhteydessä toukokuussa 2006. Korkeakoulukirjastojen järjestelmätoimittajan Ex Libriksen Tamar Sadeh alkaa esittelemään yhtiönsä uutta hakuohjelmistoa nimeltä Primo. Nelli-päivän puheenjohtajan, Kansalliskirjaston pääsuunnittelija Ari Rouvarin kommentti ohjelmasta on: "Primo on must", eli Primo on saatava meillekin.

Tästä iltapäivästä on nyt seitsemän ja puoli vuotta aikaa, ja minun muistoissani se on lähtölaukaus projektille, joka tunnetaan nimellä Kansallinen Digitaalinen Kirjasto (KDK). Se lähtee tarpeesta saada korvaaja käytettävyydeltään hieman hankalalle Nelli-portaalille, ja sillä voitaisiin korvata myös kirjastojen OPAC-näyttöluettelot tulevaisuudessa. Opetusministeriön alusta lähtien tukemaan hankkeeseen tulevat mukaan kirjastojen lisäksi myös museot ja arkistot, mikä toki väkisinkin lisää projektin vaikeusastetta.

KDK-hanke alkoi virallisesti vuonna 2008, ja hakukäyttöön tarkoitetun uuden asiakasliittymän piti olla käytettävissä vuonna 2011, minkä vuoksi hankkeen www-sivustonkin nimi oli alunperin kdk2011.fi (nykyisin www.kdk.fi). Ensin käynnistettiin kilpailutusprosessi, jossa oli vaihtoehtoina useita sekä kaupallisia että open source -ohjelmistoja, joiden esittelyjä itsekin kävin kuuntelemassa Helsingissä.

Primo otetaan ja jätetään
Vaihtoehdoista valittiin vuonna 2010 korkeakoulukirjastoille Nellin ohjelmistoista ja Voyager-kirjastojärjestelmästä tutun Ex Libriksen mainittu Primo-ohjelmisto, jota pilotoitiin alkusyksystä 2010 loppuvuoteen 2011 saakka. Piloteissa oli muutama organisaatio joka sektorilta: kirjastot, arkistot ja museot.

Pilotoinnin kärjessä oli Turun kaupunginkirjasto - Varsinais-Suomen maakuntakirjasto, jonka oli tarkoitus korvata kirjastojensa Vaski-tietokannan käyttöliittymä Primolla. Primo ei kuitenkaan koskaan onnistunut täyttämään kaikkia sitä kohtaan asetettuja odotuksia mitä näin monenlaisilla organisaatioilla voi olla, joten marraskuussa 2011 saatiin kuulla jymyuutinen: Vaski-kirjastot eivät otakaan Primoa käyttöön.

Tämän jälkeen asiat etenivät varsin nopealla tahdilla: Kansalliskirjasto päätti luopua Primosta joulukuussa 2011. Onneksi tilalle oli hyvä vaihtoehto, alunperin Villanova Universityssä Pennsylvaniassa kehitetty open source -ohjelmisto VuFind, jota itsekin aioin testailla tuoreeltaan loppuvuonna 2007, mutta sitten AMKien Theseus-projekti tuli väliin. VuFind oli ehtinyt kypsyä vuosien saatossa, ja kun alkuvuonna 2012 se päätettiin ottaa käyttöön KDK-hankkeessa, kehitys on sen jälkeen on ollut huomattavan nopeaa.

KDK:sta Finnaksi
KDK-asiakasliittymä sai toukokuussa 2012 nimen Finna, mikä tuo mieleen Suomen (Finland), onhan KDK:lle kehitetty omaa kansallista näkymää organisaatiokohtaisten näkymien lisäksi; toisaalta myös kaksikielisyys on huomioitu: finna = löytää, mikä tuo mieleen Roy Tennantin kuuluisan sitaatin: "Only librarians like to search, everyone else likes to find".

Niinpä vähän ennen joulua 2012 saatettiin Kalliossa viettää Finnan testiversion julkistustilaisuutta, jossa esiteltiin toisaalta kaikille kansalaisille tarkoitettu kansallista näkymää www.finna.fi ja toisaalta esimerkkiä organisaatiokohtaisesta näkymästä jyu.finna.fi - Jyväskylän yliopiston kirjasto on varhaisesta alkaen ollut KDK-hankkeessa pilotti, joka on testannut sekä Voyager-kirjastotietokannan (JYKDOK) että DSpace-pohjaisen julkaisuarkiston (JYX) toimivuutta KDK-haussa.

Kirjastot pyrkivät jossain vaiheessa kukin ottamaan oman organisaatiokohtaisen näkymän käyttöön, arkistot tyytyvät alkuvaiheessa kansalliseen näkymään, mutta museot ovat kehittäneet sektorikohtaista näkymää, joka julkistettiinkin Museopäivillä Kouvolassa toukokuussa 2013: museot.finna.fi. Ja 22.10.2013 Helsingin yliopistolla vietettiin lopulta Finnan 1.0-version julkistuspäivää, jonka yhteydessä avattiin myös Kansalliskirjaston (tutkimuskirjaston) oma Finna kansalliskirjasto.finna.fi sekä ensimmäinen AMK-kirjastojen Finna-näkymä, Lahden ammattikorkeakoulun masto.finna.fi.

Kansalliskirjaston Finna on sikäli mielenkiintoinen, että sen tietokantaan on indeksoitu keskeisiä Helsingin yliopiston kirjaston ja Kansalliskirjaston aineistoja: Helka-kokoelmatietokanta, kansallisbibliografia Fennica, nuottien kansallisbibliografia ja kansallisdiskografia Viola, kotimaisten artikkelien viitetietokanta Arto sekä Kansalliskirjaston digitoimia vanhoja historiallisia aineistoja. Finna-haku näistä on ollut keskellä Kansalliskirjaston verkkosivuston etusivua Finna-päivästä lähtien, ja tulevaisuudessa on tarkoitus korvata Helkan, Fennican, Violan ja Arton nykyiset käyttöliittymät Finnalla – WebVoyáge, päiväsi ovat luetut!

KDK-pilotti ja Finnan kakkosaalto
KDK-asiakasliittymän piloteissa on ollut vuodesta 2010 kymmenisen organisaatiota, jo mainittujen Kansalliskirjaston, Jyväskylän yliopiston kirjaston ja Turun kaupunginkirjaston lisäksi mm. Museovirasto, Valtion taidemuseo ja Kansallisarkisto, eli merkittäviä toimijoita eri sektoreilta. Pilottien jälkeen projektin toisen aallon aloitti vuonna 2012 lähemmäs viisikymmentä kirjastoa, museota ja arkistoa, mm. yhdeksän AMK-kirjastoa. Vaikkapa Tampereelta ovat Finnan kakkosaallossa mukana molemmat yliopistot, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto sekä Tampereen museot Vapriikin johdolla.

Oma organisaationi TAMK ei ole vielä mukana Finnassa, koska meillä on syksystä 2012 lähtien yhdistynyt uuteen Kuntokadun kampuskirjastoon (tervetuloa ihastelemaan loputkin) vaiheittain viisi aiempaa kirjastoa, ja vielä olisi neljä kirjastomuuttoa jäljellä ensi vuonna. Itse olen kuitenkin saanut olla mukana KDK:n kansallinen näkymän työryhmässä AMK-kirjastojen edustajana ja saanut siten omanlaistaan sisäpiirin näkymää Finna-projektiin. Antoisimpana olen kokenut työskentelyn itselleni vieraampien museo- ja arkistopuolen edustajien kanssa, vanha humanisti kokee olevansa elementissään.

Finnaan mukaanmeno kuitenkin kannattaa, sillä organisaation oma aineisto indeksoidaan Finnaan muittenkin haettavaksi vasta kun organisaatio tulee itse mukaan Finna-projektiin. Käytännössä tämä tarkoittaa esim. AMK-kirjastoilla omaa Voyager-tietokantaa, mutta seuraavaksi heti opinnäyte- ja julkaisuarkisto Theseusta, jonka indeksointi Finnaan onkin aloitettu tänä syksynä. Koska organisaatiot menevät Finnaan mukaan vaiheittain, se että esim. ”kaikki” suomalaiset kirjastot, museot ja arkistot ovat mukana, tulee kestämään vielä hyvän aikaa. Finnaan aiotaan indeksoida myös ulkopuolisten organisaatioiden aineistoa, kuten Ylen Elävä arkisto, joka on omalle organisaatiollenikin relevantti, sillä TAMKin viestinnän koulutus muuttaa loppuvuonna 2014 Tohloppiin Ylen yhteyteen.

Finnan haasteita
Se että KDK-hankkeessa on ollut mukana niin erilaisia toimijoita, on ollut myös haaste projektille. Esim. Finnan käyttöliittymän, hakutuloksissa näytettävien kenttien ja haun rajausten on sovittava kovin erilaisille organisaatioille ja aineistoille. Pelkkä hakutuloksen vuosirajaus voi tarkoittaa kirjastoille, arkistoille ja museoille kullekin vähintään kahta eri asiaa - kirjastoalalla julkaisuvuosi vs. vuosi/vuodet aiheena. Vastaavasti museoilla vuosi voi tarkoittaa ainakin objektin valmistumisvuotta, käyttöönottovuotta ja käyttöaikaa, arkistoilla taas esim. asiakirjan kirjaamisvuotta tai vuotta, jolloin salattu arkistoaineisto tulee julkiseksi. Nämä kaikki erilaiset vuosimerkitykset on Finnan hakutuloslistalla ”mäpättävä” muutamaan vuosirajaukseen, joista olemme Kansallisen näkymän työryhmässä keskustelleet.

Haasteita toki Finnassa riittää edelleenkin. Nellissä tehdään kohdetietokannoista reaaliaikaista hakua, mikä kestää ja pystyy näyttämään kerralla vain vähän hakutuloksia. Hakujen nopeuttamiseksi Finnassa on alusta lähtien ollut ajatuksena aineistojen indeksi Googlen tapaan omaan sisäiseen indeksiin, minkä mahdollistaa OAI-PMH-protokolla (Open Archives Initiative Protocol for Metadata Harvesting). Finnaan on hankittu lähinnä ulkomaisia tieteellisiä lehtiaineistoja yms. varten kuitenkin myös ulkoinen indeksi, jossa vaihtoehtoina olivat Ex Libriksen Primo Central Index, EBSCOn Base Index ja ProQuestin Summons. Näistä valittiin jo Nellistä tuttu PCI, jonka kattavuudessa on kuitenkin ongelmia. EBSCOn ja ProQuestin lehtitietokannat ovat aika keskeisiä ulkomaisia aineistoja korkeakouluille, mutta kumpikaan ei halua tarjota omien (toki osittain päällekkäisten) tietokantojensa viitetietoja toisilleen, saati sitten Ex Libriksen kaltaiselle kolmannelle pyörälle.

Niinpä Finnan tavoitteissa on jouduttu hieman peräytymään: ensin oli tarkoituksena indeksoida ”kaikki” aineistot. Finnan kansallisessa näkymässä on indeksoituna tällä hetkellä yli 8 miljoonaa viitettä (teepä ”tyhjä” haku osoitteessa www.finna.fi niin näet). Pelkästään yhdessä ulkomaisessa kokotekstilehtien paketissa voi olla miljoonia artikkeleita. Kun esim. meillä TAMKissa on EBSCOlta kahdeksan eri lehtipakettia, indeksointi olisi aika massiivinen operaatio. Ja eipä aikaakaan kun selvisi, että EBSCO ja ProQuest eivät annakaan indeksoida tietokantojensa viitteitä suoraan. Osa niistä voidaan saada indeksoitua aktivoimalla yksittäisten kustantajien paketteja Primo Centralissa, mutta osittain joudutaan jatkossakin tyytymään Nellin MetaLib-ohjelmiston kaltaiseen monihakuun.

Eli kaivattua yhden luukun hakupalvelua, josta löytyy ”kaikki”, emme sittenkään tule saamaan, koska osa aineistoista on Finnan sisäisessä indeksissä, osa ulkoisessa (tällä hetkellä PCI), osa on haettavissa MetaLibin monihaun kautta, ja sitten tulee jäämään aineistoja, joita ei ole indeksoitavissa Finnaan mutta jotka eivät ole myöskään haettavissa Nellin kautta kun eivät ole tähänkään mennessä olleet.

Lupaavia aikaansaannoksia
Kansalliskirjaston Finnan esimerkki on kuitenkin lupaava, koska siinä on samaan hakuliittymään koottu joukko Helsingin yliopiston kirjaston ja Kansalliskirjaston keskeisiä aineistoja. VuFind on hakuliittymänä osoittanut käyttökelpoisuutensa muissakin yhteydessä, esimerkkinä vaikkapa suomalais-ugrilaisten kielten digitointiprojekti Uralica uralica.kansalliskirjasto.fi.

Eikä pidä unohtaa, että KDK-hanke on osa laajempia kuvioita. Finna ja varsinkin sen kansallinen näkymä on Suomen mittakaavassa sitä mitä vuonna 2008 avautunut EU:n Europeana-portaali www.europeana.eu on Euroopan tasolla: Euroopan digitaalinen kirjasto/museo/arkisto, näkymä eurooppalaiseen kulttuuriperintöön, joka kokoaa yhteen eurooppalaisten gallerioiden, kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitoituja aineistoja - GLAM tarkoittaa nykyään muutakin kuin musiikkigenreä. Alkusyksystä 2012 Europeanassa oli yli 20 miljoonaa digitaalista objektia ja määrä ylitti 30 miljoonaa marraskuussa 2013. Myös suomalaisia aineistoja on mukana noin 750 000 objektin verran.

Europeanan sisaraineisto puolestaan on alkuvuonna 2013 avattu Digital Public Library of America dp.la, joka vastaa Finnan kansallista näkymää ja on ottanut mallia Europeanasta. Kaikki näitä palveluita kehitetään jatkuvasti, ja vielä on monta organisaatiota tulematta mukaan Finnaan. Kyllä mekin vielä, ei ehkä ensi vuonna, mutta seuraavana... Sillä huomenna hän tulee, Godot.

 

Kirjoittaja Hannu Hahto on kirjaston e-aineistoihin ja verkkopalveluihin keskittynyt informaatikko Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK).

 

articleRating

voteData

leaveReply

TAMKin joulukadulla on tunnelmaa. (photo: Marjatta Ojala)
Hannu Hahto ,  Marjatta Ojala  - 17.12.2013, 21:53

Finna – hän on täällä tänään

Finnan 1.0-version julkistuspäivää vietettiin Helsingin yliopistolla lokakuussa. Samaan aikaan avattiin Kansalliskirjaston oma Finna sekä ensimmäinen AMK-kirjastojen Finna-näkymä, LAMKin...

 (photo: )
Sinikka Luokkanen  - 16.12.2013, 17:41

UKJ - Mitä on tehty ja miltä tulevaisuus nyt näyttää?

Kirjastojärjestelmistä on puhuttu viime vuosina läpi Suomen kirjastosektoreiden, koska monen kirjaston järjestelmän alkavat olla vaihtoiässä. ”Kansanliikkeenä” aloittanut UKJ-hanke on...

Hellevi Hakala ,  Annemari Ikonen  - 18.12.2013, 13:22

Uusia lukutaitoja etsimässä Istanbulissa

”Informaatiolukutaito on kuollut, eläköön Informaatiolukutaito”. Tähän lausahdukseen tiivistyy pitkälti se yleinen keskustelu, jota käytiin informaatiolukutaidosta (IL) ensimmäisessä European...

 (photo: )
Teija Harju Oamk ,  Annamari Ikonen Metropolia ,  Riitta-Liisa Karjalainen ,  Hannu Kylkisalo Humak ,  Elina Laineenoja ,  Katja Laitila Hamk ,  Tanja Savolainen Savonia-amk ,  Marja-Liisa Timperi Tamk ,  Saila Veijalainen HAAGA-HELIA  - 17.12.2013, 09:09

IL-suositus tehtiin yhteistyössä yliopistokirjastojen kanssa

Kuluvan vuoden marraskuussa julkistettiin Suomen korkeakoulujen uusi informaatiolukutaitosuositus. Se sai alkunsa amk- ja yliopistokirjastojen yhteistyönä kesällä 2011. Suosituksen takana ovat...