Register
AMMATTIKORKEAKOULUKIRJASTOJEN VERKKOLEHTI
18.12.2013, 13:22

Uusia lukutaitoja etsimässä Istanbulissa

”Informaatiolukutaito on kuollut, eläköön Informaatiolukutaito”. Tähän lausahdukseen tiivistyy pitkälti se yleinen keskustelu, jota käytiin informaatiolukutaidosta (IL) ensimmäisessä European Conference on Information Literacy (ECIL) tapahtumassa Istanbulissa. Informaatiolukutaito on muutoksessa ja sen tulisi olla kehittyvä käsite aina vain nopeammin muuttuvassa tieto- ja teknologiaympäristössä.

IL, MIL, VL, Metalukutaito…
1970-luvulla yksi IL-käsitteen ja -käytännön syntymisen motiivi oli kokemus informaation ”ylituotannosta”, joka lisääntyvässä määrin kuormitti ihmisiä. Käsitteen isä, Paul Zurkowski, koki jo silloin, että tiedonlähteiden monimuotoisuus puhelimesta sanomalehtiin, tietokannoista poliittisiin kampanjoihin tai suoramainonnasta mikrotallenteisiin ja kasvava tiedon määrä loi tarpeen käsitteelle, joka jäsentää tiedon hakemisessa ja arvioinnissa tarvittavia taitoja. Merkittävää Zurkowskin ajattelussa oli jo tuolloin se, että hän tiedosti myös tiedonhaun prosessin kontekstisidonnaisuuden. Ihmiset ovat erilaisia, toimivat eri aikoina, erilaisissa paikoissa ja etsivät tietoa eri tarkoituksiin. Kaikella tällä on vaikutusta siihen, miten IL käsitetään ja miten informaatiolukutaitoinen ihminen toimii. IL:n lähtökohta näyttää olleen paljon monimuotoisempi kuin mitä siihen liitettävät kirjastokeskeiset, tutkimusprosessilähtöiset ja tekstipohjaiseen tietoon perustuvat standardit nykyisin tulkitsevat sen olevan.


Zurkowskin mukaan olemme nyt vastaavassa yhteiskunnallisessa murroksessa kuin 70-luvulla ja hänen mukaansa on jälleen tarve uudenlaiselle maailmalaajuiselle informaatiolukutaidon edistämiselle. Kiihtyvä toimintaympäristön muutos lisää paineita määritellä IL nykyistä laajemmin. Hän kysyykin millaisia uusia lukutaitoja tarvitaan, jotta voidaan vastata inhimillisen toiminnan eri puoliin ja miten voimme tukea inhimillistä kykyä käyttää ja jakaa tietoa ryhmissä globalisoituvassa informaatiotaloudessa.  Informaatio- tsunami ja uudet laitteet vaikuttavat ihmisten kykyyn käyttää ja löytää informaatiota. Miten voidaan käsitellä ristiriidassa olevaa tietoa, miten havaitsemme disinformaation ja kuinka jaamme keskenämme vastuun tiedon analysoinnista? Lisäksi Zurkowski piti 70-luvulla ja pitää edelleen IL:a sosiaalisen ja taloudellisen tasa-arvon työkaluna ja siksi sen eteen on tehtävä jatkuvaa kehittämis- ja edistämistyötä.
Informaatiolukutaidon isä Paul Zurkowski faniensa ympäröimänä.
Informaatiolukutaidon isä Paul Zurkowski faniensa ympäröimänä. © Annamari Ikonen

Mm. koulutuksen ja kulttuurin parissa toimivassa UNESCOssa on kiinnitetty myös huomiota muuttuvaan informaatioympäristöön ja sen myötä on nähty tarve määrittää IL uudelleen ja laajemmin kuin aikaisemmin. Perinteinen lukutaito ei enää riitä uudessa informaatioympäristössä. Vuonna 2010 UNESCO järjesti asiantuntijatapaamisen, jossa ryhdyttiin määrittelemään mittareita Media- ja informaatiolukutaidolle (MIL). 2012 julkaistiin ns. Moskovan julistus , jossa MIL määritellään yhdistelmäksi tietoa, asennetta ja käytäntöjä, joita vaaditaan kun haetaan, arvioidaan, analysoidaan ja jaetaan tietoa luovasti, laillisesti ja eettisesti ihmisoikeuksia kunnioittaen. MIL huomioi kaikki tiedon muodot, erilaiset mediat ja tiedonlähteet, ei vain tekstipohjaista legitimoitua tietoa. Julistuksen mukaan median ja vertaisverkostojen merkitys on kasvanut ja kasvaa informaatioympäristössä ja perinteinen IL ja siihen liitettävät kompetenssit eivät enää yksin riitä työkaluiksi. UNESCOn edustaja, Indrajit Banerjee, pitää lukutaitoa ja MIL:oon liitettäviä taitoja välttämättöminä demokratian ja hyvinvoinnin edistämiseksi yhteiskunnassa.

IL:n käsitteellisen laajentamisen puolesta puhuivat myös Carol Leibiger ja Alan Aldrich. Heidän mukaansa vallitsevat IL standardit ovat vanhentuneet, koska ne perustuvat kirjoitettuun viestintään. Nykyisin tekstit ovat hybridejä, joissa on sekä visuaalisia elementtejä että tekstiä. Opiskelijoita opetetaan käsittelemään kirjoitettua sanaa, vaikka heidän maailmassaan yhä enemmän tietoa on myös visuaalisessa muodossa. IFLA:ssa onkin otettu tähän kantaa ja todettu että media ja informaatiolukutaito on kriittinen tekijä globaalissa digitaalisessa kansalaisuudessa. ACRL on 2011 hyväksynyt visuaalisen lukutaidon kompetenssit  (VL) korkeammassa koulutuksessa. Ne näyttävät kuitenkin myötäilevän IL:n standardien kaavaa ja käsittelevät kuvallista aineistoa omassa kontekstissaan. Leibigerin ja Aldrichin mukaan erilliset standardit eivät luo tarvittavaa vuoropuhelua tekstin ja kuvan vuorovaikutuksen kriittiselle analysoinnille. Heidän mukaansa IL ja VL pitäisi yhdistää yhteiseksi kriittiseksi suhtautumiseksi informaatioon yleensä, sillä kuvaa ja tekstiä tulee tulkita yhdessä suhteessa toisiinsa. Hybriditekstissä visuaalisuus vie helposti huomion pois tekstin kriittisestä tarkastelusta. Esiin nousi myös kysymys siitä onko IL metalukutaito, jonka alle liittyy visuaalisen lukutaidon lisäksi medialukutaito, verkostolukutaito, kriittinen lukutaito sekä kulttuurinen lukutaito. 

Konferenssipaikkana toimi Harbiye Military Museum & Culture Site, joka aiemmin on toiminut sotilasakatemiana ja Kemal Atatürkin entisenä opinahjona.
Konferenssipaikkana toimi Harbiye Military Museum & Culture Site, joka aiemmin on toiminut sotilasakatemiana ja Kemal Atatürkin entisenä opinahjona. © Annamari Ikonen

IL ja pelipohjainen oppiminen
Informaatiolukutaitoihin nostettiin myös translukutaito (transliteracy). Daniel Ireton, Joelle Pitts ja Benjamin Ward esittelivät best practices -sessiossa pilottiprojektinsa, jonka tavoitteena oli edistää korkeakouluopiskelijoiden translukutaitoa monimediaista tarinankerrontaa (transmedia storytelling) hyödyntäen. Esityksessään he viittaavat Thomasin jne. määritelmään (2007), jonka mukaan translukutaidolla tarkoitetaan kykyä lukea, kirjoittaa ja toimia vuorovaikutuksessa monen median kautta. Ireton, Pitts ja Wardin mukaan nämä taidot ovat erityisen tärkeitä alati laajenevassa viestintävälineviidakossa, jossa myös oppimisen muodot jatkuvasti muuttuvat.

Monimediainen tarinankerronta tunnetaan myös nimellä ARG-pelit (Alternative/Augmented Reality Games) eli vaihtoehtotodellisuuspelit. Nämä ovat digitaalisia pelejä, joissa pelialustana on tosielämä. Pelaajat toimivat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja vievät yhteisesti tarinaa eteenpäin, joskus pitkänkin ajan kuluessa. Ireton, Pitts ja Wardin mukaan monimediainen tarinankerronta on translukutaidon kehittymiselle erityisen hedelmällistä juuri sen vuoksi, että peli sisältää niin monia eri mediaformaatteja. He kehittivät projektiaan varten ARG-pelin, jossa tarina sijoittui yliopiston kirjastoon (fyysiseen ja digitaaliseen) ja jossa kuvitteellinen sisaruspari etsii kadonnutta kirjaa. Pelin tavoitteena oli rohkaista kirjaston käyttäjiä tutustumaan kirjaston tiloihin ja järjestelmiin ja opettaa heitä käyttämään niitä sujuvasti. Peliin osallistui opiskelijoiden lisäksi myös kampus- ja kirjastohenkilökuntaa.

Pelien hyödyntäminen informaatiolukutaidon ohjauksessa oli myös Andrew Walshin (Best practices -sessio ”Game Based Learning for Information Literacy Instruction”) sekä Kathrin Knautzin, Lisa Orszullokin ja Simone Soubustan (Papers-sessio) esitysten teemana. Kaikissa peliaiheisissa esityksissä korostettiin sitä, että pelaamiseen käytetty aika ja pelaamisen eri muodot ovat digitalisoituvassa maailmassa merkittävästi kasvaneet viime vuosina ja jatkavat kasvuaan edelleen. Ireton, Pitts & Wardin esityksessä mainittiin, että peräti 97 % amerikkalaisista ensimmäisen vuoden korkeakouluopiskelijoista olisi pelaajia (gamers). Walsh puolestaan viittasi Warmanin tutkimukseen (2012), jonka mukaan pelaajat eivät tänä päivänä ole enää pelkästään teinipoikia tai nuoria miehiä, vaan pelaajien keski-ikä on noussut jo 37 ikävuoteen. Pelaaminen onkin tänä päivänä yleisesti hyväksytympää kuin aikaisemmin.

Miksi pelejä pitäisi ylipäätään tuoda informaatiolukutaidon koulutukseen? Pelaaminen on ihmiselle ollut aina luontaista, se on hauskaa ja mielenkiintoistakin, mutta esityksissä nousi esiin erityisesti se, että pelit ovat luonnostaan koukuttavia (engaging) ja voivat jopa antaa pelaajalle flow-tyyppisen kokemuksen, jossa pelaaja uppoutuu täysin pelaamiseen ja ajantaju häviää. Peli haastaa pelaajan ratkomaan hankalia ongelmia, kehittämään pelitaktiikkaansa ja viettämään tuntikausia pelin ääressä taitojaan parannellakseen. Pelaaminen tutkitusti kehittää pelaajan ongelmanratkaisukykyä, suunnittelutaitoja sekä kriittistä ajattelukykyä ja Walsh toikin esille, että nämä ovat kaikki tärkeitä informaatiolukutaidon osaamistavoitteita.

Knautz, Orszullok ja Soubustan esityksessä korostettiin sitä, että juuri pelien koukuttavat ominaisuudet kasvattavat pelaajansa motivaatiota ja sitoutumista ja näin edistävät oppimista. Näitä peliominaisuuksia eli pelimekaniikkoja ja -dynamiikkoja (kuten pelaamalla saavutettu pistemäärä, taso tai palkinnot), on alettu soveltaa pelien ulkopuolella muissakin ympäristöissä, kuten työ- tai koulumaailmassa. Tätä kutsutaan pelillistämiseksi (gamification). Monessa korkeakoulussa onkin jo alettu tunnustaa ja huomioida pelien kasvava merkitys pedagogisena työkaluna. Knautz, Orszullok ja Soubusta esittivät, että erityisesti uuden opiskelijasukupolven, teknologiamaailmaan syntyneiden diginatiivien, opetuksessa tulisi käyttää pelillistämistä. Omassa Heinrich-Heine yliopistossaan Knautz, Orszullok ja Soubusta suunnittelivat ja toteuttivat visuaalisesti varsin kunnianhimoisen, tarinallisen ja pelimekaniikkoja sisältävän verkkokurssin, die Legende von Zyren, jonka parissa opiskelijat itsenäisesti opiskelevat informaatiolukutaitoa. Pelillisillä elementeillä voidaan rikkoa tiukat koulutukselliset rakenteet ja saada uudet sukupolvet innostumaan opetettavasta asiasta.

iPad: Lyijykynästä digitaaliseen musteeseen: muistiinpanovälineenä tabletti toimii
iPad: Lyijykynästä digitaaliseen musteeseen: muistiinpanovälineenä tabletti toimii © Annamari Ikonen


Työelämän IL
Ehdottomasti eniten mielenkiintoa ja odotuksia etukäteen herätti ”IL -Workplace & Daily Life” sessio. Annemaree Lloyd on jo pitkään tutkinut työelämän informaatiolukutaitoa. Hän on painottanut työssään sitä, että työelämän käytännöt perustuvat kollektiivisille kompetensseille ja siksi tällä hetkellä kirjasto- ja tutkimuskeskeiset IL-standardit ja niistä johdetut IL-taidot eivät toimi ja ole siirrettävissä työelämään. Lloyd on jo aikaisemmissa töissään lanseerannut informaatiomaisema -käsitteen, jolla hän kuvaa työelämän tiedonlähteiden ja tiedonkäytön moninaisuutta sekä kontekstisidonnaisuutta. Työelämässä informaatiota käsitellään, haetaan, luodaan ja käytetään tietyssä kontekstissa, jossa on oma informaatiokulttuuri. Työpaikoilla on kokemuksellisen, kehollisen, sosiaalisen ja paikallisen tiedon kautta syntynyt käsitys mitkä ovat legitiimit tiedonlähteet kyseisen yhteisön kannalta. Lloyd peräänkuuluttaa kokonaisvaltaista ”People in Practice Approach” (PIPA) lähestymistapaa informaatiolukutaitoon. Siinä painopiste siirtyy taitokeskeisestä IL:stä kontekstuaalisiin ja tilannesidonnaisiin IL:n käytänteisiin, kuten kehollisen tiedon tunnistamiseen. Sen ytimenä on laaja-alainen näkemys informaatiomaiseman eri tiedonilmentymismuodoista.

Lloyd korosti esityksessään työelämän rajua muutosta nyky-yhteiskunnassa. Tiedosta on tullut keskeinen arvo työssä ja työntekijöiden on kyettävä vaikuttamaan tiedolla. Enää ei riitä vain se, että kykenee paikallistamaan tietoa, pääsee siihen käsiksi ja organisoi sitä. Muutos työelämässä tarkoittaa kykyä muuntaa informaatiota työyhteisön kannalta relevanttiin muotoon, kykyä luoda uutta käytännöntietoa ja innovaatioita löytyneen tiedon avulla ja kykyä havaita hiljainen tieto. IL ei ole vai nippu taitoja vaan myös kykyä ymmärtää mitkä taidot ovat kulloiseenkin kontekstiin tarkoituksenmukaisia. Moderni monitahoinen tietointensiivinen työpaikka tarvitsee työntekijöitä, joita Lloyd kutsuu ”Information resilient workers”. Heillä on kapasiteettia selvitä eksponentiaalisesti kasvavasta tiedonmäärästä ja uudistaa työpaikkaa lisääntyvää ja kehittyvää informaatioteknologiaa hyödyntäen. ”Resilience” viittaa ihmisen kykyyn selvitä vaikeista tilanteista ja olla peräänantamaton ongelmien edessä. Lloyd määrittelee informaatio resiliencen kyvyksi yhdistää tietoa niin, että se auttaa ratkaisemaan käsillä olevan ongelman, kyvyksi vähentää stressiä siinä tilanteessa kun henkilö on epätietoinen siitä, minkä tyyppistä tietoa tarvitaan tai missä tarvittava tieto sijaitsee. Toisin sanoen työntekijä kykenee sitkeästi ja luovasti käyttämään oppimiaan IL taitoja ja työyhteisön määrittämää informaatiomaisemaa omissa ongelmanratkaisutilanteissaan.

Ensimmäinen ECIL konferenssi avasi silmät sille, kuinka monimuotoista kansainvälinen keskustelu on IL:n ympärillä. Se osoitti myös sen, miten suomalaisessa keskustelussa ja uusissa informaatiolukutaidon suosituksissa on jääty 2000-luvun alun tapaan käsittää IL hyvin kapea-alaisesti tutkimusta myötäileväksi prosessiksi ja tekstipohjaisen tiedon jäsentämisen välineeksi. Se on myös sitä, mutta nyt informaatiomaisemaa pitäisi jo osata käsitellä ja ymmärtää paljon monimuotoisemmin ja laajemmin.


Lähteet:

Banerjee, I 2013. Media and Information Literacy in the development agenda. Opening Speech 1. Euroepan Conference on Information Literacy (ECIL). Konferenssiesitys 22.10.2013.

Ireton, D., Pitts, J., Ward, B., 2013: “The Lost Book: Teaching Transliteracies through Transmedia Storytelling”. Teoksessa European Conference on Information Literacy (ECIL), October 22-25, 2013, Istanbul, Turkey. Abstracts. Ankara. Konferenssiesitys 23.10.2013

Knautz, K., Orszullok, L., Soubusta, S., 2013: “Game-Based IL Instruction - A Journey of Knowledge in Four Acts”. Teoksessa European Conference on Information Literacy (ECIL), October 22-25, 2013, Istanbul, Turkey. Abstracts. Ankara. Konferenssiesitys 24.10.2013

Leidiger. C, Aldrich, A, 2013: “I Will Not be a Tourist in the Land of Images”: Adding the Visual to Information Literacy. Teoksessa European Conference on Information Literacy (ECIL), October 22-25, 2013, Istanbul, Turkey. Abstracts. Ankara. Konferenssiesitys 23.10.2013

Lloyd, A. 2013. Building Information Resilient Workers: The Critical Ground of Workpalce Information Literacy. What have we Learnt? . Teoksessa European Confernece on Information Literacy (ECIL), October 22-25, 2013, Istanbul, Turkey. Abstracts. Ankara.  Konfernessiesitys 24.10.2013

Walsh, A., 2013: “Game Based Learning for Information Literacy Instruction”. ”. Teoksessa European Conference on Information Literacy (ECIL), October 22-25, 2013, Istanbul, Turkey. Abstracts. Ankara. Konferenssiesitys 23.10.2013

Zurkowski, P. 2013 (1974) The Information Service Environment Relationship and Priorities. Teoksessa European Confernece on Information Literacy (ECIL), October 22-25, 2013, Istanbul, Turkey. Abstracts. Ankara.

Zurkowski, P. 2013. Towards Universal Information Literacy: The Economic an social Building Blocks. Teoksessa European Conference on Information Literacy (ECIL), October 22-25, 2013, Istanbul, Turkey. Abstracts. Ankara. Konferenssiesitys 22.10.2013

 

Teksti Hellevi Hakala ja Annamari Ikonen, Metropolia ammattikorkeakoulu.

 

articleRating

voteData

  1. Site comment

    New book- 40th anniversary of Information Literacy. Paul Zurkowski, the next 40 years. Email for more information

leaveReply

TAMKin joulukadulla on tunnelmaa. (photo: Marjatta Ojala)
Hannu Hahto ,  Marjatta Ojala  - 17.12.2013, 21:53

Finna – hän on täällä tänään

Finnan 1.0-version julkistuspäivää vietettiin Helsingin yliopistolla lokakuussa. Samaan aikaan avattiin Kansalliskirjaston oma Finna sekä ensimmäinen AMK-kirjastojen Finna-näkymä, LAMKin...

 (photo: )
Sinikka Luokkanen  - 16.12.2013, 17:41

UKJ - Mitä on tehty ja miltä tulevaisuus nyt näyttää?

Kirjastojärjestelmistä on puhuttu viime vuosina läpi Suomen kirjastosektoreiden, koska monen kirjaston järjestelmän alkavat olla vaihtoiässä. ”Kansanliikkeenä” aloittanut UKJ-hanke on...

Hellevi Hakala ,  Annemari Ikonen  - 18.12.2013, 13:22

Uusia lukutaitoja etsimässä Istanbulissa

”Informaatiolukutaito on kuollut, eläköön Informaatiolukutaito”. Tähän lausahdukseen tiivistyy pitkälti se yleinen keskustelu, jota käytiin informaatiolukutaidosta (IL) ensimmäisessä European...

 (photo: )
Teija Harju Oamk ,  Annamari Ikonen Metropolia ,  Riitta-Liisa Karjalainen ,  Hannu Kylkisalo Humak ,  Elina Laineenoja ,  Katja Laitila Hamk ,  Tanja Savolainen Savonia-amk ,  Marja-Liisa Timperi Tamk ,  Saila Veijalainen HAAGA-HELIA  - 17.12.2013, 09:09

IL-suositus tehtiin yhteistyössä yliopistokirjastojen kanssa

Kuluvan vuoden marraskuussa julkistettiin Suomen korkeakoulujen uusi informaatiolukutaitosuositus. Se sai alkunsa amk- ja yliopistokirjastojen yhteistyönä kesällä 2011. Suosituksen takana ovat...