AMK-kirjastojen ja yleisten kirjastojen yhteistyö – pohdintaa ja ideoita HAMKin kirjaston näkökulmasta

16.05.2024

Ammattikorkeakoulukirjastojen ja yleisten kirjastojen yhteistyöstä on vain vähän kirjoitettuja kokemuksia ja tutkimuksia. Päätimme tutkia, pohtia ja ideoida yhteistyömahdollisuuksia Hämeen ammattikorkeakoulun kirjaston näkökulmasta omiin yleisen kirjaston työkokemuksiimme peilaten.

HAMK ja HAMKin kirjasto – seitsemän kampusta, seitsemän kirjastoa

Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) toimii seitsemällä kampuksella Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakuntien alueella, ja HAMKin kirjastolla on toimipiste jokaisella kampuksella. HAMKin kirjastossa työskennellään työtehtävien sisällön mukaisessa tiimimallissa, ja tiimit ovat aineistotiimi, kampuspalvelutiimi, julkaisu- ja tutkimuspalvelutiimi sekä opetus- ja ohjaustiimi.

HAMKin kirjaston asiakaspalvelu on monikanavaista: arkisin palvelemme Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksessa ja lisäksi jokaisella kampuksella kerran viikossa. Muina aikoina kampuskirjastot ovat omatoimikäytössä opiskelijoille ja henkilökunnalle. Etäpalveluaikoina yhteyden henkilökuntaan saa kirjastoissa Libgo-videoneuvontalaitteella ja muutoin puhelimitse ja sähköpostilla.

Jokaisella HAMKin kampuksella on oma profiilinsa, ja kampuskirjastojen painettujen kirjojen kokoelmat heijastelevat kunkin kampuksen koulutusaloja. Kirjaston kokoelmaa kehitetään yhtenä kokonaisuutena ja tavoitteena on, että kokoelma vastaa hamkilaisen oppimisen, opetuksen ja tutkimuksen tarpeita sekä edistää HAMKin strategian toteutumista. Viime vuosina kirjaston kokoelma on saanut vahvan e-aineistopainotuksen, mikä parhaiten tukeekin monipaikkaista ja monialaista korkeakouluyhteisöä.

HAMKin kirjasto on tehnyt aiemmin yhteistyötä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kanssa. Olemme olleet 2000-luvun alussa mukana Hämeenlinnan kaupunginkirjaston vetämässä painettujen aineistojen yhteiskilpailutuksessa. Lisäksi olemme olleet yhdessä suunnittelemassa ja järjestämässä vuoden 2022 Kirjastopäiviä Hämeenlinnassa. Syksyllä 2023 kävimme tutustumassa Hämeenlinnan pääkirjaston tiloihin ja palveluihin, mutta sen suurempaa yhteistyötä ei siitä vielä kehkeytynyt.

Korkeakoulukirjastojen ja yleisten kirjastojen yhteistyö harvinaista?

Tieteelliset kirjastot ovat tehneet yhteistyötä toistensa kanssa monin eri tavoin. Verkostojen lisäksi on suoranaisia yhteistyökirjastoja, kuten Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun kirjasto, Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun kirjasto, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun kirjasto ja LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteinen kirjasto. Informaatiolukutaidon suositus on tehty ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastojen yhteistyönä (Laineenoja ym., 2013). Kreodissa on käsitelty myös ammattikorkeakoulukirjastojen yhteistyötä muiden tahojen, kuten erikoiskirjastojen (Kangas 2018), työelämän (Ojala & Timola 2015) ja sairaalakirjaston (Huttunen ym., 2015), kanssa. Kirjastonjohtajien neuvottelupäiviä (KINE) ovat olleet järjestämässä ainakin yleiset kirjastot ja korkeakoulukirjastot, ja niihin on osallistunut myös erikoiskirjastoja. Kirjastoseuran järjestämät Kirjastopäivät on usein toteutettu eri kirjastosektoreiden yhteistyönä. Esimerkkejä yksittäisten kirjastojen tai kirjastokimppojen ja AMK-kirjastojen välisestä yhteistyöstä Suomessa oli kuitenkin vaikea löytää. Teimme hakuja tietokannoista suomeksi ja selailimme kirjastoalan ammattilehtiä.

Kansainvälisiä artikkeleita erilaisista tieteellisten ja yleisten kirjastojen yhteistyömuodoista löytyy jonkin verran, vaikka monissa niistä todetaankin, että lisää tutkimusta aiheesta tarvittaisiin. Varsin kattava yhteistyöhön liittyvä kyselytutkimus löytyi Kanadasta, missä Sarjeant-Jenkins ja Walker (2014) kartoittivat tieteellisten ja yleisten kirjastojen yhteistyötä ja sen eri muotoja. Kyselyn mukaan alle 20 % korkeakoulukirjastoista oli tehnyt yhteistyötä yleisten kirjastojen kanssa, jos yhteisiä, usein provinssin laajuisia konsortioita eli yhteistyöelimiä ei lasketa mukaan. Suosituimpia yhteistyömuotoja olivat epävirallinen yhteistyö, johon laskettiin esimerkiksi tiedonjakaminen kollegoiden kesken, toisen kirjaston palvelujen suositteleminen ja konferenssin järjestäminen yhteistyössä, sekä erilaiset tapahtumat, joita järjestettiin yhdessä yleisen kirjaston kanssa. Muutaman maininnan saivat myös aineistoyhteistyö (siirtokokoelmat), kaukolainaus ja yhteiskäyttökirjastot. (Sarjeant-Jenkins & Walker 2014, 11–12).

Löytämissämme tutkimuksissa ja konferenssiesitelmissä korostuu yhteistyö, jossa yleisen kirjaston siirtokokoelma ja lainauspiste tuotiin tieteellisen kirjaston tiloihin (Lacey & Lomness 2020, Overfield & Roy 2013). Yleisen kirjaston aineistojen tuominen korkeakoulukampukselle parantaa yleisen kirjaston aineistojen saatavuutta: usein yksi motivaattori siirtokokoelmalle oli se, ettei korkeakoulun lähettyvillä ollut yleistä kirjastoa. Näissä tutkimuksissa pidettiin tarpeellisena, että tieteellisen kirjaston tarjontaan kuuluu myös ns. kevyttä kirjallisuutta (leisure reading). Tällä tarkoitetaan usein ajankohtaista, uutta kaunokirjallisuutta ja kevyttä tietokirjallisuutta. Erityisesti Overfield ja Roy (2013) näkevät suoran yhteyden monipuolisen kirjastoaineiston ja opiskelijoiden akateemisen menestyksen välillä. Kaunokirjallinen aineisto Suomen AMK-kirjastoissa ja sen tarjoamisen hyödyt ja haasteet olisikin kokonaan toinen tarkastelukohde.Kaunokirjallisuutta voidaan tarjota tieteellisessä kirjastossa myös ensisijaisesti kulttuurin tutkimuksen aineistoksi (Overfield & Roy 2013, 3).HAMKin kirjastossa perustettiin painetun aineiston esiin nostamiseksi syksyllä 2023 POP-kokoelma, johon on kerätty yleistajuista tietokirjallisuutta.

Richards (2017) nostaa artikkelinsa lopussa esiin elinikäisen oppimisen käsitteen ja korostaa tästä näkökulmasta korkeakoulukirjaston roolia yleisen kirjaston aineistoihin ja palveluihin tutustuttamisessa. Headin (2016) Yhdysvalloissa tekemässä kyselytutkimuksessa selvisi, että valmistuneet opiskelijat kokivat aika- ja rahapulan suurimpina jatkuvaan oppimiseen liittyvinä haasteina. Lisäksi puolet vastaajista piti ongelmana sitä, että he menettävät pääsyn korkeakoulukirjaston tarjoamiin aineistoihin. Jotkut vastaajat myös totesivat, että he eivät tienneet tai tunteneet yleisen kirjaston tarjoamia palveluja ja aineistoja (Head 2016, 54–55).

Goulding ja Walton (2013) toteavat yhteistyön olevan oleellinen osa työtä sekä tieteellisissä että yleisissä kirjastoissa. He tarkastelevat yhteistyötä siihen tarvittavien johtamistaitojen näkökulmasta (Goulding & Walton 2013). Yhteistyöllä voidaan saavuttaa etuja sekä tavoittavuuden että tehokkuuden kannalta. Rahoituksen kiristyminen sekä motivoi aineistojen jakamiseen että vaikeuttaa yhteistyöhön ryhtymistä resurssipulan kautta. (Goulding & Walton 2013, 3–4.) Yhteistyö vaatii kuitenkin molemmilta osapuolilta sitoutumista, yhteistä näkemystä tavoiteltavista asioista sekä yhteistyön tarpeen määrittelyä (Sarjeant-Jenkins & Walker 2014).

Erilaisia yhteistyömahdollisuuksia

Yleisten kirjastojen neuvoston julkaisemassa Yleisten kirjastojen suunta 2021–2025-asiakirjassa on määritelty yleisten kirjastojen tavoitteita vuosiksi 2021–2025. Asiakirjassa esille nousevia teemoja ovat erityisesti yhteistyö eri tahojen kanssa, aktiivisen kansalaisuuden ja jatkuvan oppimisen tukeminen, tilojen ja joustavan palvelun merkitys, kestävä kehitys sekä lukemisen ja lukutaidon edistäminen. Käsittelemme seuraavassa aineistojen ja tilojen käyttöä, yhteisöllisyyttä ja tapahtumien järjestämistä sekä kirjastojen yhteisen äänen löytämistä HAMKin kirjaston näkökulmasta.

Aineistot ja tilat kaikille

Asiakasnäkökulmasta tärkeänä voidaan pitää tietoa aineistojen saatavuudesta ja saavutettavuudesta sekä käytettävissä olevista palveluista ja tiloista. HAMKin toiminta-alueella toimii neljä yleisten kirjastojen kirjastokimppaa. Paikkakunnan yleinen kirjasto sijaitsee esim. Forssassa aivan kampuksen vieressä. Kaukana kampukselta ei olla Mustialassakaan tai Riihimäellä. Hämeenlinnan kirjastoauto käy Evon kampuksella ja Hämeenlinnan kampuksen lähellä Visamäessä, Lepaan kampuksen läheisyydessä Hattulan kirjastoauto. HAMKin kirjasto on tehnyt yhteistyötä aiemmin Valkeakosken ja Forssan kaupunginkirjastojen kanssa, mutta henkilökunta on vaihtunut ja yhteistyötä on vaikea aloittaa uudestaan, koska kaupunginkirjastot eivät ole ennestään tuttuja. Yleisten kirjastojen kokoelmissa on paljon aineistoa, jota HAMKin kirjaston kokoelmista ei löydy, ja valtakunnallinen e-kirjasto tuo toivottavasti kokoelman e-kirjoja, äänikirjoja ja digilehtiä entistä laajemman asiakaskunnan käyttöön.

Erityisesti kasvava määrä ulkomaalaisia opiskelijoita, joista osa saapuu Suomeen perheensä kanssa, hyötyisi ilmaisista suomen kielen oppimateriaaleista, selkokirjoista, lastenkirjoista eri kielillä ja kaunokirjallisuudesta englanniksi ja muilla kielillä. Yleisistä kirjastoista löytyy paikkoja niin perheiden kuin kaveriporukoiden elokuvan katselua, pelaamista tai musiikkiharrastusta varten, sillä niissä on panostettu entistä enemmän viihtyisiin ja monipuolisiin tiloihin. Paikalliseen kirjastoon tutustuminen voi tukea myös opiskelijoiden kotoutumista opiskelupaikkakunnalle.

Olisikin tärkeää, että me HAMKin kirjastossa tietäisimme, mitä alueen yleisissä kirjastoissa tapahtuu, jotta voisimme vinkata palveluista ja tapahtumista opiskelijoille ja henkilökunnalle. Tähän auttaisi alueen yleisiin kirjastoihin tutustuminen ja yhdessä pohtiminen, mitkä olisivat sopivat yhteistyömuodot juuri kyseisen kirjaston kanssa.Hedelmällisenä voisi pitää yleisten kirjastojen mukanaoloa uusille opiskelijoille suunnatuissa tapahtumissa, kuten Hämeenlinnan kirjasto onkin jo ollut mukana kaikkien HAMKin ulkomaalaisten opiskelijoiden yhteisillä orientaatiopäivillä.

Yhteisöllisyyttä ja tapahtumia

Kokemuksemme perusteella yleisten kirjastojen vahvuutena on henkilökohtainen ja kuunteleva asiakaspalvelu. Monet asiakkaat tulevat vuosien varrella tutuiksi ja kuulumisten lisäksi kirjavinkitkin tulee vaihdettua säännöllisesti. Sen sijaan korkeakoulukirjastoissa opiskelijoiden asiakkuus kestää vain opintojen ajan ja keskittyy opintoihin vaadittaviin pakollisiin asioihin. Meillä voisi kuitenkin olla rahkeita isompaan rooliin opiskelijoiden elämässä. Kirjaston henkilökunnan sekä opiskelijoiden ja opettajien väliset arjen kohtaamiset muuallakin kuin asiakaspalvelutiskillä madaltavat kynnystä avun pyytämiseen ja lisäävät kaivattua yhteisöllisyyttä.

Voisimmeko kirjastona ammattikorkeakoulussa tukea opiskelijoiden hyvinvointia erilaisilla tapahtumilla? Yleisiltä kirjastoilta voisimme varmasti ottaa mallia tapahtumien järjestämisessä. Yleisten kirjastojen tapahtumatarjonta on monipuolista, monenlaiselle käyttäjälle sopivaa ja yhteisöllistä. Puolet Hallin ja McAlisterin (2021, 939) kyselytutkimukseen vastanneista tieteellisistä kirjastoista pyrki parantamaan opiskelijoiden hyvinvointia esimerkiksi tenttiviikoille painottuvilla, stressiä lievittävillä tapahtumilla, kuten stressipallon askartelulla. Tapahtumien järjestäminen on toistaiseksi ollut meillä harvaa muun muassa kampusten lukuisuuden ja korona-ajan varjon vuoksi. Kirjaston asiakaspalvelussa on paljon uudehkoa, koronan aikana aloittanutta henkilöstöä, joten yhteistyösuhteita ei ole vielä ehditty muodostaa. Tämän kirjoitusprosessin innoittamina ja tilaisuuteen tarttuen lähdimme kuitenkin rakentamaan yhteistyötä opiskeluhyvinvoinnin tiimin kanssa.

Pohdimme, mitä yleisten kirjastojen tapahtumia voisimme toteuttaa myös AMK-kirjastossa. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi lukuretriitit ja pakopelit, joita olemme aiemmilla urillamme toteuttaneet. Lukuretriitti voisi kestää esimerkiksi muutaman tunnin, jolloin opiskelijat voisivat tulla hiljaiseen tilaan lukemaan tenttiä varten tai omaksi ilokseen. Tilassa voisi olla tarjolla kahvia ja teetä mukavan lukuhetken takaamiseksi. HAMKissa kirjastoinfoja on aiemmin pidetty pakopeliteemaisesti kirjastotiloissa. Samantyylisiä kirjastoinfoja on tarkoitus toteuttaa uudelleenkin. Oleellista tapahtumien suunnittelussa on ottaa mukaan tulevat osallistujat, jotta tapahtumasta saadaan kaikki ilo irti.

Kaikkien kirjastojen yhteinen ääni

Yleisten kirjastojen ääni kuuluu voimakkaana esimerkiksi rasisminvastaisessa työssä ja ympäristötietoisuuden lisäämisessä. Monissa kirjastoissa jo toteutettavat, ajankohtaisiin aiheisiin liittyvät kirjanäyttelyt ovat yksi tapa ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. On mielestämme tärkeää, että kirjaston arvot näkyvät kirjaston toiminnassa asiakaspalvelusta viestintään ja aineistoista opetukseen asti. Esimerkiksi rooli tutkitun, avoimen tiedon aktiivisena puolestapuhujana tai yhteiskunnallisen keskustelun mahdollistajana sopivat AMK-kirjastoille mainiosti. Lisäksi tärkeä näkökulma jatkuvasta oppimisesta myös opintojen jälkeen ja yleisen kirjaston merkityksestä osaamisen kehittämisessä olisi hyvä tuoda esiin myös AMK-kirjastoissa.

Toki myös AMK-kirjastoilla olisi paljon annettavaa yleisille kirjastoille. Olemme jatkuvasti tekemisissä tekoälyyn liittyvien kehityskulkujen kanssa ja voisimme kertoa, miten eri tavoin tekoäly on jo vaikuttanut AMK-kirjastojen toimintaan ja esimerkiksi tiedonhaun opetukseen. AMK-kirjastoilla on myös pitkä kokemus e-aineistojen hankinnasta sekä niiden käytön neuvomisesta opiskelijoille, lisäksi AMK-kirjastot ovat tarjonneet erilaisia etäpalveluja esimerkiksi monimuoto-opiskelijoille jo paljon ennen korona-aikaa. Yhteistyöideoita ja osaamisen jakamista voisi lisätä esimerkiksi tekemällä lyhyitä vaihtoja toisessa kirjastossa tai järjestämällä ”job shadowing” -kokeiluja, joissa vertaisopitaan toisen kirjaston kollegalta tämän työtä seuratessa.

Yhteistyö kannattaa – mutta mistä lähteä liikkeelle?

Tutkimusten mukaan korkeakoulukirjastojen ja yleisten kirjastojen välinen yhteistyö selvästi kannattaa. Mitä enemmän yhteistyötä oli tehty kirjastojen välillä, sitä todennäköisemmin yhteistyötä tehtiin myös tulevaisuudessa (Sarjeant-Jenkins & Walker 2014). Miksi yhteistyö jää niin usein kuitenkin toteutumatta? Arvelemme, että yleisimmät syyt lienevät aikapula sekä resurssien vähyys, mahdollisesti myös se, että emme tunne toistemme toimintaa tarpeeksi. KINE 2022 -päiviä ja alan tulevaisuutta käsittelevässä Signum-lehden artikkelissaan Haapa-aho ja kollegat (2022) laajentaisivat erityisesti korkeakoulukirjastojen sekä yleisten kirjastojen yhteistyötä, sillä kirjastojen taustalta löytyy käsite-eroista ja painotuksista huolimatta “yhteinen ydin”.

Kirjastojen yhteiseen ytimeen kuuluvat mielestämme avoimen tiedon ja tieteen edistäminen, erilaisten lukutaitojen ja lähdekritiikin opetus ja ohjaus sekä demokratian, aktiivisen kansalaisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen. Jaamme kaikissa kirjastoissa yhteisen huolen nuorten lukutaidon rapautumisesta, mis- ja disinformaation leviämisestä sekä luotettavien tiedonlähteiden siirtymisestä maksumuurien taakse. Voisiko näiden teemojen ympärille miettiä yhteistyötä esimerkiksi yhteisen kampanjan tai tapahtumien muodossa? Mitä useampi lähtee mukaan, sitä enemmän saamme näkyvyyttä yhteisille asioille.

Korkeakoulukirjastojen ja yleisten kirjastojen yhteistyö on nähty perinteisesti kokoelmakeskeisesti ja aiheesta tehdyissä tutkimuksissa aineistonäkökulma on keskiössä. Jatkossa aineistoyhteistyö voi olla entistä hankalampaa, sillä korkeakoulukirjastojen e-aineistot yleistyvät, ja niiden käyttö saattaa rajautua vain organisaation ”omiin” käyttäjiin. Sen sijaan avoimen tiedon lähteille ohjaaminen voisi olla kirjastoja yhdistävä tehtävä mis- ja disinformaatiota vastaan käytävässä kamppailussa.

Päällekkäisen työn tekeminen on turhaa, ja siksi on myös tärkeää pohtia, missä tilanteissa ja asioissa yleinen kirjasto palvelee asiakasta paremmin, ja milloin taas on hyvä kääntyä AMK-kirjaston puoleen. Pääasia lienee se, että ihmiset olisivat tietoisia eri kirjastojen tarjoamista, vapaasti käytettävistä aineistoista ja palveluista. Mielestämme yhteistyö voi lähteä liikkeelle myös aivan pienestä. Ei tarvita suuria suunnitelmia ja isoja toteutuksia, vaan pelkkä yhteinen keskustelu ja tiedonjakaminenkin ovat askel kohti yhteistyötä ja asiakkaiden palvelemista entistä paremmin.

Kirjoitusprosessin aikana uusia ideoita suorastaan tulvi ja keksimme kaikenlaista porukalla. Innostuimme ottamaan yhteyttä potentiaalisiin yhteistyökumppaneihin talon sisällä ja ulkopuolella. Jäimme miettimään, voisiko aikaa ja tilaa ideoinnille järjestää useamminkin arjen työn keskellä.

Kertokaa kommenteissa, millaista yhteistyötä teillä on tehty!

Lähteet

Kirjoittajat

Roope Hollmén

tietoasiantuntija

Hämeen ammattikorkeakoulu

Kirjoittajan muut artikkelit

Rosa Ovaska

tietopalveluneuvoja

Hämeen ammattikorkeakoulu

Kirjoittajan muut artikkelit

Taina Pirhonen

tietoasiantuntija

Hämeen ammattikorkeakoulu

Kirjoittajan muut artikkelit

Marjo Tiitta

tietopalveluneuvoja

Hämeen ammattikorkeakoulu

Kirjoittajan muut artikkelit

Kommentit

Susanna Niemilahti-Könkkölä ke kesäk. 19 11:28:59 2024

Tervehdys Jyväskylästä,

Meillä on täällä ollut jo pidemmän aika monenlaista yhteistyötä, jonka pohjana on vuonna 2003 laadittu Jyväskylän kirjastojen tietopalvelustrategia. Yliopiston Avoimen tiedon keskuksen, Jyväskylän kaupunginkirjaston ja Jamkin kirjaston johtajat tapaavat säännöllisesti. Asiakaspalvelulla on yhteistyöryhmä, joka suunnittelee mm. koulutuksia. Myös Humanistisen ammattikorkeakoulun Jyväskylän kirjasto, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ja Keski-Suomen hyvinvointialueen tieto- ja kirjastopalvelut ovat verkostossa mukana.

Kreodissa aiheesta:

https://www.kreodi.fi/arkisto/artikkelit/back-to-lukio.html

https://www.kreodi.fi/arkisto/artikkelit/musiikkialan-triathlonkirjasto-jyvaskylassa


Jaana Latvanen ti kesäk. 25 14:15:30 2024

Hei,
SeAMKissa on jo muutaman vuoden perinne Kirjastokipitys-tapahtuman järjestämisestä. Pääjärjestäjänä ja markkinoijana on toiminut opiskelijayhdistys SAMO. Kipityksen rastiradasta ovat vastanneet SeAMK Kirjasto ja Seinäjoen kaupunginkirjasto. Rastiradan avulla osallistujat ovat tutustuneet kirjastojen palveluihin ja saaneet rastitehtävistä suoritusleimoja passiin. Passin palauttaneiden kesken on arvottu palkintoja, mm. haalarimerkkejä. Viime syksynä kipitys oli osa SAMOn hyvinvointiviikon tapahtumia.

Muistan aikoja, jolloin vietimme kaupunginkirjaston henkilökunnan kanssa yhteisiä pikkujouluja, mutta ne ovat nyt jääneet. Vuorovaikutus on ollut pitkään aika epävirallista, mutta olemme viime aikoina pyrkineet lisäämään myös muodollisempaa kanssakäymistä. Ollaan tavattu Teamsissä isommalla porukalla ja lisäksi kirjastonjohtajat ovat vaihtaneet kuulumisia lounaspalaverin merkeissä pari kertaa vuodessa. Toki myös kerromme asiakkaillemme toistemme palveluista tarpeen mukaan.


Jätä kommentti