HOGENT ja Metropolia – yhteistyön ensiaskelia Erasmus-vaihdossa

Osallistuimme  keväällä Erasmus+ ohjelman kautta HOGENT-korkeakoulun järjestämään International Days-tapahtumaan.   Seuraavassa palanen matkamme annista. Haluamme nostaa esille erityisesti U!REKA-allianssin, kokoelmapolitiikan erikoispiirteet ja lukutaidon tukemisen.

Metropolia kuuluu U!REKA-allianssiin

U!REKA on eurooppalainen yliopistoallianssi, johon kuuluu kuusi korkeakoulua sekä muita yhteistyötahoja. Metropolia toimii allianssin pääkoordinaattorina. Pääkoordinaattorin rooli on nostanut U!REKAN keskeiseksi kansainvälisen toiminnan alustaksi Metropoliassa (Metropolia Ammattikorkeakoulu). Myös kirjastossa on pohdittu yliopistoallianssin merkitystä. Kysymyksiä on monia: Mitä kirjastojen yhteistyö voisi olla? Miten tutustua kirjaston työntekijöihin? Miten yhteistyö saadaan käyntiin?  

U!REKAn kumppanuusyhteistyön painopisteitä ovat ilmastoneutraalius ja älykkäät kaupungit. Yksi opettajayhteistyön tulos on yhteinen verkkokurssi, jonka aiheena on kestävä kehitys eurooppalaisessa kaupunkikontekstissa. Kurssi on pakollinen kaikille Metropolian tutkinto-opiskelijoille tämän lukuvuoden alusta alkaen. Parhaillaan ollaan matkalla kohti yhteistutkintoja. Ensimmäisen yhteisen tutkinnon toteuttamiseen on saatu rahoitus ja valmistelua aloitellaan (European Commission 2025). Mikä on kirjastojen rooli näissä tulevissa muutoksissa ja yhteisissä koulutuksissa, tätäkin pohditaan.

HOGENT International Days – vierailuja ja luentoja

Ohjelmaa oli kolmena päivänä. Mukana oli 120 osallistujaa yli 20 korkeakoulusta. Oli luentoja, kierroksia kampuksella, veneretki kanaaleja pitkin sekä illallinen. Emme osallistuneet kaikkiin viikon tapahtumiin, koska olimme sopineet etukäteen kirjastovierailuja. Viikon aikana antoisaa oli se, että tapasimme myös muita kuin kirjastolaisia ja pääsimme tutustumaan kampusten tiloihin yhdessä muiden vieraiden kanssa. 

Kävimme kolmessa kampuskirjastossa: Schoonmeersen, Melle ja KASK. Kävimme myös omatoimisesti De Krook –kirjastossa, joka on iso ja monipuolinen yleinen kirjasto. Tavoitteena oli tutustua kirjastoihin, keskustella ja kertoa myös meidän ajankohtaisista projekteista. Verkostoituminen ja yhteistyön aloittaminen on aina helpompaa, kun on tavannut kollegoja ja vieraillut kirjastossa. 

HOGENT ja Metropolia lyhyesti

HOGENT sijaitsee Belgian Gentissä. Se on perustettu vuonna 1995, kun useita pienempiä oppilaitoksia yhdistyi. Opiskelijoita on 19 600 seitsemällä kampuksella. Jokaisella kampuksella on oma kirjasto. Vastaavasti Metropoliassa opiskelijoita on 18 000 neljällä kampuksella.  

Kooltaan molemmat korkeakoulut ovat siis suunnilleen samankokoisia. Molemmissa on tarjolla koulutusta neljältä alalta: liiketalous, taidealat, tekniikka sekä sosiaali- ja terveysala. Kuulimme, että HOGENTissa on lähivuosien tavoitteena keskittää toimintaa Schoonmersenin kampukselle, joka on jo tällä hetkellä suurin kampus. Kampusten ja kirjastojen määrä tulee vähenemään aivan kuten Metropoliassa vuosia sitten.

HOGENTin kirjasto tukee lukutaitoa

Kirjasto on panostanut opiskelijoiden lukutaidon tukemiseen. Se oli yhtenä teemana Schoonmeersenin kirjaston esittelykierroksella. Kirjaston tilassa lukutaidon tukeminen näkyi monella tavalla. Vapaa-ajan luettavaa oli näkyvästi esillä.

Keskeisellä paikalla oli viihtyisä lukutila, jossa oli kaunokirjallisuutta useilla eri kielillä. Kirjastossa oli myös Ota kirja -hylly, jossa on tarjolla uutta kaunokirjallisuutta. Tausta-ajatuksena oli se, että omalla kielellä lukeminen tukee myös lukutaitoa vieraalla kielellä. Kaikki kaunokirjallisuus oli saatu kirjastoon lahjoituksena. Lisäksi päivän sanomalehdet olivat esillä heti kirjaston sisäänkäynnissä.

Jäimme pohtimaan näitä pieniä keinoja, joilla HOGENTin kirjasto haluaa lisätä opiskelijoiden lukemista arjessa. Myös kirjastoalan opettaja Pauliina Isomäki (2023) pohtii Glasgow’n matkansa antia ja toteaa seuraavasti: “Ehkä korkeakoulukirjastojen pitää meilläkin alkaa miettiä entistä enemmän opiskelijoiden lukutaidon ja opiskelutaitojen tukemista.” Ainakin Haaga-Helia on jo tähän asiaan tarttunut ja järjestänyt kirjallisuuspainotteisia tapahtumia (Rusi ja Kurko 2025).

Kirjastotilojen merkitys opiskelijoille

Kirjastojen tarkoituksena on toimia tilana keskusteluille ja opiskelulle. Kaikki kirjastot, joissa kävimme, olivat todella rauhallisia paikkoja, täynnä opiskeluun tarkoitettuja pöytiä ja sopukoita. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa näkyi kirjastossa. Schoonmeersenissä oli esimerkiksi opettajan ja opiskelijan tapaamisiin tarkoitettu pöytä ja IT-helpdeskin neuvontapiste. Kirjastossa oli myös podcast-studio.

Kun saavuimme Schoonmeersenin kirjastoon, meidät vastaanotti hiljaisuus. Kaikki pöydät olivat täynnä opiskelijoita, mutta oli hiirenhiljaista. Tämä hieman hämmensi meitä, kun on tottunut elämää täynnä olevaan kirjastoon, jossa nauretaan ja jutellaan välillä reippaastikin. Meille kerrottiin, että koronan jälkeen kuulokkeiden käyttö on lisääntynyt huomattavasti. Opiskelijat lukevat itsekseen, on hyvin hiljaista, vaikka sitä ei vaadita.  Tenttikausina kirjastoon laitetaan isot mainokset: lukurauha ja hiljaisuus. 

Kuva 1: Viihtyisä lukutila Schoonmeersenin kirjastossa, jossa on tarjolla kaunokirjallisuutta eri kielillä. (Kaisu Sallasmaa)

Kokoelmien erikoispiirteitä

Lainausmäärät olivat HOGENTissa vuosien saatossa laskeneet “joihinkin tuhansiin”. Metropoliassa taas vuosilainaus on pyörinyt useamman vuoden 50 000 lainauksen paikkeilla. Tätä isoa eroa lainausmäärissä selittää osaltaan se, että HOGENTin kirjastoissa ei ole niin suuria määriä kurssikirjoja kuin Metropoliassa. Kutakin kirjaa oli käytännössä vain yksi tai korkeintaan muutama kappale. Opiskelijat hankkivat kurssikirjansa itse. 

Myös hankintapolitiikoissa on eroa. HOGENTissa hankinta on opettajalähtöistä. Metropoliassa kirjahankintaa tehdään hankintapyyntöjen perusteella ja lisäksi omaan asiantuntijuuteen nojaten. HOGENTin opettajalähtöisessä hankinnassa hyvänä puolena on yhteistyö opetuksen suuntaan. Toisaalta saimme kuulla, että joiltakin aloilta hankintaehdotuksia on vaikea saada. Pyyntöjä tulee epätasaisesti ja kokoelman painotus kallistuu tietyille aloille. On myös kursseja, joilla ei käytetä ollenkaan kirjoja. 

HOGENTissa laajoja e-kirjapaketteja ei ollut ollenkaan tarjolla. Kirjastoon hankitaan yksittäisinä hankintoina juuri niitä e-kirjoja, joita tarvitaan. Hollanninkielisiä tietokirjoja e-kirjoina on vähän saatavilla. Meillä mm. liiketalous saa nauttia laajasta suomenkielisestä e-kirjavalikoimasta, samoin myös sote-puolella e-kirjojen osuus on hyvä.

Maininnan arvoisia ovat kirjaston erikoiskokoelmat, joita käytetään vain kirjaston tiloissa. Näimme puulaji-, tekstiili- kivilaji- ja siemenkokoelmat. Opiskelijat valmistautuivat tentteihin näiden avulla. Lainattavana oli myös esineitä kuten videokameroita, kuulokkeita, podcast-tekniikkaa sekä sosiaalialan pelejä.

Kuva 2: Schoonmersenin kirjaston BIBLAB-tilassa on 3D-tulostimia ja kangasmerkkien ompelukone. Tila on avoinna kolmena päivänä viikossa ja yksi kirjaston työntekijä auttaa tarvittaessa laitteiden käytössä. Ikkunasta näkyi kampuksen keskellä oleva jalkapallokenttä. (Kaisu Sallasmaa)

Kävimme, opimme ja suosittelemme

Miten matkamme sitten onnistui? Tutustuimme muutamiin kirjastolaisiin, kävimme innostavia keskusteluja, näimme miten kumppanimme kirjasto toimii. Huomasimme, että työn varjostaminen olisi ollut antoisa tapa tutustua kirjaston käytäntöihin vähän tarkemmin. Odotamme innolla yhteistyön jatkumista.

Oletko ajatellut lähteväsi vaihtoon ulkomaille? Annamme lämpimän suosituksen. Toivottavasti pääset pian matkaan! Se on kaiken säädön ja suunnittelun arvoista.

 
Kuva 3: Jutun kirjoittajat Kaisu ja Annika sekä yksi monista maaliskuun runsaasti kukkivista magnolioista.  (Annika Juvonen)