Saavutettavuus työpajan teemana AMKIT-verkostopäivillä

Saavutettavuus oli yksi AMKIT-verkostopäivien 2026 työpajojen teemoista.  "Näin helpotamme e-aineistojen lukemista" -työpajan toteutuksesta vastasi Korkeakoulukirjastojen saavutettavuusryhmä Savu. Tässä on yhteenveto keskusteluista ja työpajassa esiin nousseista toiveista. 

Työpajan tavoitteena oli jakaa vinkkejä e-aineistojen saavutettavuudesta sekä selvittää, miten saavutettavuus näkyy amk-kirjastoissa. Halusimme myös tietoa siitä, millaisia tarpeita ja toiveita kirjastoilla on osaamisen kehittämisen suhteen. Lyhyen esityksen ja demon jälkeen työpajassa keskityttiin näihin kahteen teemaan. Tämän lisäksi osallistujat pääsivät käytännössä kokeilemaan tekstin kuuntelua mobiililaitteilla. 

Näin saavutettavuus näkyy kirjastoissa

Osallistujien mukaan Celian palvelut ovat näkyvä osa saavutettavuustyötä. Palveluista kerrotaan aktiivisesti kirjastoissa ja opiskelijatuessa. Celiaan liittyvissä lyhyissä asiakaskohtaamisissa harvoin ehditään käsitellä muita verkkolukemista helpottavia keinoja. Tällekin ohjaukselle on usein tarvetta. Celia ei tuota kirjaa, jos siitä on jo olemassa e-versio, joka on saavutettava apuvälineiden avulla. Tämän vuoksi olisi tärkeää tarjota asiakkaille ohjausta myös e-aineistojen kuunteluun. Tämä vaatii kirjaston henkilökunnalta entistä laajempaa e-aineistojen saavutettavuusominaisuuksien ja apuvälineiden käytön tuntemista ja aikaa niihin perehtymiseen. 

Celian lisäksi kirjastoilla on käytössä erilaisia tapoja tukea oppimista. Osa kirjastoista tarjoaa pidennetyn laina-ajan niille opiskelijoille, joilla on erityistarpeita. Yksi osallistujista kertoi, miten heillä täydennetään aineistojen metatietoihin tietoa niiden saavutettavuudesta. Haasteeksi tässä koettiin se, että käyttäjät eivät löydä tai ymmärrä näitä tietoja.

Monet kirjastot tarjoavat saavutettavuusohjeita oppaissa. Ohjeet voivat olla omia kokonaisuuksiaan tai osana laajempia e-aineisto-oppaita. Osallistujien kokemuksen mukaan oppaat tukevat erityisesti kirjaston henkilöstöä. Ne toimivat myös tekoälypohjaisten palvelujen tiedonlähteenä. Asiakkaiden ohjauksessa henkilökohtainen neuvonta koettiin tehokkaimmaksi tavaksi auttaa.

Saavutettavuutta käsitellään tiedonhaun opetuksessa jonkin verran, mutta siihen on usein liian vähän aikaa. Osallistujien mukaan saavutettavuus olisi hyvä liittää nykyistä tiiviimmin opiskelutaitojen opetukseen. Myös ajoituksella on merkitystä. Jos aihe esitellään liian varhain, opiskelijat eivät välttämättä koe sitä ajankohtaiseksi.

Asiakkaiden suuntaan saavutettavuudesta viestitään monissa kanavissa, kuten verkkosivuilla, infonäytöillä, QR-koodeilla ja esittelypisteillä. Viestintä on kuitenkin hajanaista. Saavutettavuuden esiin tuominen kirjastotilassa on vaikeaa, erityisesti koska valmista markkinointi- tai tiedotusmateriaalia ei ole tarjolla. Myös valtakunnalliset teemapäivät, kuten Lukiviikko ja Selkokielen päivä, ovat vielä melko heikosti tunnettuja amk-kirjastoissa.

Osallistujien oman kokemuksen mukaan saavutettavuus paranee, kun kirjasto tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Tällaisia kumppaneita ovat esimerkiksi erityisopettajat, opintopsykologit ja opiskelijatuen henkilöstö. Yhteistyö opettajien kanssa voi tuottaa konkreettisia tuloksia. Esimerkiksi Diakonia-ammattikorkeakoulussa opiskelijat laativat selkokielisiä ohjeita osana opintojaan.

Tiedonkulku e-aineistoihin liittyvistä muutoksista voisi olla parempi. Osallistujat kokivat, ettei tieto aina tavoita asiakaspalvelussa työskenteleviä. Tämä vaikeuttaa ajantasaisen neuvonnan antamista.

Apua ja tukea tarvitaan omaan saavutettavuustyöhön

Työpajan keskusteluissa nousi esiin erityisesti e-aineistojen jatkuva muuttuminen. Saavutettavuusominaisuudet kehittyvät koko ajan, mikä koetaan myönteisenä asiana. Samalla muutosten seuraaminen vie aikaa, jota kirjastoissa on rajallisesti. Osallistujien mukaan ajan tasalla pysyminen vaatisi yhteistyötä, sillä yksin muutosten seuraaminen on työlästä.

E-aineistojen saavutettavuusominaisuuksien pitäisi olla mahdollisimman helppoja käyttää. Työpajan osallistujat olivat huomanneet, että eri palveluiden käyttötavat ja ohjeet usein poikkeavat siitä sujuvuudesta, johon opiskelijat ovat tottuneet mobiilisovelluksissa.

Kirjastojen henkilöstö ei myöskään voi perehtyä kaikkiin mobiililaitteisiin ja käyttöjärjestelmiin. Tämä lisää epävarmuutta asiakkaiden neuvonnassa.

Työpajassa keskusteltiin myös yhteistyöstä kirjastojen sisällä ja niiden välillä. Metropoliassa koko päivän saavutettavuustyöpaja oli ollut toimiva tapa parantaa henkilöstön osaamista (Ikonen ym. 2026). Monet osallistujat korostivat kollegojen tuen merkitystä. Kollegalta saa usein nopeasti apua, ja haasteiden ratkaiseminen yhdessä koetaan mielekkääksi.

Työpajassa pohdittiin myös yhteisiä webinaareja ja opasmateriaaleja. Webinaarit saivat kannatusta, koska niihin on helppo osallistua. Myös opasvideoita pidettiin hyödyllisinä. Niiden haasteina nähtiin kuitenkin tuotantoon tarvittava työmäärä ja sisällön pitäminen ajan tasalla. Oulun yliopiston kirjasto on tuottanut e-aineistojen kuuntelua käsitteleviä videoita, joita muutkin kirjastot voivat hyödyntää.

Kokeilu toi esiin tarpeita ja toiveita

Työpajan kokeiluosuudessa syvennyttiin aineistojen kuunteluun mobiilisti. Testailu toi esiin useita huomioita ja toiveita. Digitaalisten aineistojen saavutettavuus on pitkälti kustantajien vastuulla. Kehitystyötä tarvitaan edelleen, sillä saavutettavuuden kannalta haastavaa PDF-muotoista aineistoa on yhä paljon tarjolla. 

Työpajan osallistujat korostivat, että kuunteluominaisuuksien käytön tulee olla mahdollisimman yksinkertaista. Pitkät ohjeet ja monet työvaiheet huonontavat käyttökokemusta ja voivat jopa estää palvelun käytön. 

Tietokoneella tehtävä selainkuuntelu oli työpajan osallistujien mielestä selkeää ja helppoa. Käytettävyyttä parantaisi se, että kuunteluominaisuudet olisivat suoraan palveluntarjoajien omissa sovelluksissa. Tällöin käyttäjien ei tarvitsisi asentaa erillisiä sovelluksia. Esimerkiksi Ellibsin käyttämän Cantook-alustan käyttöönotto koettiin melko monimutkaiseksi. Cantook on lukuohjelma, jolla voi lukea ja kuunnella Ellibsin e- ja äänikirjoja mobiililaitteilla.

Työpajassa nousi esiin myös tarve tuoda paremmin esille Thorium Readerin tarjoamia näytön ja lukunäkymän säätömahdollisuuksia. Esimerkiksi taustavärin ja kontrastin muuttaminen voi parantaa lukukokemusta merkittävästi. Näistä asetuksista olisi hyödyllistä tarjota selkeitä ohjeita: esitteitä, dioja tai lyhyitä videoita.

Savu ottaa toiveet huomioon toimintansa suunnittelussa

Kokonaisuudessaan saavutettavuus koetaan tärkeänä osana kirjastojen toimintaa. Työpajan perusteella keskeisiä kehittämistarpeita ovat:

• saavutettavuuden parempi integrointi tiedonhaun opetukseen ja kirjaston palveluprosesseihin
• saavutettavuustiedon selkeämpi esittäminen ja löydettävyys
• henkilökunnan osaamisen ja sisäisen tiedonkulun vahvistaminen
• viestinnän monipuolistaminen ja näkyvyyden lisääminen kirjaston tiloissa
• erilaisten viestintä- ja ohjausmuotojen (esim. lyhyet videot) hyödyntäminen.

Saavutettavuusryhmässä mietitään syksyn aikana sitä, miten ryhmä voi vastata kehittämistarpeisiin. Jos asia tuntuu sinulle tärkeältä, liity mukaan!

Tekstin tarkistamisessa ja selkeyttämisessä on käytetty apuna tekoälyä.